1 Markka – Suuriruhtinaskunta (1864-1917) Variantit
1 Markka 1864-1917 paino: 5,18g, Materiaali: Hopea, Halkaisija: 24mm. Lyöntimäärät tästä.
Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.
Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.
Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.
Sisällysluettelo:
Klikkaa alla olevasta luettelosta haluamasi variantit, siirryt siihen automaattisesti.
Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
1 Markka 1864 – Variantti 1.1
99/99 reunapistettä, Uusi rihlaus. Numero 4 on vinossa ja lähellä numeroa 6. K-kirjaimet ovat irti toisistaan, jälkimmäisen tukijalka on alempana ja vinossa.
1 Markka 1864 – Variantti 1.2
99/99 reunapistettä, Uusi rihlaus. Numero 4 on kauempana numerosta 6. K-kirjaimet ovat kiinni toisissaan.
1 Markka 1865 – Variantti 1.1
99/99 reunapistettä, ruusuke kuten vuoden 1864. Vanha rihlaus. Lehdissä rosoiset reunat.
1 Markka 1865 – Variantti 2.1
Pyöreälehtinen. 88/88 reunapistettä. Huomioi Ä:n pilkut. Ruusukemalli 2. Ruusukkeen nauhat ovat kaarevat (sisäreuna) ja päättyvät solmun keskelle. Oikeanpuoleisen terhoryhmän terho on kulmikas.
1 Markka 1865 – Variantti 2.2
Ruusukemalli 2. Huomioi Ä:n pilkut. Oikeanpuoleisen terhoryhmän terho on pyöreä.
1 Markka 1865 – Variantti 2.6
Ruusukemalli 3. Oikeanpuoleisen nauhan päässä ei palloa. Sisäosassa terävä taitos. Terhoryhmä. Kirjaimen E sakara vajaa. Sakaroiden vajaavuuksia ja metallin kuluneisuutta esiintyy useasti.
1 Markka 1865 – Variantti 2.7
Ruusukemalli 4. Solmukkeen sisäosa päättyy oikeaan laitaan. Sisäosassa terävä taitos. Kirjaimen L sakara vajaa. Esiintyy usein.
1 Markka 1865 – Variantti 2.10
Ruusukemalli 6. Nauhat pyöreähköt ja sisäosassa laaja kaareva taitos. Päättyy keskelle.
1 Markka 1865 – Variantti 2.11
Ruusukemalli 7. Nauhat kaarevat ja taitos oikeassa laidassa. Terhoryhmä.
1 Markka 1865 – Variantti 2.13
Ruusukemalli 9. Nauhan sisäosat kaarevat, taitos päättyy vasemmalle. Molemmat numerot 4 korjattu.
1 Markka 1865 – Variantti 2.14
Ruusukemalli 10. Nauhan leikkaus kaarevampi kuin mallissa 5. Oikean nauhan pää. Terhoryhmä.
1 Markka 1865 – Malli 3
Yleistä: Taustapuolen kirjaimien sakaroita poikki. Terävälehtinen. Oikean puoleinen, alin terhoryhmä. Tämä malli toistuu varianteissa 3.1-3.5.2
1 Markka 1865 – Variantti 3.1.1
Alimmainen rusetin kaari näkyy selvästi, vasemman nauhan pää terävä. Vertaa varianttiin 3.1.2 Jälkimmäinen Ä-kirjaimen pilkku ja W:n sakara.
1 Markka 1865 – Variantti 3.1.2
Kirjaimen W sakara. Jälkimmäisen Ä-kirjaimen oikeanpuoleinen pilkku.
1 Markka 1865 – Variantti 3.2.1
Alimmaisen rusetin nauha näkyy alhaalla paksuna. Kirjaimen Ä pilkut. Kirjaimia N ja A on korjailtu.
1 Markka 1865 – Variantti 3.2.2
Alimmainen rusetin nauha näkyy alhaalla paksuna. Kirjaimen Ä pilkut, kirjaimen W sakara.
1 Markka 1865 – Variantti 3.5.1
Alimmainen rusetin oikeanpuoleinen nauha näkyy hyvin heikosti. Kirjaimen W sakara, kirjaimen Ä pilkut.
1 Markka 1865 – Variantti 3.5.2
Alimmaisen rusetin nauhan kaarta ei näy. Kirjaimen W sakara. Oikean puoleisen Ä-kirjaimen pilkut.
1 Markka 1865 – Variantti 3.6.1
Alimmaisen rusetin nauhan kaarta ei näy. Oikealla terhoryhmässä vain yksi terho. Oikeanpuoleisen Ä-kirjaimen pilkut.
1 Markka 1865 – Variantti 3.6.2
Alimmaisen rusetin nauhan kaarta ei näy. Oikealla terhoryhmässä vain yksi terho. Kummassakin Ä-kirjaimessa pilkut vinossa.
1 Markka 1865 – Variantti 3.7
Rusetin oikeanpuoleisen ylemmän nauhan pää on poikki. Ä:n pilkut suorassa.
1 Markka 1866 – Variantti 1.2
88/88 reunapistettä. Solmuke taittuu oikealle terävästi. Terhoryhmässä ei piikkiä. Oikeanpuoleisen Ä:n pilkut reunapisteisiin nähden. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit. Huomaa kotkien kielet.
1 Markka 1866 – Variantti 1.3.1
Solmuke taittuu keskelle kaarevasti. Terhoryhmässä ei ole piikkiä. Yläpuolen terhoryhmissä ei ole piikkejä.
1 Markka 1866 – Variantti 1.3.2
Solmuke taittuu keskelle kaarevasti. Terhoryhmässä on piikki. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.
1 Markka 1866 – Variantti 1.4
Solmukkeen sisäpinnat suorat. Terhoryhmässä ei ole piikkejä. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.
1 Markka 1866 – Variantti 1.5
Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Oikeanpuolimmainen solmukkeen nauhan pää on suippo. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.
1 Markka 1866 – Variantti 1.6
Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit. Vasemmanpuoleisen kotkan kieli on suora, risti vajaa.
1 Markka 1866 – Variantti 1.7
Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Oikeanpuolimmainen solmukkeen nauhan pää on suippo. Vasemmanpuoleisessa terhoryhmässä ei ole piikkiä. Oikeanpuoleisessa terhoryhmässä on piikki.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.1
Terävälehtinen, yläreunassa ei ole piikkiä. Kotkan kielet ovat koukkumaiset.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.6
Vuosiluvun kolme ensimmäistä numeroa on vinossa vasemmalle. Paljon terhoja terhoryhmässä.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.7
Vuosiluvun kolme ensimmäistä numeroa on vinossa vasemmalle. Terhoryhmästä puuttuu terhoja.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.9
Vuosiluku suorassa. Numeroa 4 on korjattu. Kuvio katkeaa lehtien välissä.
1 Markka 1866 – Variantti 2.2
Vuosiluku suorassa. Vasemmanpuoleisen kotkan kielenkärki on suora. Ristin yläsakara on ehjä.
1 Markka 1866 – Variantti 2.3.1
Vuosiluku suorassa. Vasemmanpuoleisen kotkan kieli on suora. Ristin yläsakara on vajaa.
1 Markka 1866 – Variantti 2.3.4
Vuosiluvun viimeinen numero on muita pienempi. Oikeanpuoleisen Ä-kirjaimen pilkut erisuuruiset.
1 Markka 1866 – Variantti 3.1
Päällelyöty: Numero 5 näkyy viimeisen numeron alta. Alla olevan rusetin kaari näkyy selvästi.
1 Markka 1867 – Variantti 1.1
Numerot 6 ja 7 ovat lähellä toisiaan. Vertaa numeron 7 lippaa ja K-kirjainten sijaintia.
1 Markka 1867 – Variantti 1.5
Numero 7 on kallistunut oikealle. Yläpuolen terhoryhmässä on ylimääräinen terho.
1 markka 1865
I: Tiheä pistereuna molemmin puolin (99 pistettä). Rusetti mallia 1864. SNY 398.1.1
IIa & b: Tiheä pistereuna vaakunapuolella. Arvopuolella normaali (88 pistettä). Kahdella erilaisella rusetilla, IIa samanlaisella rusetilla kuin alla. IIb samanlaisella rusetilla kuin kuvassa IIIg. SNY 398.1.3
III: Harva pistereuna molemmilla puolilla. Erilaisia löytyy, alempana esitelty niitä.
Luettelossa variantteja on jaettu: Tammenlehväryhmien reunat pyöreät / Tammenlehväryhmien reunat rosoiset. Mielestäni parhaiten tämän eron huomaa kuitenkin erilaisesta rusetista, varsinkin siinä tapauksessa jos raha on kulunut. Tällä sivulla esitetyissä rahoissa IIb, IIIe, IIIf, IIIg, IIIh, IIIi on tammenlehväryhmien reunat pyöreät, muissa rosoiset.
1 markka 1865 IIIa
Tavallinen rusetti, tammenterhoja 2kpl (kuvassa oikealla.) Tämä on se kaikkein yleisin. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
1 markka 1865 IIIb
Tavallinen rusetti kuten edellä, mutta tammenterhoja vain 1kpl. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
1 markka 1865 IIIc
Muuten samanlainen kuin edellä, mutta rusetin oikea nauha on poikki! Tammenterhoja vain 1kpl. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
1 markka 1865 IIId
Näyttäisi olevan muuten samanlainen kuin IIIa, lukuunottamatta ympyröityä kohtaa… Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
1 markka 1865 IIIe
Hyvin erilainen rusetti kuin edellisissä. Rusetin yläosan ja tammenlehvien väli pienempi ja nauhojen väli erilainen. Tammenterhoja 3 kpl, yläpuolella 1. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIf
Rusetti on melkein samanlainen kuin ylläolevassa kuvassa. Mutta vertaa tammenterhoja! Yläpuolella oleva ”pieni” tammenterho on aivan eri paikassa. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIg
Samanlainen kuin yllä, paitsi rusetin nauhat pitkät ja tulevat reunapisteisiin lähes kiinni. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIh
Oikealla olevat tammenterhot. Katso missä kohtaa ovat kiinni verrattuna muihin. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIi
Oikealla olevat tammenterhot. Ovat kiinni samassa kohtaa. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIj
Nauhojen väli rusetin keskustan oikealla puolella. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIk
Hieman kuten edellä, mutta ylempi nauha vasemmalla lyhyempi ja jää kauaksi reunasta. Myös ympyröity kohta erilainen, vertaa ylempänä olevaan kuvaan. Tälläinen arvopuoli on Borgin luetttelon mukaan 1865 IIb rahassa (SNY 398.1.2) Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1866
I: Vaakunapuolella tiheä pistereuna (99 pistettä).
II: Normaali pistereuna (88 pistettä)
1 markka 1866 kotkien kielet
IIa ja IIb, vasemman kotkan kieli erilainen. Kuvassa on kaksi 1866 vuoden markkaa. Nähtävästikin kaikissa(?) 1865 rahoissa kotkan kieli on oikeanpuolimmaisen kuvan mukainen, kun taas 1867 rahoissa kotkan kieli on samanlainen ”vajaa” kuin vasemmanpuoleisessa kuvassa.
1 markka 1866 Ia
Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevassa linkissä kuva molemmilta puolilta. Rusetin nauhojen päissä ei palloja. Täysin samanlainen arvopuoli kuin rahassa IIc, vertaa kuvia! Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
1 markka 1866 Ib
Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevasta linkistä löytyy kuva molemmilta puolilta. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
1 markka 1866 IIa ja IIb
”Tavallinen”… IIa, leijonan kieli ongenkoukun muotoinen, IIb kieli ”vajaa”. (Katso yläpuolella oleva kuva) Tammenlehväryhmien reunat rosoiset!
1 markka 1866 IIc
Rusetin nauhojen päissä ei palloja ja paljon ylimääräisiä tammenterhoja. Vasemmalla oleva ylempi rusetin nauha on lyhyt ja jää kauaksi reunasta. Allaolevassa linkissä tämä ja ”tavallinen” vierekkäin. Mielenkiintoisinta on, että tässä on täysin sama arvopuoli kuin 1866Ia:ssä. Ympyröitynä joitakin eroja…
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
1 markka 1866 IId
Useita ylimääräisiä tammenterhoja verrattuna tavalliseen. Tämä ja tavallinen” vierekkäin. Ympyröitynä joitakin eroja.
Vaakunaa löytyy vajaalla ja ongenkoukku kiellä. Kuvia alla. Pieniä eroja näissä on, tutkikaa kuvista jos kiinnostaa.
Vajaa kieli:
Ongenkoukku:
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
1 markka 1866/5
6 stanssattu 5 päälle! Vastaavathan tunnetaan 1866 pennissä, 10pennisessä ja 2markkasessa. Näitä on erilaisia, tämä on selvin näkemäni.
1 markka 1866/6
Viimeinen 6 kaksoispuristettu, löytyy myös versio jossa U-kirjain vajaa kuten alapuolella
1 markka 1867
Erottaa helposti rusetissa olevasta ylimääräisestä tammenterhosta. Reunapisteitä on poikkeuksellisesti 90 normaalin 88 sijaan… Harvinainen!
1 markka 1872
I: Pisteiden välissä reunapiste SNY 402.1
II: Pisteiden kohdalla reunapisteet SNY 402.2
Keräilijän opas 2020
1 markka 1864 SNY variantit
SNY 397.1 vanhan mallinen syrjärihlaus
SNY 397.2 uuden mallinen syrjärihlaus
1 markka 1865 SNY variantit
SNY 398.1.1 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella tiheä pistereuna 99
SNY 398.1.2 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät
SNY 398.1.3 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat rosoiset
SNY 398.2.1 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät
SNY 398.2.1 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat rosoiset
1 markka 1866 SNY variantit
SNY 399.1.1 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät
SNY 399.2.1 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät
SNY 399.2.2 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat rosoiset
1 markka 1867 SNY variantit
SNY 400.1 ei ylimääräistä terhoa
SNY 400.2 Ylimääräinen terho ruusukkeen vieressä.
1 markka 1872 SNY variantit
SNY 402.1 SELWÄÄ-sanan viimeisen Ä-kirjaimien pisteiden välissä reunapiste
SNY 402.1 SELWÄÄ-sanan viimeisen Ä-kirjaimien pisteiden kohdalla reunapisteet
Muut variantit
1 Markka 1864
Numero 4 melkein kiinni numerossa 6 ja vinossa vasemmalle
Numeron 4 ja 6 väli on normaali
Numero 4 on kiinni numerossa 6
1 Markka 1866
Viimeinen numero 6 vinossa oikealle
Molemmat numerot 6 vinossa oikealle
Numero 8 ja ensimmäinen numero 6 on vinossa vasemmalle
Viimeinen numero 6 on alempana
Viimeinen numero 6 on ylempänä
87 helmeä arvopuolella, aukko tammenlehtiryhmien välissä
88 helmeä arvopuolella, aukko tammenlehtiryhmien välissä
1 Markka 1867
Numeron 6 ja 7 väli on pieni
Numeron 6 ja 7 väli on suuri
Numero 7 on vinossa vasemmalle
Numero 7 on vinossa oikealle