2 markkaa suuriruhtinaskunta (1865-1908) variantit

Arvioitu lukuaika: 9 minuuttia

2 markkaa – Suuriruhtinaskunta (1865-1908) Variantit

2 markkaa 1865-1908 paino: 10.36g, Materiaali: Hopea, Halkaisija: 27.5mm. Lyöntimäärät tästä.

Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.

Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.

Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.

Listassa esiintyvät kaksoispuristukset ovat lyöntivirheitä vaikka ne on listattu tälle variantti sivulle!

Sisällysluettelo:

Klikkaa alla olevasta luettelosta haluamasi variantit, siirryt siihen automaattisesti.

Parikan variantit
Juhan variantit
SNY:n variantit
Muut variantit

Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001

2 markkaa 1865 – Variantti 1.1

Nauhanpäissä ei ole palloja

2 markkaa 1865 – Variantti 1.2

Nauhanpäissä on pallot

2 markkaa 1866 – Variantti 1.1

Normaali, nauhan päissä pallot

2 markkaa 1866 – Variantti 1.2

Numeron 5 kulma näkyy vasemmalla sekä kaaren kohdalla

2 markkaa 1866 – Variantti 1.3

Numerosta 5 näkyy vain vasen kulma

2 markkaa 1866 – Variantti 1.4

Numeron 5 lippa ja kaarta näkyy

2 markkaa 1866 – Variantti 1.5

Numeron 5 lippa näkyy selvästi

2 markkaa 1906 – Variantti 1.1

Lyhyt kautta viiva

2 markkaa 1906 – Variantti 1.2

Pitkä kautta viiva

Juhan Kotisivu – jm78.mbnet.fi

2 markkaa 1865 variantit

Isot pallot nauhojen päissä(I), pienet pallot nauhojen päissä(II)

2 markkaa 1865 variantti

pienet pallot ja 1866/5. Rajamestarin merkki vajaa!

2 markkaa 1866 variantti

viimeinen 6 erilainen. I:ssä 6 kaiverrettu 5:n päälle. II:ssa normaali 6.

2 markkaa 1906 lyhyt ja pitkä kauttaviiva

2 markkaa 1906 variantit

pitkä (I) ja lyhyt (II) kauttaviiva reunateksissä ”12 2/3”

Keräilijän opas 2020

2 markkaa 1865 SNY variantit

SNY 493.1 = Rusettinauhan päissä isot pallot

SNY 493.2 = Rusettinauhan päissä pienet pallot

2 markkaa 1866 SNY variantit

SNY 494.1 = ”6” korjattu ”5” päälle

SNY 494.2 = Normaali ”6”

2 markkaa 1906 SNY variantit

SNY 500.1 = Pitkä kauttaviiva

SNY 500.2 = Lyhyt kauttaviiva

Muut variantit

Ei muita tunnettuja variantteja

1 markka tasavalta (1921-2001) variantit

Arvioitu lukuaika: 53 minuuttia

1 Markka – Tasavalta (1921-2001) Variantit

Katso lyöntimäärät tästä.

Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.

Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.

Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.

Listassa esiintyvät kaksoispuristukset ovat lyöntivirheitä vaikka ne on listattu tälle variantti sivulle!

Sisällysluettelo:

Klikkaa alla olevasta luettelosta haluamasi variantit, siirryt siihen automaattisesti.

Parikan variantit
Juhan variantit
SNY:n variantit
Muut variantit

Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001

1 markka 1923 variantti 1.1

Kaksoispuristus vuosiluvussa

1 markka 1928 päällelyönti

Ei ole olemassa, päällelyönnit on aloitettu heinäkuussa 1929, useassa raha luettelossa mainitaan että olisi olemassa vaikka Sundell on määrännyt päällelyönnit 7/1929 (tämä selviää rahapajan arkistoista, sundellin kirjeestä päällelyönneistä)

1 markka 1929 päällelyönti

Useita erilaisia, tässä muutamia Parikan luettelosta

Alla oleva numero 1 näkyy poikittain uuden päällä
Jäämiä taustapuolen kukista, jälki numeron päällä
Taustapuolella jäämiä
Taustapuolella näkyy jäämiä numerosta 1

Itsellä ollut myös yksi missä selkeästi ”Markka” sana ollut näkyvissä tunnuspuolella.

1 markka 1930 päällelyönti

Viivat entisestä numerosta näkyvät arvopuolella, vanha numero 2 kuultaa lävitse tunnuspuolella.

1 markka 1945 variantti 1.1

Kaksoispuristus sanassa ”markka”

1 markka 1945 variantti 1.2

Kaksoispuristus vuosiluvussa

1 markka 1946 variantti 1.1

Kävyn alla olevassa havussa kaksi neulasta muita ylempänä (pyöreä latva).

1 markka 1946 variantti 1.2

Kävyn alla olevassa havussa kolme neulasta muita ylempänä (tasa latva).

1 markka 1947 variantti 1.2

Kaksoispuristus vuosiluvussa ja miekan kahvassa

1 markka 1949 variantti 1.1

Kävyn alla olevassa havussa kolme neulasta muita ylempänä (tasa latva). H Kaukana kahvasta. Numero 4 on vuoden 1948 mallia. Numeron 4 vaakaviiva leijonan alinta häntäkarvaa alempana. Numerot 4 ja 9 etäällä toisistaan.

1 markka 1949 variantti 1.2

Kävyn alla olevassa havussa kolme neulasta muita ylempänä (tasa latva). H Lähellä kahvaa. Numero 4 on vuoden 1949 mallia. Numeron 4 vaakaviiva samassa tasossa leijonan alimman häntäkarvan kanssa. Numerot 4 ja 9 etäällä toisistaan.

1 markka 1949 variantti 2.1

Kävyn alla olevassa havussa kaksi neulasta muita ylempänä (pyöreä latva). H on lähellä kahvaa. Numero 4 on vuoden 1948 mallia. Numeron 4 vaakaviiva leijonan alinta häntäkarvaa alempana. Numerot 4 ja 9 ovat etäällä toisistaan.

1 markka 1949 variantti 2.2

Kävyn alla olevassa havussa kaksi neulasta muita ylempänä (pyöreä latva). H on lähellä kahvaa. Numero 4 on vuoden 1949 mallia. Numeron 4 vaakaviiva leijonan alinta häntäkarvaa alempana. Numerot 4 ja 9 ovat etäällä toisistaan.

1 markka 1949 variantti 2.3

1 markka 1949 variantti 2.4

Kävyn alla olevassa havussa kaksi neulasta muita ylempänä (pyöreä latva). H on lähellä kahvaa. Numero 4 on vuoden 1948 mallia. Numeron 4 vaakaviiva on selkeästi leijonan alinta häntäkarvaa alempana.

1 markka 1949 variantti 2.5

Kävyn alla olevassa havussa kaksi neulasta muita ylempänä (pyöreä latva). H on lähellä kahvaa. Numerossa 4 on kaksoispuristus.

1 markka 1949 variantti 2.6

Kävyn alla olevassa havussa kaksi neulasta muita ylempänä (pyöreä latva). H on lähellä kahvaa. Numerossa 9 on kaksoispuristus. Numero 4 on vuoden 1948 mallia. Numeron 4 vaakaviiva on selkeästi leijonan alinta häntäkarvaa alempana. *Harvinainen*

1 markka 1950 variantti 1.1

RAUTA

Kävyn alla olevassa havussa kolme neulasta muita ylempänä (tasa latva). H Lähellä kahvaa.

1 markka 1950 variantti 1.2

RAUTA

Kävyn alla olevassa havussa kaksi neulasta muita ylempänä (pyöreä latva). H Lähellä kahvaa.

1 markka 1951 CU variantti 1.1 arvopuoli

1 markka 1951 CU variantti 1.1 tunnuspuoli

1 markka 1951 variantti 1.1

KUPARI

Kävyn alla olevassa havussa kolme neulasta muita ylempänä (tasa latva). H Kirjaimen jalat suorat ja numeron 1 tukijalka ehjä.

1 markka 1951 CU variantti 1.2 arvopuoli

1 markka 1951 CU variantti 1.2 tunnuspuoli

1 markka 1951 variantti 1.2

KUPARI

Kävyn alla olevassa havussa kolme neulasta muita ylempänä (tasa latva). H Kirjaimen jalka vinossa oikealle ja numeron 1 tukijalka vajaa.

1 markka 1951 CU variantti 1.3 arvopuoli

1 markka 1951 CU variantti 1.3 tunnuspuoli

1 markka 1951 variantti 1.3

KUPARI

Kävyn alla olevassa havussa kaksi neulasta muita ylempänä (pyöreä latva). H kirjaimen jalat suorat ja numeron 1 tukijalka on ehjä.

1 markka 1951 variantti 1.1

RAUTA

Kävyn alla olevassa havussa kolme neulasta muita ylempänä (tasa latva). H kirjaimen vasen jalka on vinossa.

1 markka 1951 variantti 1.2

RAUTA

Kävyn alla olevassa havussa kolme neulasta muita ylempänä (tasa latva). H kirjaimen jalat ovat suorat.

1 markka 1951 variantti 2.1

RAUTA

Kävyn alla olevassa havussa kaksi neulasta muita ylempänä (pyöreä latva). H kirjaimen jalat ovat suorat.

1 markka 1951 variantti 2.1

RAUTA

Kävyn alla olevassa havussa kaksi neulasta muita ylempänä (pyöreä latva). H kirjaimen vasen jalka on vinossa.

1 markka 1952 variantti 2.1

Pidempi numero 1: tukijalka tulee alas M-kirjaimen oikean jalan linjaan saakka. S ja vuosiluku on reunassa.

1 markka 1952 variantti 2.2

Lyhyempi numero 1: tukijalka tulee alas M-kirjaimen vasemman jalan linjaan saakka. S ja vuosiluku on reunassa.

1 markka 1952 variantti 2.3

Lyhyempi numero 1: tukijalka tulee alas M-kirjaimen vasemman jalan linjaan saakka. S ja vuosiluku on kauempana reunassa.

1 markka 1952 variantti 2.4

Lyhyempi numero 1: tukijalka tulee alas M-kirjaimen vasemman jalan linjaan saakka. M ja A kirjaimet ovat lähellä toisiaan. S on miltein kiinni hannunvaakunassa

1 markka 1952 variantti 2.5

Lyhyempi numero 1: tukijalka tulee alas M-kirjaimen vasemman jalan linjaan saakka. M ja A kirjaimet ovat lähellä toisiaan. S on miltein kiinni hannunvaakunassa. Kaksoispuristus ”SUOMEN” sanassa.

1 markka 1953 variantti 1.1

Numeron 5 lipan kärki on pyöreä.

1 markka 1953 variantti 1.2

Numeron 5 lipan kärki on suoran.

1 markka 1953 variantti 1.3

NIKLATTU. Numeron 5 lipan kärki on pyöreä. Alkuperäinen niklaus tehty tähän tyyppiin. Mikäli toinen (1953 variantti 1.1) on niklattu se ei ole aito.

1 markka 1956 variantti 1.1

Numeroiden 9 ja 6 simukoiden kärjet ovat lyhyet.

1 markka 1956 variantti 1.2

Numeroiden 9 ja 6 simukoiden kärjet ovat pitkät.

1 markka 1956 variantti 1.3

Numeroissa 1 ja 9 kaksoispuristus.

1 markka 1958 variantti 1.2

Päällelyöty: alta näkyy hannunvaakuna ja numero 1 on jäänyt vajaaksi. *Harvinainen*

1 markka 1959 variantti 1.1

Vanha meisti: A:t kuten 1952 alkaen

1 markka 1959 variantti 1.2

Uusi meisti, jossa A-kirjaimet erilaiset

1 markka 1967 variantti 1.2

Kaksoispuristus

1 markka 1968 variantti 1.2

Kaksoispuristus

1 markka 1976 variantti 1.2 reunakirjoitus

1 markka 1972 variantti 1.2

Kirjoitusvirhe reunakirjoituksessa ”FINIAND”

1 markka 1993 variantti 1.2

Ylimääräinen rengas.

1 markka 1993 variantti 1.3

Leijonan kieli on lyhyt.

1 markka 1993 variantti 1.4

M-kirjain on paksu ja lähellä reunaa

1 markka 1929/1930 päällelyönti

1929/30 Lyöty 1922-24 vuoden markasta. Tyypillisesti tälläisen tunnistaa vanhan ykkösen aiheuttamista viivoista rahan keskellä…

HUOMIO: useissa lähteissä mainitaan valheellisesti että 1928 markasta olisi olemassa päällelyönti, päällelyönnit on aloitettu vasta 7/1929

1 markka 1949

Tasainen havulatva (1949 I ja III)

1 markka 1949 I

Tasainen havulatva, H kaukana kahvasta!

SNY 438.1.1

1 markka 1949 III

Tasainen havulatva, H lähellä kahvaa! Nelosen vaakaviiva häntäkarvan tasalla!

SNY 438.1.2

1 markka 1949

pyöreä havulatva 1949 II, IV, V, VI, VII, VIII, IX

1 markka 1949 II

Pyöreä havulatva, H kaukana kahvasta!

SNY 438.2.1

1 markka 1949 IV

Pyöreä havulatva, H lähellä kahvaa! Nelosen vaakaviiva häntäkarvan tasalla!

SNY 438.2.2

1 markka 1949 V

Pyöreä havulatva, H lähellä kahvaa! Nelosen vaakaviiva häntäkarvan alapuolella! Yleisin malli. Tässä kuvan rahassa ”4” on ”tukossa”, avonainen ”4” lasketaan kuitenkin ihan samaksi variantiksi.

SNY 438.3

1 markka 1949 VI

Pyöreä havulatva, H lähellä kahvaa! Nelonen stanssattu uudelleen!

SNY 438.4

1 markka 1949 VII

Pyöreä havulatva, H lähellä kahvaa! Nelonen mallia ”1948”, numero yhdeksän uudelleen kaiverrettu!

SNY 438.6

1 markka 1949 VIII

Pyöreä havulatva, H lähellä kahvaa! Nelonen mallia 1948!

SNY 438.5

1 markka 1949 4 ja 9 uudelleen stanssattu

1 markka 1949 IX

Pyöreä havulatva, H lähellä kahvaa! 4 stanssattu uudelleen, hieman vastaava kuin VI, mutta myös 9 stannassattu uudelleen. Eroaa muutenkin tästä VI:stä huomaa mm. nelosen erilainen kallistuma, sen etäisyys ruusukkeesta

1 markka 1951

Tasainen havulatva

1 markka 1951 rauta I

Tasainen havulatva, H normaali, ykkösen jalka ehjä!

SNY 440.2.1

1 markka 1951 rauta III

Tasainen havulatva, H alhaalta leveämpi, numero 1 ”jalaton”

SNY 440.1.1

1 markka 1951 kupari I

Tasainen havulatva, H normaali, ykkösen jalka ehjä!

1 markka 1951 kupari III

Tasainen havulatva, H alhaalta leveämpi, numero 1 ”jalaton”

1 markka 1951

Pyöreä havulatva

1 markka 1951 rauta II

Pyöreä havulatva, H normaali, ykkösen jalka ehjä!

SNY 440.2.2

1 markka 1951 rauta IV

Pyöreä havulatva, H alhaalta leveämpi, numero 1 ”jalaton”

SNY 440.1.2

1 markka 1951 kupari II

Pyöreä havulatva, H normaali, ykkösen jalka ehjä!

1 markka 1952 variantit I, II, III, IV

I: 1 alhaalla! 1mk 1951I SNY 442.1.1
II: Vuosiluku lähellä reunaa, M:n ja A:n väli suuri. SNY 442.1.2
III: Vuosiluku kaukana reunasta, M:n ja A:n väli suuri. SNY 442.2
IV: S:n ja kuvion väli pieni, M:n ja A:n väli pieni. SNY 442.3

1 markka 1953 variantit I, II

I: Vitosen kärki tylppä SNY 443.1
II: Vitosen kärki terävä SNY 443.2

1 markka 1954 variantit I, II

I: Normaali vuosiluku
II: 9:n kärki pidennetty

1 markka 1956 variantit I, II

I: Normaali vuosiluku SNY447.1
II: 9:n ja 6:n kärki pidennetty SNY 447.2

1 markka 1959 variantit I, II

I: MARKKA sanassa A:n palkki alhaalla SNY 450.1
II: MARKKA sanassa A:n palkki keskellä. SNY 450.2

1 markka 1978

Reunatekstissä kirjoitusvirhe ”FINIAND”

1 markka 1951

Vuosiluvussa kaksoispuristus

1 markka 1962

Kaksoispuristus tunnuspuolella, näkyy selvästi vuosiluvussa

Keräilijän opas 2020

1 markka 1928 SNY variantit

SNY 414.1 = Normaali

SNY 414.2 = Päällelyönti tunnetaan 2kpl*

* päällelyönnit on aloitettu 7/1929, 1928 vuoden rahasta ei ole olemassa päällelyöntiä.

1 markka 1929 SNY variantit

SNY 415.1 = Normaali

SNY 415.2 = Päällelyönti

1 markka 1930 SNY variantit

SNY 416.1 = Normaali

SNY 416.2 = Päällelyönti

1 markka 1946 SNY variantit

SNY 435.1 = Tasainen havulatva

SNY 435.2 = Pyöreä havulatva

1 markka 1949 rauta SNY variantit

SNY 438.1.1 = H etäällä sapelin kahvasta, tasainen havulatva

SNY 438.1.2 = H etäällä sapelin kahvasta, pyöreä havulatva

SNY 438.2.1 = H lähellä sapelin kahvaa, tasainen havulatva

SNY 438.2.2 = H lähellä sapelin kahvaa, pyöreä havulatva

SNY 438.3 = 4 vaakaviiva eri tasossa vaakunaleijonan alimman häntäkarvan kanssa

SNY 438.4 = 1948 mallia oleva 4 stanssattu uudelleen

SNY 438.5 = 1948 mallia oleva 4

SNY 438.6 = 1948 mallia oleva 4, 9 stanssattu uudelleen

1 markka 1950 rauta SNY variantit

SNY 439.1 = Tasainen havulatva

SNY 439.2 = Pyöreä havulatva

1 markka 1951 rauta SNY variantit

SNY 440.1.1 = Vino rahamestarin H, 1 tukijalka vajaa. Tasainen havulatva.

SNY 440.1.2 = Vino rahamestarin H, 1 tukijalka vajaa. Pyöreä havulatva.

SNY 440.2.1 = Suora rahamestarin H, 1 tukijalka ehjä. Tasainen havulatva.

SNY 440.2.2 = Suora rahamestarin H, 1 tukijalka ehjä. Pyöreä havulatva.

1 markka 1952 SNY variantit

SNY 442.1.1 = Hannunvaakunan ja SUOMEN ”s” väli iso, vuosiluku lähellä reunaa. Numero 1 alhaalla. *Tunnetaan muutamia kappaleita*

SNY 442.1.2 = Hannunvaakunan ja SUOMEN ”s” väli iso, vuosiluku lähellä reunaa. Numero 1 keskellä, M ja A väli iso.

SNY 442.2.2 = Hannun vaakunan ja SUOMEN ”s” väli iso, vuosiluku etäällä reunasta, pitkä vuosiluku. Numero 1 keskellä, M ja A väli iso.

SNY 442.3 = Hannun vaakunan ja SUOMEN ”s” väli pieni, lyhyt vuosiluku. Numero 1 keskellä, M ja A väli iso.

1 markka 1953 SNY variantit

SNY 443.1 = Numerossa 5 pyöreä kärki

SNY 443.2 = Numerossa 5 terävä kärki

1 markka 1956 SNY variantit

SNY 447.1 = Normaali vuosiluku, Numerossa 1 pyöreä kärki arvopuolella.

SNY 447.2 = Vuosiluvun 6 ja 9 pitkät ja terävät kärjet, Numerossa 1 teräväkärki arvopuolella.

Muut variantit

1 Markka 1946

Meistin kiertymä

1 Markka 1948

Meistin kiertymä

1 Markka suuriruhtinaskunta (1864-1917) variantit

Arvioitu lukuaika: 71 minuuttia

1 Markka – Suuriruhtinaskunta (1864-1917) Variantit

1 Markka 1864-1917 paino: 5,18g, Materiaali: Hopea, Halkaisija: 24mm. Lyöntimäärät tästä.

Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.

Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.

Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.

Listassa esiintyvät kaksoispuristukset ovat lyöntivirheitä vaikka ne on listattu tälle variantti sivulle!

Sisällysluettelo:

Klikkaa alla olevasta luettelosta haluamasi variantit, siirryt siihen automaattisesti.

Parikan variantit
Juhan variantit
SNY:n variantit
Muut variantit

Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001

1 Markka 1864 – Variantti 1.1

99/99 reunapistettä, Uusi rihlaus. Numero 4 on vinossa ja lähellä numeroa 6. K-kirjaimet ovat irti toisistaan, jälkimmäisen tukijalka on alempana ja vinossa.

1 Markka 1864 – Variantti 1.2

99/99 reunapistettä, Uusi rihlaus. Numero 4 on kauempana numerosta 6. K-kirjaimet ovat kiinni toisissaan.

1 Markka 1864 – Variantti 1.3

Vanha rihlaus.

1 Markka 1865 – Variantti 1.1

99/99 reunapistettä, ruusuke kuten vuoden 1864. Vanha rihlaus. Lehdissä rosoiset reunat.

1 Markka 1865 – Variantti 1.2

Uusi ruusukemalli, pyöreälehtinen. Huomioi Ä:n pilkut.

1 Markka 1865 – Variantti 1.3

Uusi ruusukemalli, lehdissä rosoiset reunat. Huomioi Ä:n pilkut.

1 Markka 1865 – Variantti 2.1

Pyöreälehtinen. 88/88 reunapistettä. Huomioi Ä:n pilkut. Ruusukemalli 2. Ruusukkeen nauhat ovat kaarevat (sisäreuna) ja päättyvät solmun keskelle. Oikeanpuoleisen terhoryhmän terho on kulmikas.

1 Markka 1865 – Variantti 2.2

Ruusukemalli 2. Huomioi Ä:n pilkut. Oikeanpuoleisen terhoryhmän terho on pyöreä.

1 Markka 1865 – Variantti 2.3

Ruusukemalli 2. Huomaa kirjaimen W sakarat. Numeroa 4 on korjattu.

1 Markka 1865 – Variantti 2.4

Ruusukemalli 2. Huomaa kirjaimen W sakarat.

1 Markka 1865 – Variantti 2.5

Ruusukemalli 2. Huomaa vasemmanpuoleisen nauhan pää.

1 Markka 1865 – Variantti 2.6

Ruusukemalli 3. Oikeanpuoleisen nauhan päässä ei palloa. Sisäosassa terävä taitos. Terhoryhmä. Kirjaimen E sakara vajaa. Sakaroiden vajaavuuksia ja metallin kuluneisuutta esiintyy useasti.

1 Markka 1865 – Variantti 2.7

Ruusukemalli 4. Solmukkeen sisäosa päättyy oikeaan laitaan. Sisäosassa terävä taitos. Kirjaimen L sakara vajaa. Esiintyy usein.

1 Markka 1865 – Variantti 2.8

Ruusukemalli 5.

1 Markka 1865 – Variantti 2.9

Ruusukemalli 5. Huomaa terhoryhmä.

1 Markka 1865 – Variantti 2.10

Ruusukemalli 6. Nauhat pyöreähköt ja sisäosassa laaja kaareva taitos. Päättyy keskelle.

1 Markka 1865 – Variantti 2.11

Ruusukemalli 7. Nauhat kaarevat ja taitos oikeassa laidassa. Terhoryhmä.

1 Markka 1865 – Variantti 2.12

Ruusukemalli 8. Nauhat taittuvat pyöreänä oikealle. Terhoryhmä.

1 Markka 1865 – Variantti 2.13

Ruusukemalli 9. Nauhan sisäosat kaarevat, taitos päättyy vasemmalle. Molemmat numerot 4 korjattu.

1 Markka 1865 – Variantti 2.14

Ruusukemalli 10. Nauhan leikkaus kaarevampi kuin mallissa 5. Oikean nauhan pää. Terhoryhmä.

1 Markka 1865 – Variantti 2.15

Ruusukemalli 10. Nauhoissa kaksoispuristus, terhoryhmä.

1 Markka 1865 – Malli 3

Yleistä: Taustapuolen kirjaimien sakaroita poikki. Terävälehtinen. Oikean puoleinen, alin terhoryhmä. Tämä malli toistuu varianteissa 3.1-3.5.2

1 Markka 1865 – Variantti 3.1.1

Alimmainen rusetin kaari näkyy selvästi, vasemman nauhan pää terävä. Vertaa varianttiin 3.1.2 Jälkimmäinen Ä-kirjaimen pilkku ja W:n sakara.

1 Markka 1865 – Variantti 3.1.2

Kirjaimen W sakara. Jälkimmäisen Ä-kirjaimen oikeanpuoleinen pilkku.

1 Markka 1865 – Variantti 3.2.1

Alimmaisen rusetin nauha näkyy alhaalla paksuna. Kirjaimen Ä pilkut. Kirjaimia N ja A on korjailtu.

1 Markka 1865 – Variantti 3.2.2

Alimmainen rusetin nauha näkyy alhaalla paksuna. Kirjaimen Ä pilkut, kirjaimen W sakara.

1 Markka 1865 – Variantti 3.3

Alimmainen rusetin oikea alalaita näkyy heikosti.

1 Markka 1865 – Variantti 3.4

Alimmainen rusetin oikeanpuoleinen nauha näkyy alhaalta vahvemmin.

1 Markka 1865 – Variantti 3.5.1

Alimmainen rusetin oikeanpuoleinen nauha näkyy hyvin heikosti. Kirjaimen W sakara, kirjaimen Ä pilkut.

1 Markka 1865 – Variantti 3.5.2

Alimmaisen rusetin nauhan kaarta ei näy. Kirjaimen W sakara. Oikean puoleisen Ä-kirjaimen pilkut.

1 Markka 1865 – Variantti 3.6.1

Alimmaisen rusetin nauhan kaarta ei näy. Oikealla terhoryhmässä vain yksi terho. Oikeanpuoleisen Ä-kirjaimen pilkut.

1 Markka 1865 – Variantti 3.6.2

Alimmaisen rusetin nauhan kaarta ei näy. Oikealla terhoryhmässä vain yksi terho. Kummassakin Ä-kirjaimessa pilkut vinossa.

1 Markka 1865 – Variantti 3.7

Rusetin oikeanpuoleisen ylemmän nauhan pää on poikki. Ä:n pilkut suorassa.

1 Markka 1866 – Malli 1

Pyöreälehtinen. Reunapisteet 88/99. Solmukemalli 1.

1 Markka 1866 – Variantti 1.1

Huomaa kotkien kielet.

1 Markka 1866 – Variantti 1.1.1

Solmukemalli 2. Huomaa kotkien kielet.

1 Markka 1866 – Variantti 1.2

88/88 reunapistettä. Solmuke taittuu oikealle terävästi. Terhoryhmässä ei piikkiä. Oikeanpuoleisen Ä:n pilkut reunapisteisiin nähden. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit. Huomaa kotkien kielet.

1 Markka 1866 – Variantti 1.3.1

Solmuke taittuu keskelle kaarevasti. Terhoryhmässä ei ole piikkiä. Yläpuolen terhoryhmissä ei ole piikkejä.

1 Markka 1866 – Variantti 1.3.2

Solmuke taittuu keskelle kaarevasti. Terhoryhmässä on piikki. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.

1 Markka 1866 – Variantti 1.4

Solmukkeen sisäpinnat suorat. Terhoryhmässä ei ole piikkejä. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.

1 Markka 1866 – Variantti 1.5

Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Oikeanpuolimmainen solmukkeen nauhan pää on suippo. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.

1 Markka 1866 – Variantti 1.6

Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit. Vasemmanpuoleisen kotkan kieli on suora, risti vajaa.

1 Markka 1866 – Variantti 1.7

Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Oikeanpuolimmainen solmukkeen nauhan pää on suippo. Vasemmanpuoleisessa terhoryhmässä ei ole piikkiä. Oikeanpuoleisessa terhoryhmässä on piikki.

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.1

Terävälehtinen, yläreunassa ei ole piikkiä. Kotkan kielet ovat koukkumaiset.

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.2

Vuosiluvun viimeinen numero on pieni.

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.3

Vuosiluvun viimeinen numero on iso.

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.4

Vuosiluvun viimeinen numero on ylhäällä.

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.5

Vuosiluvun ensimmäinen numero 6 on vinossa vasemmalle.

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.6

Vuosiluvun kolme ensimmäistä numeroa on vinossa vasemmalle. Paljon terhoja terhoryhmässä.

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.7

Vuosiluvun kolme ensimmäistä numeroa on vinossa vasemmalle. Terhoryhmästä puuttuu terhoja.

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.8

Vuosiluku suorassa. Kuvio katkeaa lehtien välissä.

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.9

Vuosiluku suorassa. Numeroa 4 on korjattu. Kuvio katkeaa lehtien välissä.

1 Markka 1866 – Variantti 2.2

Vuosiluku suorassa. Vasemmanpuoleisen kotkan kielenkärki on suora. Ristin yläsakara on ehjä.

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.1

Vuosiluku suorassa. Vasemmanpuoleisen kotkan kieli on suora. Ristin yläsakara on vajaa.

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.2

Vuosiluvun viimeinen numero on alempana.

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.3

Vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa vinossa oikealle.

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.4

Vuosiluvun viimeinen numero on muita pienempi. Oikeanpuoleisen Ä-kirjaimen pilkut erisuuruiset.

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.5

Vuosiluvun viimeinen numero on muita ylempänä.

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.6

Vuosiluvun keskimmäiset numerot (8 ja 6) ovat vinossa vasemmalle.

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.7

Vuosiluvun viimeinen numero on vinossa oikealle.

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.8

Vuosiluvun viimeinen numero on muita suurempi.

1 Markka 1866 – Variantti 3.1

Päällelyöty: Numero 5 näkyy viimeisen numeron alta. Alla olevan rusetin kaari näkyy selvästi.

1 Markka 1867 – Variantti 1.1

Numerot 6 ja 7 ovat lähellä toisiaan. Vertaa numeron 7 lippaa ja K-kirjainten sijaintia.

1 Markka 1867 – Variantti 1.2

Numerot 6 ja 7 ovat etäällä toisistaan.

1 Markka 1867 – Variantti 1.3

Numero 7 muita ylempänä ja suorassa.

1 Markka 1867 – Variantti 1.4

Numero 7 on kallistunut oikealle.

1 Markka 1867 – Variantti 1.5

Numero 7 on kallistunut oikealle. Yläpuolen terhoryhmässä on ylimääräinen terho.

1 Markka 1867 – Variantti 1.6

Ylimääräinen terho yläpuolen sekä alapuolen terhoryhmässä.

1 Markka 1872 – Variantti 1.1

Ä-kirjainten pilkut ovat lomittain reunapisteiden kanssa.

1 Markka 1872 – Variantti 1.2

Ä-kirjainten pilkut ovat kohdakkain reunapisteiden kanssa.

1 Markka 1915 – Variantti 1.1 ja 1.2

Rahamestarin kirjain oikealla (1.1) tai keskellä (1.2).

1 markka 1864

Numeroiden 6 ja 4 väli erilainen

1 markka 1865

I: Tiheä pistereuna molemmin puolin (99 pistettä). Rusetti mallia 1864. SNY 398.1.1

1 markka 1865 SNY 398.1.1

IIa & b: Tiheä pistereuna vaakunapuolella. Arvopuolella normaali (88 pistettä). Kahdella erilaisella rusetilla, IIa samanlaisella rusetilla kuin alla. IIb samanlaisella rusetilla kuin kuvassa IIIg. SNY 398.1.3

1 markka 1865 SNY 398.1.3

III: Harva pistereuna molemmilla puolilla. Erilaisia löytyy, alempana esitelty niitä.

Luettelossa variantteja on jaettu: Tammenlehväryhmien reunat pyöreät / Tammenlehväryhmien reunat rosoiset. Mielestäni parhaiten tämän eron huomaa kuitenkin erilaisesta rusetista, varsinkin siinä tapauksessa jos raha on kulunut. Tällä sivulla esitetyissä rahoissa IIb, IIIe, IIIf, IIIg, IIIh, IIIi on tammenlehväryhmien reunat pyöreät, muissa rosoiset.

1 markka 1865 IIIa

Tavallinen rusetti, tammenterhoja 2kpl (kuvassa oikealla.) Tämä on se kaikkein yleisin. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1 markka 1865 IIIb

Tavallinen rusetti kuten edellä, mutta tammenterhoja vain 1kpl. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1 markka 1865 IIIc

Muuten samanlainen kuin edellä, mutta rusetin oikea nauha on poikki! Tammenterhoja vain 1kpl. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1 markka 1865 IIId

Näyttäisi olevan muuten samanlainen kuin IIIa, lukuunottamatta ympyröityä kohtaa… Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1 markka 1865 IIIe

Hyvin erilainen rusetti kuin edellisissä. Rusetin yläosan ja tammenlehvien väli pienempi ja nauhojen väli erilainen. Tammenterhoja 3 kpl, yläpuolella 1. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 IIIf

Rusetti on melkein samanlainen kuin ylläolevassa kuvassa. Mutta vertaa tammenterhoja! Yläpuolella oleva ”pieni” tammenterho on aivan eri paikassa. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 IIIg

Samanlainen kuin yllä, paitsi rusetin nauhat pitkät ja tulevat reunapisteisiin lähes kiinni. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 IIIh

Oikealla olevat tammenterhot. Katso missä kohtaa ovat kiinni verrattuna muihin. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 IIIi

Oikealla olevat tammenterhot. Ovat kiinni samassa kohtaa. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 IIIj

Nauhojen väli rusetin keskustan oikealla puolella. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 IIIk

Hieman kuten edellä, mutta ylempi nauha vasemmalla lyhyempi ja jää kauaksi reunasta. Myös ympyröity kohta erilainen, vertaa ylempänä olevaan kuvaan. Tälläinen arvopuoli on Borgin luetttelon mukaan 1865 IIb rahassa (SNY 398.1.2) Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865

Numero 4 kaksoispuristettu!

1 markka 1865

Ä oikea piste reunapisteessä kiinni.

1 markka 1865

Ä oikea piste reunapisteessä kiinni. W kirjaimen ylimääräinen sakara.

1 markka 1866

I: Vaakunapuolella tiheä pistereuna (99 pistettä).

II: Normaali pistereuna (88 pistettä)

1 markka 1866 kotkien kielet

IIa ja IIb, vasemman kotkan kieli erilainen. Kuvassa on kaksi 1866 vuoden markkaa. Nähtävästikin kaikissa(?) 1865 rahoissa kotkan kieli on oikeanpuolimmaisen kuvan mukainen, kun taas 1867 rahoissa kotkan kieli on samanlainen ”vajaa” kuin vasemmanpuoleisessa kuvassa.

1 markka 1866 Ia

Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevassa linkissä kuva molemmilta puolilta. Rusetin nauhojen päissä ei palloja. Täysin samanlainen arvopuoli kuin rahassa IIc, vertaa kuvia! Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 Ib

Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevasta linkistä löytyy kuva molemmilta puolilta. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 IIa ja IIb

”Tavallinen”… IIa, leijonan kieli ongenkoukun muotoinen, IIb kieli ”vajaa”. (Katso yläpuolella oleva kuva) Tammenlehväryhmien reunat rosoiset!

1 markka 1866 IIc

Rusetin nauhojen päissä ei palloja ja paljon ylimääräisiä tammenterhoja. Vasemmalla oleva ylempi rusetin nauha on lyhyt ja jää kauaksi reunasta. Allaolevassa linkissä tämä ja ”tavallinen” vierekkäin. Mielenkiintoisinta on, että tässä on täysin sama arvopuoli kuin 1866Ia:ssä. Ympyröitynä joitakin eroja…

Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 IId

Useita ylimääräisiä tammenterhoja verrattuna tavalliseen. Tämä ja tavallinen” vierekkäin. Ympyröitynä joitakin eroja.

1 markka 1866 variantti vertailua

Vaakunaa löytyy vajaalla ja ongenkoukku kiellä. Kuvia alla. Pieniä eroja näissä on, tutkikaa kuvista jos kiinnostaa.

Vajaa kieli:

1 markka 1866 vajaakieli 1

Ongenkoukku:

1 markka 1866 ongenkoukku 1

1 markka 1866 ongenkoukku 2

1 markka 1866 ongenkoukku 3

Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866/5

6 stanssattu 5 päälle! Vastaavathan tunnetaan 1866 pennissä, 10pennisessä ja 2markkasessa. Näitä on erilaisia, tämä on selvin näkemäni.

1 markka 1866 kaksoispuristus vuosiluvussa

1 markka 1866/6

Viimeinen 6 kaksoispuristettu, löytyy myös versio jossa U-kirjain vajaa kuten alapuolella

1 markka 1866

Jossa U:n kaiverrus jäänyt vajaaksi

1 markka 1866

Jossa SELWÄÄ-sanassa tupla W.

1 markka 1866

Numero 4 kaksoispuristettu!

1 markka 1867

Ia, Ib. b:ssä numero 7 kallellaan taaksepäin!

1 markka 1867

Erottaa helposti rusetissa olevasta ylimääräisestä tammenterhosta. Reunapisteitä on poikkeuksellisesti 90 normaalin 88 sijaan… Harvinainen!

1 markka 1867

Tupla W-kirjain!

1 markka 1872

I: Pisteiden välissä reunapiste SNY 402.1
II: Pisteiden kohdalla reunapisteet SNY 402.2

1 markka 1915

Rahamestarin merkki kaukana, normaali ja lähellä

Keräilijän opas 2020

1 markka 1864 SNY variantit

SNY 397.1 vanhan mallinen syrjärihlaus

SNY 397.2 uuden mallinen syrjärihlaus

1 markka 1865 SNY variantit

SNY 398.1.1 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella tiheä pistereuna 99

SNY 398.1.2 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät

SNY 398.1.3 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat rosoiset

SNY 398.2.1 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät

SNY 398.2.1 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat rosoiset

1 markka 1866 SNY variantit

SNY 399.1.1 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät

SNY 399.2.1 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät

SNY 399.2.2 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat rosoiset

1 markka 1867 SNY variantit

SNY 400.1 ei ylimääräistä terhoa

SNY 400.2 Ylimääräinen terho ruusukkeen vieressä.

1 markka 1872 SNY variantit

SNY 402.1 SELWÄÄ-sanan viimeisen Ä-kirjaimien pisteiden välissä reunapiste

SNY 402.1 SELWÄÄ-sanan viimeisen Ä-kirjaimien pisteiden kohdalla reunapisteet

Muut variantit

1 Markka 1864

Numero 4 melkein kiinni numerossa 6 ja vinossa vasemmalle

Numeron 4 ja 6 väli on normaali

Numero 4 on kiinni numerossa 6

1 Markka 1866

Viimeinen numero 6 vinossa oikealle

Molemmat numerot 6 vinossa oikealle

Numero 8 ja ensimmäinen numero 6 on vinossa vasemmalle

Viimeinen numero 6 on alempana

Viimeinen numero 6 on ylempänä

87 helmeä arvopuolella, aukko tammenlehtiryhmien välissä

88 helmeä arvopuolella, aukko tammenlehtiryhmien välissä

1 Markka 1867

Numeron 6 ja 7 väli on pieni

Numeron 6 ja 7 väli on suuri

Numero 7 on vinossa vasemmalle

Numero 7 on vinossa oikealle

50 penniä tasavalta (1921-2001) variantit

Arvioitu lukuaika: 15 minuuttia

50 Penniä tasavallan aikaiset variantit

Tasavallan aikaisissa kolikoissa on erilaisia virheitä jotka eivät ole variantteja. Listaamme tälle sivulle tasavallan aikaiset variantit 50 pennin kolikosta Ismo Parikka – Suomalaiset Kolikkovariantit 1864-2001 kirjasta ja jm78 sivustolta. Lyöntimäärät tästä.

Listassa esiintyvät kaksoispuristukset ovat lyöntivirheitä vaikka ne on listattu tälle variantti sivulle!

50 Penniä 1941 variantti 1.1 ja 1.2

Leijonan käpälä on vajaa tai ehjä.

50 Penniä 1942 variantti 1.1

S-Kirjain on pieni ja lähellä miekan kahvaa. SNY 349.1

50 Penniä 1942 variantti 1.2

S-kirjain on suuri ja kaukana miekan kahvasta. SNY 349.2

50 Penniä 1944 variantti 1.1 ja 1.3

S-Kirjaimen etäisyys miekan kahvasta, joko lähellä tai kaukana.

50 Penniä 1944 variantti 1.2

Kaksoispuristus. Rahamestarin S-kirjain lähellä miekan kahvaa.

50 Penniä 1944 variantti 1.4

Kaksoispuristus. Rahamestarin S-kirjain kaukana kahvasta.

50 Penniä 1945 variantti 1.2

Kaksoispuristus sanassa ”PENNIÄ”

50 Penniä 1945 variantti 1.3

Kaksoispuristus vuosiluvussa ”45”

50 Penniä 1945 variantti

Kaksoispuristus vuosiluvussa

50 Penniä 1946 variantti 1.2

Kaksoispuristus vuosiluvussa ”46”

50 Penniä 1946 variantti 1.3

Kaksoispuristus arvopuolella ”PENNIÄ” ja ”50”

50 Penniä 1968 variantti 1.2

Kaksoispuristus ”VALTA” sanassa

50 Penniä 1971 variantti 1.1

Tavallinen vuosi. Tästä vuodesta tunnetaan myös metallipitoinen seos (20 penniä ja 50 penniä 1971-1972) tarttuu magneettiin, harvinainen raha koska nämä poistettiin kierrosta.

50 Penniä 1971 variantti 1.2

Suuret reunahelmet

50 Penniä 1971 variantti 1.3

Normaalit reunahelmet

50 Penniä 1978 variantti 1.2

Tekstissä kaksoispuristus

50 Penniä 1979 variantti 1.2

Tekstissä kaksoispuristus

50 Penniä 1981 variantti 1.2

Ylimääräinen rengas

50 Penniä 1981 variantti 1.3

Vuosiluvun kaksoispuristus

50 Penniä 1987M variantti 1.2

Ylimääräinen kaiverrus E kirjaimessa

50 Penniä 1989 variantti 1.2

Ylimääräinen rengas

50 Penniä 1990 variantti 1.1

Terävälyönti

50 Penniä 1990 variantti 1.2

Mattalyönti

50 Penniä 1990 variantti 1.3

Kaksoispuristus vuosiluvussa

50 penniä 1990 variantti 1.2 tunnuspuoli

50 Penniä 1991 variantti 1.2

Kaksoispuristus vuosiluvussa

50 Penniä 1991 variantti 1.3

Vuosiluku aika merkittävästi eri kohdassa tekstiin nähden. Tämän mallin 10 ja 50 pennisissä on useita virheellisyyksiä.

50 Penniä 1994 variantti 1.1

Katso rahamestarin kirjainta ”M”

50 Penniä 1994 variantti 1.2

Katso rahamestarin kirjainta ”M”

50 Penniä 1995 variantti 1.1

Katso rahamestarin kirjainta ”M”

50 Penniä 1995 variantti 1.2

Katso rahamestarin kirjainta ”M”

50 penniä 199X iso ja pieni rahamestarin kirjan M

50 Penniä 199X rahamestarin kirjain

Rahamestarinmerkki iso M tai pieni M. Iso M ainakin vuosiluvuissa 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1998, 1999, 2000, 2001. Pieni M löytyy ainakin vuosiluvuista 1994, 1995, 1996, 1997. Siis 1994 ja 1995 molemmat iso M ja pieni M. Vaikuttaisi siltä, että pieni M on harvinaisempi 1994, ja taas iso M harvinaisempi 1995..

50 penniä suuriruhtinaskunta (1864-1917) variantit

Arvioitu lukuaika: 20 minuuttia

50 Penniä – Suuriruhtinaskunta (1864-1917) Variantit

50 Penniä 1864-1917 paino: 2,54g, Materiaali: Hopea, Halkaisija: 18,6mm. Lyöntimäärät tästä.

Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.

Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.

Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.

Listassa esiintyvät kaksoispuristukset ovat lyöntivirheitä vaikka ne on listattu tälle variantti sivulle!

Sisällysluettelo:

Klikkaa alla olevasta luettelosta haluamasi variantit, siirryt siihen automaattisesti.

Parikan variantit
Juhan variantit
SNY:n variantit
Muut variantit

Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001

50 Penniä 1864 – Variantti 1.1

Normaali vuosiluku

50 Penniä 1864 – Variantti 1.2

Vuosiluvussa numero 8 on vinossa vasemmalle

50 Penniä 1866 – Variantti 1.1

Normaali vuosiluku

50 Penniä 1866 – Variantti 1.2

Vuosiluvun numerot 66 vinossa oikealle

50 Penniä 1866 – Variantti 1.3

Vuosiluvun viimeinen numero 6 on suurempi

50 Penniä 1869 – Variantti 1.1

Normaali vuosiluku

50 Penniä 1869 – Variantti 1.2

Vuosiluvun numero 9 on vinossa vasemmalle.

50 Penniä 1871 – Variantti 1.1

Vuosiluvun viimeinen numero 1 on osittain N kirjaimen tukijalan alla

50 Penniä 1871 – Variantti 1.2

Vuosiluvun viimeinen numero 1 on N kirjaimen tukijalan oikealla puolella

50 Penniä 1872 – Variantti 1.1

Pyrstösulat kaartuvat sisäänpäin

50 Penniä 1872 – Variantti 1.2

Pyrstösulat kaartuvat ulospäin

50 Penniä 1889 – Variantti 1.1

Vuosiluvun toinen numero 8 on pienempi, tiheäjuovainen vaakuna. Leijonan häntäkarvat ovat pitkät.

50 Penniä 1889 – Variantti 1.2

Kaksoislyönti

50 Penniä 1889 – Variantti 1.3

Vaakunan juovitus harva. Leijonan hännät ovat lyhyet. Jälkilyönti.

50 Penniä 1890 – Variantti 1.1

Vaakunan juovitus tiheä.

50 Penniä 1890 – Variantti 1.2

Vaakunan juovitus tiheä. Peilipintainen lyönti. Halkaisija 19,5mm. Ei reunarihlausta, normaalisti halkaisija 18,6mm. Meitsi ilman leimarengasta.

50 Penniä 1892 – Variantti 1.1

Vaakunan juovitus tiheä.

50 Penniä 1892 – Variantti 1.2

Vaakunan juovitus harva.

50 Penniä 1893 – Variantti 1.1

Vaakunan juovitus tiheä.

50 Penniä 1893 – Variantti 1.2

Vaakunan juovitus harva.

50 Penniä 1914 – Variantti 1.1

Normaali vuosiluku

50 Penniä 1914 – Variantti 1.2

Numero 4 kaksoiskaiverrus

50 penniä 1864 variantit

Ylimmäisessä 8 vinossa, alhaalla normaali vuosiluku.

50 penniä 1866 variantit

Alemmassa viimeinen 6 (66) vinossa!

50 penniä 1869 variantit

Alemmassa numero 9 vinossa. Hieman vastaava kuin samaisen vuoden 25pennisessä.

50 penniä 1871 variantit

Vuosiluvut eri pituiset. Alemmassa 7 ja 1 väli paljon pitempi, samoin 7 ja 8 väli.

50 penniä 1872 variantit

2 erilaista vaakunapuolta. Sisältävät monia tunnisettavia eroja, kuvassa olevien lisäksi mm. sydänvaakunan risti ja kruunu erilainen ja paljaana olevat sulkaruodot erilaiset… Ehkä helpoiten tunnistaa reunapisteen sijainnista alhaalla. Alimmassa kuvassa harvinaisempi II.

50 penniä 1892 ja 1893 variantit

1892 & 1893, I ja II. I:ssä tiheäjuovainen vaakunakilpi mallia 1874-1893, II:ssa uudempi mallia 1892-1917. Helpoiten tunnistaa leijonan hännän erilaisuudesta. Lisäksi kruunun risti ja sen alla oleva kuvio erilainen. I:ssä leijonan ja miekan välissä näkyy osa 9:ttä tähteä, II:ssa sitä ei ole. Saattaa olla tästä tunnistettavissa vaikka leijonan häntä olisikin kulunut. 1893I on melko harvinainen! Tunnetaan myös vastaava jälkilyönti 1889(II). Lyöty kuitenkin ennen vuotta 1895, tunnetaan vain 10kpl(?)