50 penniä suuriruhtinaskunta (1864-1917) variantit

Arvioitu lukuaika: 20 minuuttia

50 Penniä – Suuriruhtinaskunta (1864-1917) Variantit

50 Penniä 1864-1917 paino: 2,54g, Materiaali: Hopea, Halkaisija: 18,6mm. Lyöntimäärät tästä.

Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.

Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.

Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.

Listassa esiintyvät kaksoispuristukset ovat lyöntivirheitä vaikka ne on listattu tälle variantti sivulle!

Sisällysluettelo:

Klikkaa alla olevasta luettelosta haluamasi variantit, siirryt siihen automaattisesti.

Parikan variantit
Juhan variantit
SNY:n variantit
Muut variantit

Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001

50 Penniä 1864 – Variantti 1.1

Normaali vuosiluku

50 Penniä 1864 – Variantti 1.2

Vuosiluvussa numero 8 on vinossa vasemmalle

50 Penniä 1866 – Variantti 1.1

Normaali vuosiluku

50 Penniä 1866 – Variantti 1.2

Vuosiluvun numerot 66 vinossa oikealle

50 Penniä 1866 – Variantti 1.3

Vuosiluvun viimeinen numero 6 on suurempi

50 Penniä 1869 – Variantti 1.1

Normaali vuosiluku

50 Penniä 1869 – Variantti 1.2

Vuosiluvun numero 9 on vinossa vasemmalle.

50 Penniä 1871 – Variantti 1.1

Vuosiluvun viimeinen numero 1 on osittain N kirjaimen tukijalan alla

50 Penniä 1871 – Variantti 1.2

Vuosiluvun viimeinen numero 1 on N kirjaimen tukijalan oikealla puolella

50 Penniä 1872 – Variantti 1.1

Pyrstösulat kaartuvat sisäänpäin

50 Penniä 1872 – Variantti 1.2

Pyrstösulat kaartuvat ulospäin

50 Penniä 1889 – Variantti 1.1

Vuosiluvun toinen numero 8 on pienempi, tiheäjuovainen vaakuna. Leijonan häntäkarvat ovat pitkät.

50 Penniä 1889 – Variantti 1.2

Kaksoislyönti

50 Penniä 1889 – Variantti 1.3

Vaakunan juovitus harva. Leijonan hännät ovat lyhyet. Jälkilyönti.

50 Penniä 1890 – Variantti 1.1

Vaakunan juovitus tiheä.

50 Penniä 1890 – Variantti 1.2

Vaakunan juovitus tiheä. Peilipintainen lyönti. Halkaisija 19,5mm. Ei reunarihlausta, normaalisti halkaisija 18,6mm. Meitsi ilman leimarengasta.

50 Penniä 1892 – Variantti 1.1

Vaakunan juovitus tiheä.

50 Penniä 1892 – Variantti 1.2

Vaakunan juovitus harva.

50 Penniä 1893 – Variantti 1.1

Vaakunan juovitus tiheä.

50 Penniä 1893 – Variantti 1.2

Vaakunan juovitus harva.

50 Penniä 1914 – Variantti 1.1

Normaali vuosiluku

50 Penniä 1914 – Variantti 1.2

Numero 4 kaksoiskaiverrus

50 penniä 1864 variantit

Ylimmäisessä 8 vinossa, alhaalla normaali vuosiluku.

50 penniä 1866 variantit

Alemmassa viimeinen 6 (66) vinossa!

50 penniä 1869 variantit

Alemmassa numero 9 vinossa. Hieman vastaava kuin samaisen vuoden 25pennisessä.

50 penniä 1871 variantit

Vuosiluvut eri pituiset. Alemmassa 7 ja 1 väli paljon pitempi, samoin 7 ja 8 väli.

50 penniä 1872 variantit

2 erilaista vaakunapuolta. Sisältävät monia tunnisettavia eroja, kuvassa olevien lisäksi mm. sydänvaakunan risti ja kruunu erilainen ja paljaana olevat sulkaruodot erilaiset… Ehkä helpoiten tunnistaa reunapisteen sijainnista alhaalla. Alimmassa kuvassa harvinaisempi II.

50 penniä 1892 ja 1893 variantit

1892 & 1893, I ja II. I:ssä tiheäjuovainen vaakunakilpi mallia 1874-1893, II:ssa uudempi mallia 1892-1917. Helpoiten tunnistaa leijonan hännän erilaisuudesta. Lisäksi kruunun risti ja sen alla oleva kuvio erilainen. I:ssä leijonan ja miekan välissä näkyy osa 9:ttä tähteä, II:ssa sitä ei ole. Saattaa olla tästä tunnistettavissa vaikka leijonan häntä olisikin kulunut. 1893I on melko harvinainen! Tunnetaan myös vastaava jälkilyönti 1889(II). Lyöty kuitenkin ennen vuotta 1895, tunnetaan vain 10kpl(?)

50 penniä 1914

1914 II, III. Vuosiluvun 4 stanssattu uudelleen, kaksi erilaista varianttia!

50 penniä 1916

Ratasvariantti, tunnetaan myös kielen kohdalla oleva 2 hampainen ratas.

Keräilijän opas 2020

50 Penniä 1864 SNY variantit

SNY 315.1 = Vanhan mallin mukainen syrjärihlaus

SNY 315.2 = Uuden mallin mukainen syrjärihlaus

50 Penniä 1871 SNY variantit

SNY 320.1 = Viimeinen 1 lähellä 7

SNY 320.2 = Viimeinen 1 kauempana numerosta 7

50 Penniä 1872 SNY variantit

SNY 321.1 = Sydänvaakunan risti ja kruunu sekä kotkan pyrstösulkien välit

SNY 321.2 = sydänvaakunan kruunu ns. ”jalokivikruunu”

50 Penniä 1889 SNY variantit

SNY 324.1 = Tiheä juovitus, Iso risti (käytössä 1874-1893)

SNY 324.2 = Harja juovitus, Pieni risti (käytössä 1892-1917) Tunnetaan 10kpl

50 Penniä 1892 SNY variantit

SNY 327.1 = Tiheä juovitus, Iso risti (käytössä 1874-1893)

SNY 327.2 = Harja juovitus, Pieni risti (käytössä 1892-1917)

50 Penniä 1893 SNY variantit

SNY 328.1 = Tiheä juovitus, Iso risti (käytössä 1874-1893)

SNY 328.2 = Harja juovitus, Pieni risti (käytössä 1892-1917)

50 Penniä 1914 SNY variantit

SNY 332.1 = Normaali vuosiluku

SNY 332.2 = Uudelleen kaiverrettu ”4”

50 Penniä 1916 SNY variantit

SNY 332.1 = Normaali

SNY 332.2 = Ratasvariantti (kaulassa)

Muut variantit

50 penniä 1864

1864 A ”4” vinossa ja melkein kiinni ”6”

1864 B ”8” vinossa oikealle, ”6” ja ”4” normaali

1864 C ”8” vinossa vasemmalle, ”6” ja ”4” normaali välein

Uusi variantti löydetty 2020, lue tästä eroavaisuus.

50 penniä 1869

1869 A Normaali vuosiluku

1869 B ”9” vinossa

50 penniä 1871

1871 A Viimeinen ”1” lähellä ”7”

1871 B Viimeinen ”1” kauempana ”7” ja vinossa oikealle

1871 C viimeinen ”1” kauempana ”7” ja ensimmäinen ”1” vinossa vasemmalle

50 penniä 1864 uusi variantti löydetty

Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

Sain kuluvan vuoden helmikuun alussa yhteydenoton Marko Puumalalta, joka oli havainnut, että vuoden 1864 50 pennin hopearahoissa oli jotain merkillistä – josko aivan ennen tuntematon variantti olisi löytynyt? 50 pennin rahat vuodelta 1864 ovatkin olleet hieman ”tylsiä” keräiilyllisesti, koskapa mitään variantteja pieniä vuosiluvun eroavuuksia lukuun ottamatta ei ole yleisesti ollut tiedossa. Asia vaati tutkimista, ja perehdyin olemassa olevaan kuvamateriaaliin kyseisistä 50-pennisistä, ja kuinkas ollakaan, selkeä poikkeama löytyi!

Vuoden 1864 50 pennin hopearahojen vertailua. Ylempänä tavallinen tyyppi, alempana havaittu uusi variantti. Kuvien yhdistely ja muokkaus: Jorma Imppola

Tavallisen rahan arvopuolen tammenlehväseppeleen rusettinauhan vasen pää on melko lailla oikean puoleisen nauhanpään kaltainen eli se ulottuu päässä olevine pallukoineen suurin piirtein oksan pään ja reunahelmien puoliväliin. Havainnekuvassa 1 alempana olevan varianttirahan vasen rusettinauha ulottuu pallukoineen helmireunaan asti aivan kahden reunahelmen väliin. Tunnuspuolet ovat täysin identtisiä, joten kyseessä on arvopuolen variantti.

Kyseisen variantin selkeä havaitseminen edellyttää rahalta kohtuullisen hyvää, eli vähintään kuntoluokan 4 kuntoa. Selvitellessäni variantin esiintymistiheyttä tulin siihen johtopäätelmään, että variantteja esiintyy karkeasti 20 prosentissa kaikista vuoden 1864 50-pennisistä, eli se on siten tavanomaista tyyppiä harvinaisempi.

Tavanomaisen tyypin 1 ja varianttityypin 2 arvopuolten rusettinauhojen vertailua. Kuvien yhdistely ja muokkaus: Jorma Imppola.

Arvioni tämän uuden variantin arvosta:

Eli kaikki taas, luuppi kouraan, ja tutkimaan!

Lue myös: 1889 vuoden 50 penni

50 penniä ratasvariantit 1916

Arvioitu lukuaika: 5 minuuttia

Kuten tunnettua, on sinänsä varsin tavallisessa 50 pennin hopearahassa vuodelta 1916 olemassa variantti, jossa tunnuspuolen vaakunakotkan vasemman pään kaulassa, nokan alla, näkyy kolmihampainen hammasrataskuvio (SNY 334.2). Tämä variantti on hyvin harvinainen, ja sitä tunnettaneen vain muutamia kappaleita. Keskustellessani asiasta aktiivikeräilijöiden kanssa on minulle kerrottu, että vasta tuhansien vuoden 1916 50-pennisten läpikäymisen jälkeen on kyseessä olevia variantteja jokunen löytynyt.

Tästä hammasratasvariantista on lisäksi löytynyt myös yksi kappale uutta versiota, jossa samainen hammasrataskuvio näkyy kaksihampaisena tunnuspuolen vaakunakotkan vasemmanpuoleisen pään kielen kärjen kohdalla. Tämä toinen variantti on hieman aiemmin tunnettua kolmihampaista ratasvarianttia hennompi, ja siinä siis näkyy vain kaksi hammasta.

50 pennin hopearaha vuodelta 1916, varianttien tunnuspuolet. Kuva: JormaImppola SeAMK.

Vuoden 1916 50 pennin hopearahan varianttien tunnuspuolten vertailua. Ylinnä normaali raha, keskellä kolmihampainen ja alinna kaksihampainen hammasratasvariantti. Kuva: Jorma Imppola SeAMK.

[the_ad_group id=”208″]

Herääkin kysymys, miten moiset poikkeamat ovat syntyneet? Molemmissa tapauksissa on jokin ylimääräinen tekijä aiheuttanut rahojen tunnuspuolen meisteihin hammasratasmaisen painauman, joka näkyy rahojen tunnuspuolilla vastaavanlaisina kohoumina. Ja koska kyseinen poikkeama on nyt siis havaittu kahdessa eri kohtaa, on syynä ilmeisesti jokin irrallinen asia, joka on vahingoittanut ainakin kahta tunnuspuolen meistiä aiheuttamalla mainitut painaumat. Lisäksi vertaillessani näiden kahden eri hammasratasvariantin tunnuspuolia, havaitsin niissä pienen eron rahapajan johtajan kirjaimessa S. Kolmihampaisen variantin kirjain S on verrattuna pyrstösulan koukeroon selkeästi alempana kuin kaksihampaisen variantin S. Kyseessä on siis eri meisti.

Vuoden 1916 50 pennin hopearahan varianttien tunnuspuolen rahapajan johtajan kirjaimen S asemoinnin vertailua. Vasemmalla kolmihampainen ja oikealla kaksihampainen hammasratasvariantti. Kuva: Jorma Imppola SeAMK.

Mikä voisi olla tämä tekijä, joka on voinut vahingoittaa ainakin kahta eri meistiä aikaansaaden sekä kolmihampaisen että kaksihampaisen lisäkuvion – meistiin painaumana ja rahaan kohoumana? Tutkiessani rahojen eri yksityiskohtia havaitsin, että rahojen reunarihlaus on jaoltaan ja kooltaan varsin hammasrataskuvion kaltainen. Voisiko syy olla rahanlyöntikoneeseen jäänyt raha, joka olisi vahingossa meistin ja aihion väliin jäädessään aikaansaanut reunallaan painauman meistiin? Luonnollisesti tämä olisi aikaansaanut pahasti vioittuneen rahan ja jopa tuotantokatkoksen. Meistin kuitenkin jäädessä ilmeisesti riittävän ehjäksi on sen käyttöä jatkettu, koskapa vuoden 1916 50-pennisten tuotantomäärä oli poikkeuksellisen suuri (4 752 000 kappaletta), eikä siten tuotannon kiireessä syntynyt pieni vaurio ilmeisestikään riittänyt aiheuttamaan meistin uusimista. Liekö vikaa huomattukaan, jos meisti ei muutoin särkynyt?

Arvioitaessa varianttien harvinaisuutta ja hintatasoja olen ajatellut lisätä sen seuraavanlaisesti rahaluetteloon:

kotkan kielellä hintataso vakiintumaton sis. edell. Eli jälleen kerran, luuppi kouraan ja tutkimaan!

50 penniä tasavalta (1921-2001)

Arvioitu lukuaika: 4 minuuttia

Suomi itsenäistyi 1918 jonka jälkeen saimme oman valuuttamme markka (FIM). 100 penniä on yhteensä yhden markan verran ja 1962 kun säädettiin uusi rahalaki joka astui voimaan alkuvuodesta 1963 oli yksi uusi markka arvoltaan 100 vanhaa markkaa ja yksi uusi penni vastasi arvoltaan yhtä markkaa. Tasavallan aikaisista 50 pennin rahoista tunnetaan muutamia variantteja ja löydät ne tältä sivulta.

Artikkelin kuva: Finna.fi, Kokoelma: Esinekokoelma, Organisaatio: Turun museokeskus

Kuparinikkeliä

Paino: 2,55g
Halkaisija: 18,5mm

1921 Lyöntimäärä: 10 072 000
1923 Lyöntimäärä: 6 000 000
1929 Lyöntimäärä: 984 000
1934 Lyöntimäärä: 612 000
1935 Lyöntimäärä: 612 000
1936 Lyöntimäärä: 1 516 000
1937 Lyöntimäärä: 2 348 000
1938 Lyöntimäärä: 2 328 000
1939 Lyöntimäärä: 1 276 000
1940 Lyöntimäärä: 3 152 000

Kuparia

Paino: 2,55g
Halkaisija: 18,5mm

1940 Lyöntimäärä: 4 840 000
1941 Lyöntimäärä: 3 856 000
1942 Lyöntimäärä: 5 900 000
1943 Lyöntimäärä: 3 140 000

Rautaa

Paino: 2,25g
Halkaisija: 18,5mm

1943 Lyöntimäärä: 1 580 000
1944 Lyöntimäärä: 7 600 000
1945 Lyöntimäärä: 4 696 000
1946 Lyöntimäärä: 2 632 000
1947 Lyöntimäärä: 1 748 000
1948 Lyöntimäärä: 1 112 000

Alumiinipronssia

Paino: 5,5g
Halkaisija: 25mm

1963 Lyöntimäärä: 17 316 000
1964 Lyöntimäärä: 3 101 000
1965 Lyöntimäärä: 1 667 000
1965 Lyöntimäärä: 1 051 000
1967 Lyöntimäärä: 400 000
1968 Lyöntimäärä: 816 000
1969 Lyöntimäärä: 1 341 000
1970 Lyöntimäärä: 2 250 000
1971 Lyöntimäärä: 10 003 000
1972 Lyöntimäärä: 7 892 000
1973 Lyöntimäärä: 5 428 000
1974 Lyöntimäärä: 5 049 000
1975 Lyöntimäärä: 4 305 000
1976 Lyöntimäärä: 7 022 000
1977 Lyöntimäärä: 8 076 000
1978 Lyöntimäärä: 8 048 000
1979 Lyöntimäärä: 8 004 000
1980 Lyöntimäärä: 5 348 800
1981 Lyöntimäärä: 20 031 000
1982 Lyöntimäärä: 5 042 000
1983 K Lyöntimäärä: 4 044 100
1983 N Lyöntimäärä: 1 016 250
1984 Lyöntimäärä: 3 006 100
1985 Lyöntimäärä: 10 000 100
1986 Lyöntimäärä: 9 002 300
1987 N Lyöntimäärä: 700 000
1987 M Lyöntimäärä: 4 305 000
1988 Lyöntimäärä: 14 735 000
1989 Lyöntimäärä: 10 651 000
1990 Lyöntimäärä: 5 391 000

Kuparinikkeliä

Paino: 3,3g
Halkaisija: 19,7mm

1990 Lyöntimäärä: 70 459 000
1991 Lyöntimäärä: 33 359 000
1992 Lyöntimäärä: 58 996 000
1993 Lyöntimäärä: 10 066 000
1994 Lyöntimäärä: 3 005 000
1995 Lyöntimäärä: 1 048 000
1996 Lyöntimäärä: 17 040 000
1997 Lyöntimäärä: 524 000
1998 Lyöntimäärä: 3 345 500
1999 Lyöntimäärä: 100 000
2000 Lyöntimäärä: 100 000
2001 Lyöntimäärä: 200 000