100 markkaa
Suomen markan historia ulottuu aina vuoteen 1860 saakka, jolloin tuolloin Venäjän suuriruhtinaskuntaan kuulunut maamme sai oman rahayksikkönsä. Ensimmäinen 100 markan seteli laskettiin liikkeelle vuonna 1863. Tässä artikkelissa teemme pintapuolisen katsauksen siihen, millaisia vaiheita sadan markan seteli kävi vuosien saatossa läpi aina euron käyttöönottoon asti.
Sadan markan seteli – lyhyt katsaus historiaan
Sitkeästi autonomiaansa säilyttänyt Suomi sai suuriruhtinas Aleksanteri II:n myötämielisyyden ansiosta oman rahayksikkönsä, markan, vuonna 1860.
Suomen Pankin sivuilla kerrotaan, että markan arvo oli sidottu aluksi varsin epävakaaseen ruplaan. Vuonna 1863 Suomen valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi nimetty J. V. Snellman sai vakautettua markan arvon nuijimalla läpi sen sitomisen hopeakantaan vuonna 1865.
Rahauudistus piti pintansa vain muutaman vuoden ajan. Hopean hinnan laskun myötä Suomi siirtyi muun muassa Saksan, Tanskan ja Ruotsin vanavedessä kultakantaan vuonna 1878. Seteleitä lunastettiin Suomessa kullalla vuoteen 1915 saakka. Kultarahojen lunastaminen seteleillä onnistui puolestaan aina 1930-luvun alkuun asti.
Vanhat setelit ajankuvina – aikakaudet näkyivät tematiikassa
Vanhat setelit ovat mielenkiintoisia historiallisia ajankuvia, jotka tarjoavat omalta osaltaan kurkistusikkunan kulloinkin pinnalla olleisiin suuntauksiin, arvoihin ja politiikkaan. Markka ajan seteleissä korostui taiteen ja politiikan ohella muun muassa suomalainen luonto sekä perinteiset elinkeinot, kuten maa- ja metsätalous.
Oma rahayksikkö, markka, oli merkittävä kansallista identiteettiä vahvistava symboli. Jo 1860-luvulta lähtien käytössä ollut markka tuli kuluttajan silmissä tiensä päähän Euroopan unionin yhteisvaluutan, euron, käyttöönoton myötä 1.1.2002. Jo aiemmin, 1.1.1999 lähtien, euroa oli käytetty sähköisten maksujen ja kirjanpidon rahayksikkönä.
Kuinka arvokas 100 markan seteli on nykyään?
Vanhan rahan arvo vaihtelee luonnollisesti paitsi iän myös setelin kunnon mukaan, joten 100 markan seteli voi olla eurohinnaltaan joko yksi- tai nelinumeroinen. Sarjanumero, missä asennossa vesileima on ja mahdolliset virheet tai muut poikkeavuudet voivat lisäksi vaikuttaa hintaan merkittävästi.
Seuraavaksi perehdymme siihen, millaisia kokoon, suunnitteluun ja liikkeellelaskuun liittyviä vaiheita sadan markan seteli kävi virallisena maksuvälineenä toimiessaan läpi.
Mikäli vanhat setelit kiinnostavat ja tarkoituksena on hankkia keräilymielessä vanhoja 100 markan seteleitä tai niitä löytyy esimerkiksi perityn irtaimiston joukosta, tarjoaa Suomenmarkat.fi-sivusto mielenkiintoisen tietopaketin markkojen maailmasta.
Jos aikomuksena on ostaa tai myydä vanhoja seteleitä, on kaupankäynti helppoa niin numismatiikoille suunnatuilla sivustoilla kuin netin kauppapaikoilla. Koska seteleiden hinnoissa esiintyy suurta vaihtelua, suosittelemme huolellista hintavertailua ennen kaupantekoa. Huomioithan, että listaamamme alkaen-hinnat ovat ainoastaan suuntaa antavia.
100 markkaa 1862
Setelin koko: 152 mm x 89 mm
Suunnittelija: Alexandr Fadejev
Valmistaja: Preussin valtionpaino (Berliini)
Arvio säilyneestä setelistä: –
100 markkaa 1909
Setelin koko: 170 mm x 102 mm
Suunnittelija: Eliel Saarinen
Valmistaja: Suomen Pankin setelipaino
Arvio säilyneistä seteleistä: alk. 30 €
100 markkaa 1918
Setelin koko:158 mm x 95 mm
Suunnittelija: Eliel Saarinen
Valmistaja: Suomen Pankin setelipaino
Arvio säilyneistä seteleistä: alk. 30 €
100 markkaa 1922
Setelin koko: 136 mm x 120 mm
Suunnittelija: Eliel Saarinen
Valmistaja: Suomen Pankin setelipaino
Arvio säilyneistä seteleistä: alk. 30 €
100 markkaa 1939
Setelin koko: 136 mm x 120 mm
Suunnittelija: Eliel Saarinen
Valmistaja: Suomen Pankin setelipaino
Arvio säilyneistä seteleistä: alk.18 €
100 markkaa 1963
Setelin koko: 142 mm x 69 mm
Suunnittelija: Tapio Wirkkala
Valmistaja: Suomen Pankin setelipaino
Arvio säilyneistä seteleistä: alk. 10 €
100 markkaa 1976
Setelin koko: 142 mm x 69 mm
Suunnittelija: Tapio Wirkkala
Valmistaja: Suomen Pankin setelipaino
Arvio säilyneistä seteleistä: alk. 10 €
100 markkaa 1986
Setelin koko: 142 mm x 69 mm
Suunnittelija: Torsten Ekström ja Erik Bruun
Valmistaja: Suomen Pankin setelipaino ja Setec Oy
Arvio säilyneistä seteleistä: alk. 9 €
Käteismaksujen yleisyys ja seteleiden turvatekijät
Käteinen piti pintansa maksuvälineenä koko markka-ajan, vaikka rinnalle ilmestyi teknologisen kehityksen myötä etenkin 1940-luvun puolivälistä alkaen useita kilpailijoita.
Näitä olivat muun muassa
- posti- ja pankkisiirto
- osamaksu
- kaupan vastakirjalla ostaminen
- sekkimaksu.
Sittemmin maksuvälinevalikoima on laajentunut entisestään. Arjessa käytössä on useimmiten joko lähi- tai korttimaksu. Verkossa asioidaan pääsääntöisesti korttimaksujen, maksupalveluiden, tilisiirtojen ja nettilompakoiden avulla.
Nettikasinoilla rahansiirroissa on merkitystä paitsi maksutavalla myös lisenssillä. Toimilupien aateliin kuuluu maltalainen mga lisenssi. Lisenssi ei ole pelaajan kannalta yhdentekevä, sillä se määrittää, saako kolikkopelivoittonsa verovapaana vai ei.
Maltalainen lisenssi pitää huolen siitä, ettei voittoa tarvitse jakaa verottajan kanssa. Pienin mahdollinen kotiutussumma vaihtelee kasinokohtaisesti ja jotkin pelisivustot hyväksyvät noin reilua 100 markkaa vastaavan 20 euron kotiutuksen.
Koska rahat tulevat suoraan pankkitilille, ei pelaajan tarvitse kantaa huolta siitä, näkyvätkö vesileima, hologrammi, turvalanka ja muut setelin turvatekijät.
Suomen Pankki vaihtoi markat euroiksi aina vuoteen 2012 saakka
Vuosikymmenen mittaista siirtymäaikaa noudattanut Suomen Pankki vaihtoi markka setelit euroiksi 29.2.2012 saakka. Vaihto onnistui helpoiten palveluntarjoajan harkinnan mukaan joko asiakkaan omassa pankissa tai Forexissa. Lisäksi markat saattoi toimittaa Suomen Pankin vaihdettaviksi joko postitse tai Helsingin Rauhankadun asiakaspalvelupisteessä asioimalla.
Suomen Pankin tuli lunastaa aina vuodesta 1945 alkaen liikkeelle laskettuja markkaseteleitä. Kolikoiden osalta lunastusvelvollisuus koski viimeistä ennen euron käyttöönottoa julkaistua kolikkosarjaa sekä vuodesta 1989 alkaen julkaistuja juhlarahakolikoita.
