Tasavallan aikaisista markka varianteista harvinaisin on vuoden 1952 variantti SNY 442.1.1. näitä tunnetaan vain muutamia yksilöitä mikä tekee kolikosta harvinaisen mutta myös arvokkaan.
Arvopuolella numero 1 tulee alas M-kirjaimen oikean jalan tasolle.
Tunnuspuolella vuosiluku on lähes kiinni reunassa.
Tässä vielä Juhan kotisivuilta kuva arvo ja tunnuspuolesta:
VAROITUS: Älä ikinä osta väärennettyä kolikkoa edes aukon täyttäjäksi, tämä on joka kerta signaali väärennöksien tekijöille että väärennetyille rahoille olisi kysyntää jolloin niitä ruvetaan tehtailemaan vieläkin enemmän!
1 markan hopearahojen osalta ovat Kiinan ovat tehneet kopiot vuosien 1864, 1865, 1866, 1867 ja 1870 rahoista. Näitä edellä listattuja tekeleitä on netissä runsaasti tarjolla parin dollarin kappalehintaan ja myyjien sivuja tutkiessani kävi myös sekin ikävä tosiasia ilmi, että ostajista merkittävä osa tuntuu olleen suomalaisia. 1 markan hopearahojen osalta ovat Kiinan roskatehtailijat tehneet ”iloksemme” kopiot vuosien 1864, 1865, 1866, 1867 ja 1870 rahoista. Näistä 1870 edustaa niin selvää ufologiaa, että sitä ei taida uskoa oikeaksi kukaan. Ihan vain muistutukseksi kerrataan kuvassa 10 keskeiset erot aitoihin nähden.
1 markka 1864 ja 1865, aidot ylinnä, tekeleet alinna. Huomatkaa tekeleiden terävä ja jopa jäysteinen reuna
1 markka 1866 ja 1867. Aidot ylinnä, tekeleet alinna. Huomatkaa tekeleiden terävä ja jopa jäysteinen reuna.
Aidot 1 markan rahat 1870 sekä Kiinan tekele. Ylinnä ns. ex. SNY kappale, keskellä ns. ex. KOP kappale ja alinna tekele. Tekeleen arvopuoli on mallia 1865-1867, johon on vain muutettu vuosiluku. Kiinnittäkää erityishuomiota tekeleen sanan MARKKA kirjainten kokoon ja sijaintiin reunalehvien suhteen. Aidot painavat ex. SNY 5,18 g ja ex. KOP 5,01 g. Tekele painaa 5,67 g, eli se on reilusti ylipainoinen.
Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.
Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.
Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.
Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
1 Markka 1864 – Variantti 1.1
99/99 reunapistettä, Uusi rihlaus. Numero 4 on vinossa ja lähellä numeroa 6. K-kirjaimet ovat irti toisistaan, jälkimmäisen tukijalka on alempana ja vinossa.
1 Markka 1864 – Variantti 1.2
99/99 reunapistettä, Uusi rihlaus. Numero 4 on kauempana numerosta 6. K-kirjaimet ovat kiinni toisissaan.
1 Markka 1864 – Variantti 1.3
Vanha rihlaus.
1 Markka 1865 – Variantti 1.1
99/99 reunapistettä, ruusuke kuten vuoden 1864. Vanha rihlaus. Lehdissä rosoiset reunat.
1 Markka 1865 – Variantti 1.2
Uusi ruusukemalli, pyöreälehtinen. Huomioi Ä:n pilkut.
1 Markka 1865 – Variantti 1.3
Uusi ruusukemalli, lehdissä rosoiset reunat. Huomioi Ä:n pilkut.
1 Markka 1865 – Variantti 2.1
Pyöreälehtinen. 88/88 reunapistettä. Huomioi Ä:n pilkut. Ruusukemalli 2. Ruusukkeen nauhat ovat kaarevat (sisäreuna) ja päättyvät solmun keskelle. Oikeanpuoleisen terhoryhmän terho on kulmikas.
1 Markka 1865 – Variantti 2.2
Ruusukemalli 2. Huomioi Ä:n pilkut. Oikeanpuoleisen terhoryhmän terho on pyöreä.
1 Markka 1865 – Variantti 2.3
Ruusukemalli 2. Huomaa kirjaimen W sakarat. Numeroa 4 on korjattu.
1 Markka 1865 – Variantti 2.4
Ruusukemalli 2. Huomaa kirjaimen W sakarat.
1 Markka 1865 – Variantti 2.5
Ruusukemalli 2. Huomaa vasemmanpuoleisen nauhan pää.
1 Markka 1865 – Variantti 2.6
Ruusukemalli 3. Oikeanpuoleisen nauhan päässä ei palloa. Sisäosassa terävä taitos. Terhoryhmä. Kirjaimen E sakara vajaa. Sakaroiden vajaavuuksia ja metallin kuluneisuutta esiintyy useasti.
1 Markka 1865 – Variantti 2.7
Ruusukemalli 4. Solmukkeen sisäosa päättyy oikeaan laitaan. Sisäosassa terävä taitos. Kirjaimen L sakara vajaa. Esiintyy usein.
1 Markka 1865 – Variantti 2.8
Ruusukemalli 5.
1 Markka 1865 – Variantti 2.9
Ruusukemalli 5. Huomaa terhoryhmä.
1 Markka 1865 – Variantti 2.10
Ruusukemalli 6. Nauhat pyöreähköt ja sisäosassa laaja kaareva taitos. Päättyy keskelle.
1 Markka 1865 – Variantti 2.11
Ruusukemalli 7. Nauhat kaarevat ja taitos oikeassa laidassa. Terhoryhmä.
88/88 reunapistettä. Solmuke taittuu oikealle terävästi. Terhoryhmässä ei piikkiä. Oikeanpuoleisen Ä:n pilkut reunapisteisiin nähden. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit. Huomaa kotkien kielet.
1 Markka 1866 – Variantti 1.3.1
Solmuke taittuu keskelle kaarevasti. Terhoryhmässä ei ole piikkiä. Yläpuolen terhoryhmissä ei ole piikkejä.
1 Markka 1866 – Variantti 1.3.2
Solmuke taittuu keskelle kaarevasti. Terhoryhmässä on piikki. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.
1 Markka 1866 – Variantti 1.4
Solmukkeen sisäpinnat suorat. Terhoryhmässä ei ole piikkejä. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.
1 Markka 1866 – Variantti 1.5
Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Oikeanpuolimmainen solmukkeen nauhan pää on suippo. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.
1 Markka 1866 – Variantti 1.6
Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit. Vasemmanpuoleisen kotkan kieli on suora, risti vajaa.
1 Markka 1866 – Variantti 1.7
Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Oikeanpuolimmainen solmukkeen nauhan pää on suippo. Vasemmanpuoleisessa terhoryhmässä ei ole piikkiä. Oikeanpuoleisessa terhoryhmässä on piikki.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.1
Terävälehtinen, yläreunassa ei ole piikkiä. Kotkan kielet ovat koukkumaiset.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.2
Vuosiluvun viimeinen numero on pieni.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.3
Vuosiluvun viimeinen numero on iso.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.4
Vuosiluvun viimeinen numero on ylhäällä.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.5
Vuosiluvun ensimmäinen numero 6 on vinossa vasemmalle.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.6
Vuosiluvun kolme ensimmäistä numeroa on vinossa vasemmalle. Paljon terhoja terhoryhmässä.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.7
Vuosiluvun kolme ensimmäistä numeroa on vinossa vasemmalle. Terhoryhmästä puuttuu terhoja.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.8
Vuosiluku suorassa. Kuvio katkeaa lehtien välissä.
1 Markka 1866 – Variantti 2.1.9
Vuosiluku suorassa. Numeroa 4 on korjattu. Kuvio katkeaa lehtien välissä.
1 Markka 1866 – Variantti 2.2
Vuosiluku suorassa. Vasemmanpuoleisen kotkan kielenkärki on suora. Ristin yläsakara on ehjä.
1 Markka 1866 – Variantti 2.3.1
Vuosiluku suorassa. Vasemmanpuoleisen kotkan kieli on suora. Ristin yläsakara on vajaa.
1 Markka 1866 – Variantti 2.3.2
Vuosiluvun viimeinen numero on alempana.
1 Markka 1866 – Variantti 2.3.3
Vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa vinossa oikealle.
1 Markka 1866 – Variantti 2.3.4
Vuosiluvun viimeinen numero on muita pienempi. Oikeanpuoleisen Ä-kirjaimen pilkut erisuuruiset.
1 Markka 1866 – Variantti 2.3.5
Vuosiluvun viimeinen numero on muita ylempänä.
1 Markka 1866 – Variantti 2.3.6
Vuosiluvun keskimmäiset numerot (8 ja 6) ovat vinossa vasemmalle.
1 Markka 1866 – Variantti 2.3.7
Vuosiluvun viimeinen numero on vinossa oikealle.
1 Markka 1866 – Variantti 2.3.8
Vuosiluvun viimeinen numero on muita suurempi.
1 Markka 1866 – Variantti 3.1
Päällelyöty: Numero 5 näkyy viimeisen numeron alta. Alla olevan rusetin kaari näkyy selvästi.
1 Markka 1867 – Variantti 1.1
Numerot 6 ja 7 ovat lähellä toisiaan. Vertaa numeron 7 lippaa ja K-kirjainten sijaintia.
1 Markka 1867 – Variantti 1.2
Numerot 6 ja 7 ovat etäällä toisistaan.
1 Markka 1867 – Variantti 1.3
Numero 7 muita ylempänä ja suorassa.
1 Markka 1867 – Variantti 1.4
Numero 7 on kallistunut oikealle.
1 Markka 1867 – Variantti 1.5
Numero 7 on kallistunut oikealle. Yläpuolen terhoryhmässä on ylimääräinen terho.
1 Markka 1867 – Variantti 1.6
Ylimääräinen terho yläpuolen sekä alapuolen terhoryhmässä.
1 Markka 1872 – Variantti 1.1
Ä-kirjainten pilkut ovat lomittain reunapisteiden kanssa.
1 Markka 1872 – Variantti 1.2
Ä-kirjainten pilkut ovat kohdakkain reunapisteiden kanssa.
1 Markka 1915 – Variantti 1.1 ja 1.2
Rahamestarin kirjain oikealla (1.1) tai keskellä (1.2).
1 markka 1864
Numeroiden 6 ja 4 väli erilainen
1 markka 1865
I: Tiheä pistereuna molemmin puolin (99 pistettä). Rusetti mallia 1864. SNY 398.1.1
IIa & b: Tiheä pistereuna vaakunapuolella. Arvopuolella normaali (88 pistettä). Kahdella erilaisella rusetilla, IIa samanlaisella rusetilla kuin alla. IIb samanlaisella rusetilla kuin kuvassa IIIg. SNY 398.1.3
III: Harva pistereuna molemmilla puolilla. Erilaisia löytyy, alempana esitelty niitä.
Luettelossa variantteja on jaettu: Tammenlehväryhmien reunat pyöreät / Tammenlehväryhmien reunat rosoiset. Mielestäni parhaiten tämän eron huomaa kuitenkin erilaisesta rusetista, varsinkin siinä tapauksessa jos raha on kulunut. Tällä sivulla esitetyissä rahoissa IIb, IIIe, IIIf, IIIg, IIIh, IIIi on tammenlehväryhmien reunat pyöreät, muissa rosoiset.
1 markka 1865 IIIa
Tavallinen rusetti, tammenterhoja 2kpl (kuvassa oikealla.) Tämä on se kaikkein yleisin. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
1 markka 1865 IIIb
Tavallinen rusetti kuten edellä, mutta tammenterhoja vain 1kpl. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
1 markka 1865 IIIc
Muuten samanlainen kuin edellä, mutta rusetin oikea nauha on poikki! Tammenterhoja vain 1kpl. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
1 markka 1865 IIId
Näyttäisi olevan muuten samanlainen kuin IIIa, lukuunottamatta ympyröityä kohtaa… Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
1 markka 1865 IIIe
Hyvin erilainen rusetti kuin edellisissä. Rusetin yläosan ja tammenlehvien väli pienempi ja nauhojen väli erilainen. Tammenterhoja 3 kpl, yläpuolella 1. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIf
Rusetti on melkein samanlainen kuin ylläolevassa kuvassa. Mutta vertaa tammenterhoja! Yläpuolella oleva ”pieni” tammenterho on aivan eri paikassa. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIg
Samanlainen kuin yllä, paitsi rusetin nauhat pitkät ja tulevat reunapisteisiin lähes kiinni. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIh
Oikealla olevat tammenterhot. Katso missä kohtaa ovat kiinni verrattuna muihin. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIi
Oikealla olevat tammenterhot. Ovat kiinni samassa kohtaa. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIj
Nauhojen väli rusetin keskustan oikealla puolella. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865 IIIk
Hieman kuten edellä, mutta ylempi nauha vasemmalla lyhyempi ja jää kauaksi reunasta. Myös ympyröity kohta erilainen, vertaa ylempänä olevaan kuvaan. Tälläinen arvopuoli on Borgin luetttelon mukaan 1865 IIb rahassa (SNY 398.1.2) Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1 markka 1865
Numero 4 kaksoispuristettu!
1 markka 1865
Ä oikea piste reunapisteessä kiinni.
1 markka 1865
Ä oikea piste reunapisteessä kiinni. W kirjaimen ylimääräinen sakara.
IIa ja IIb, vasemman kotkan kieli erilainen. Kuvassa on kaksi 1866 vuoden markkaa. Nähtävästikin kaikissa(?) 1865 rahoissa kotkan kieli on oikeanpuolimmaisen kuvan mukainen, kun taas 1867 rahoissa kotkan kieli on samanlainen ”vajaa” kuin vasemmanpuoleisessa kuvassa.
1 markka 1866 Ia
Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevassa linkissä kuva molemmilta puolilta. Rusetin nauhojen päissä ei palloja. Täysin samanlainen arvopuoli kuin rahassa IIc, vertaa kuvia! Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
1 markka 1866 Ib
Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevasta linkistä löytyy kuva molemmilta puolilta. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
1 markka 1866 IIa ja IIb
”Tavallinen”… IIa, leijonan kieli ongenkoukun muotoinen, IIb kieli ”vajaa”. (Katso yläpuolella oleva kuva) Tammenlehväryhmien reunat rosoiset!
1 markka 1866 IIc
Rusetin nauhojen päissä ei palloja ja paljon ylimääräisiä tammenterhoja. Vasemmalla oleva ylempi rusetin nauha on lyhyt ja jää kauaksi reunasta. Allaolevassa linkissä tämä ja ”tavallinen” vierekkäin. Mielenkiintoisinta on, että tässä on täysin sama arvopuoli kuin 1866Ia:ssä. Ympyröitynä joitakin eroja…
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
1 markka 1866 IId
Useita ylimääräisiä tammenterhoja verrattuna tavalliseen. Tämä ja tavallinen” vierekkäin. Ympyröitynä joitakin eroja.
Vaakunaa löytyy vajaalla ja ongenkoukku kiellä. Kuvia alla. Pieniä eroja näissä on, tutkikaa kuvista jos kiinnostaa.
Vajaa kieli:
Ongenkoukku:
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
1 markka 1866/5
6 stanssattu 5 päälle! Vastaavathan tunnetaan 1866 pennissä, 10pennisessä ja 2markkasessa. Näitä on erilaisia, tämä on selvin näkemäni.
1 markka 1866/6
Viimeinen 6 kaksoispuristettu, löytyy myös versio jossa U-kirjain vajaa kuten alapuolella
1 markka 1866
Jossa U:n kaiverrus jäänyt vajaaksi
1 markka 1866
Jossa SELWÄÄ-sanassa tupla W.
1 markka 1866
Numero 4 kaksoispuristettu!
1 markka 1867
Ia, Ib. b:ssä numero 7 kallellaan taaksepäin!
1 markka 1867
Erottaa helposti rusetissa olevasta ylimääräisestä tammenterhosta. Reunapisteitä on poikkeuksellisesti 90 normaalin 88 sijaan… Harvinainen!
1 markka 1867
Tupla W-kirjain!
1 markka 1872
I: Pisteiden välissä reunapiste SNY 402.1 II: Pisteiden kohdalla reunapisteet SNY 402.2
Artikkelin kuva:Finna.fi, Kokoelma: Numismaattiset kokoelmat, Organisaatio: Suomen kansallismuseo
Kuparinikkeliä
Paino: 5,1g
Halkaisija: 24mm
1921 Lyöntimäärä: 10 048 000 (rahapajan tunnus H (Birmigham, UK)
1922 Lyöntimäärä: 10 000 000 (rahapajan tunnus ♥ (Kööpenhamina, Tanska)
1923 Lyöntimäärä: 1 776 000
1924 Lyöntimäärä: 3 266 000
Kuparinikkeliä
Paino: 4,0g
Halkaisija: 21mm
1928 Lyöntimäärä: 3 000 000*
1929 Lyöntimäärä: 3 862 000
1930 Lyöntimäärä: 10 284 000
1931 Lyöntimäärä: 2 282 000
1932 Lyöntimäärä: 4 138 000
1933 Lyöntimäärä: 4 032 000
1936 Lyöntimäärä: 562 000
1937 Lyöntimäärä: 4 926 000
1938 Lyöntimäärä: 4 410 000
1939 Lyöntimäärä: 3 066 000
1940 Lyöntimäärä: 3 372 000
* Vuoden 1928 1 markan rahasta esitetään useissa luetteloissa päällelyönti, tämä on kuitenkin mahdotonta koska päällelyönnit on aloitettu heinäkuussa 1929, tämä selviää Sundellin kirjeestä rahapajan arkistoista!
* 1991 annetussa raha-asetuksessa ennakoitiin ruotsin tulevaa 50 äyrin kolikkoa joka oli vastaava kuin 1993 kuparinikkeli markka. Vuoden aikana selvisi ettei ruotsi aio mitätöidä 50 äyrin kolikkoa alkuperäisessä aikataulussa jonka johdosta 1993 1 markan kolikot lyötiin alumiinipronssista jolloin paino erosi 50-äyristä riittävän paljon että automaatit pystyi erottamaan nämä kolikot toisistaan. Vähentääkseen lyöntitappioita rahapaja valmisti rahasarjan 1993/II joka sisälsi tämän laittoman markan kolikon.
1 Markka 1993 nikkeliä 24mm Lyöntimäärä 40640, löytyy raha vuosisarjoissa ja erikoisrasioissa