Kaikki suomessa käytössä olleet 1 markan setelit

Tämä artikkeli on koottu Antti Heinosen ja Suomenpankin julkaisemista kirjoista:
Ruplista markkoihin
Sodan ja rauhan rahat
Viimeiset markat

Klikkaamalla ylläolevia linkkejä pääset lukemaan kyseisen kirjan. Lisäksi artikkelissa on käytetty oulun numismaatikkojen listaa harvinaisista seteleistä.

1 markkaa 1860

Toimitusmäärä: 2 231 250
Koko: 125 mm x 95 mm
SNY tuntemia: 108
Arvio säilyneistä: 500
Vesileima: Käytettiin kahdenlaista vesileimallista paperia (vesileimalla ”COUPON” (vain vuonna 1860) ja valtion obligaatioita varten valmistettua paperia, jossa puolikaaressa teksti ”FINSK STATSWERKETS OBLIGATION” ja kaaren sisällä leijonavaakuna).
Pankkiin palauttamaton määrä: KS 1867 1 markan seteli

1 markka 1860

1 markka 1861

SNY tuntemia: 58
Arvio säilyneistä: 300
Sarjanumerot: 160001–552000
Pankkiin palauttamaton määrä: KS 1867 1 markan seteli

1 markka 1864

SNY tuntemia: 34
Arvio säilyneistä: 150
Sarjanumerot: 44101–464100
Pankkiin palauttamaton määrä: KS 1867 1 markan seteli

1 markka 1866 valkoinen kotka

Toimitusmäärä: 573 000
Koko: 125 mm x 95 mm
SNY tuntemia: 46
Arvio säilyneistä: 250
Sarjanumerot: 000201–279200
Pankkiin palauttamaton määrä: KS 1867 1 markan seteli

Käytetyt allekirjoitusparit: 
1 markka 1860 allekirjoitukset

1 markka 1866 musta kotka

Toimitusmäärä: 573 000
Koko: 125 mm x 95 mm
SNY tuntemia: 50
Arvio säilyneistä: 250
Sarjanumerot: 279201–291200
Vesileima: –
Pankkiin palauttamaton määrä: KS 1867 1 markan seteli

1 markka 1866 musta kotka

1 mk 1867

Toimitusmäärä: 319 999
Koko: 125 mm x 95 mm
SNY tuntemia: 343
Arvio säilyneistä: 1700
Sarja numerot: 241001 – 561000
Pankkiin palauttamaton määrä: 3 075 265

Käytetyt allekirjoitusparit:
1 markka 1867 allekirjoitukset

1 markka 1915

Toimitusmäärä: 988 000
Koko: 100 mm x 60 mm
Muuta: Ei takasivua
Vesileima: –
Pankkiin palauttamaton määrä: KS 1918 1 markan seteli

1 markka 1915 seteli

Käytetyt allekirjoitusparit: 

1 markka 1915 allekirjoitukset

1 markka 1915 sarja A

Toimitusmäärä: 12 664 000
Koko: 100 mm x 60 mm
Muuta: Ei takasivua
Vesileima: –
Pankkiin palauttamaton määrä (1944): KS 1918 1 markan seteli

1 markka 1915 sarja A

Käytetyt allekirjoitusparit: 

1 markka 1915 sarja A allekirjoitukset

1 markka 1916

Toimitusmäärä: 24 795 000
Koko: 100 mm x 60 mm
Vesileima: –
Pankkiin palauttamaton määrä (1944): KS 1918 1 markan seteli

1 markka 1916 seteli

Käytetyt allekirjoitusparit: 

1 markka 1916 allekirjoitukset

Kansanvaltuuskunnan väärentämien seteleiden sarjanumerot:

20232001–20880000

6.12.1917 toimitettu suomen pankkiin:

18288001-78378000

1 markka 1918

Toimitusmäärä: 19 899 000
Koko: 100 mm x 60 mm
Vesileima: –
Pankkiin palauttamaton määrä (1944): 3 075 265

1 markka 1918 seteli

Käytetyt allekirjoitusparit: 

1 markka 1918 allekirjoitukset

 1 markka 1963

Toimitusmäärä: 370 200 000
Koko: 142 mm x 69 mm
Vesileima: –
Pankkiin palauttamaton määrä (2012): 7 749 504

1 markka 1963

Sarjanumerot:

1961
A0000001–A9120000

1962
A9120001–A10000000
B0000001–B10000000
C0000001–C10000000
D0000001–D4620000

1963
D4620001–D10000000
E0000001–E10000000
F0000001–F10000000
G0000001–G10000000
H0000001–H10000000
I0000001–I10000000
J0000001–J10000000
K0000001–K10000000
L0000001–L9420000

1964
L9420001–L10000000
M0000001–M10000000
N0000001–N10000000
O0000001–O10000000
P0000001–P10000000
Q0000001–Q10000000
R0000001–R10000000
S0000001–S10000000
T0000001–T10000000
U0000001–U0300000

1965
U0300001–U10000000
V0000001–V10000000
X0000001–X10000000
Y0000001–Y10000000
Z0000001–Z10000000
Å0000001–Å10000000
Ä0000001–Ä10000000
Ö0000001–Ö3600000

1966
Ö3600001–Ö10000000
AA0000001–AA10000000
AB0000001–AB10000000
AC0000001–AC10000000
AD0000001–AD10000000
AE0000001–AE0600000

1969
AE0600001–AE8100000

1970
AE8100001–AE10000000
AF0000001–AF10000000
AG0000001–AG10000000
AH0000001–AH10000000
AI0000001–AI10000000
AJ0000001–AJ0200000

Käytetyt allekirjoitusparit:

1 markka 1963 allekirjoitukset

Korvaavat setelit:
Yhden markan setelin korvaavaa A*-sarjaa
painettiin kahdessa eri vaiheessa, ensin heti
alkuvaiheessa, kun varsinaisessa tuotannossa
painettiin kirjainsarjaa A, ja toisen kerran, kun
varsinaisessa tuotannossa painettiin kirjainsarjaa
AA. Jälkimmäisen A*-sarjan käyttö on merkitty
erikseen allekirjoitusparitaulukoihin.

Tähtiseteleitä painettiin seuraavasti:
A0000001*–A0075000*
A0075001*–A0150000*
K0150001*–K0180000*
K0180001*–K0225000*
K0225001*–K0300000*
U0300001*–U0375000*
U0375001*–U0480000*
A0480001*–A0600000*
A0600001*–A0705000*
A0705001*–A0780000*

1915

Rahamestarin kirjain eri kohdissa.

1929 ja 1930 lyöty 1922-24 aihiolle

Tyypillisesti tälläisen tunnistaa vanhan ykkösen aiheuttamista viivoista rahan keskellä. Tunnetaan myös 1928 vuodelta muutamia yksilöitä.

1 markka päällelyönti variantti

1946 tasainen ja pyöreä havulatva

1949 rauta

Tasainen havulatva
(1949 I ja III)

1949 1 markka tasainen havulatva

Pyöreä havulatva
(1949 II, IV, V, VI, VII, VIII, IX)

1949 1 markka pyöreälatva

1949 I

1949 1 markka variantti

1949 II

1949 1 markka variantti

1949 III

1949 1 markka variantti

1949 IV

1949 1 markka variantti

1949 V

1949 1 markka variantti

1949 VI

1949 1 markka variantti

1949 VII

1949 1 markka variantti

1949 VIII

1949 1 markka variantti

1949 IX

1949 1 markka variantti

1950 tasainen ja pyöreä havulatva

1951 variantit

Tasainen havulatva (1951fe/cu I,III)

1951 1 markka tasainen havulatva

Pyöreä havultatva (1951fe/cu II,IV)

1951 1 markka pyöreälatva

1951fe I

1 markka 1951 variantti

1951fe II

1 markka 1951 variantti

1951fe III

1 markka 1951 variantti

1951fe IV

1 markka 1951 variantti

1951cu I

1 markka 1951 variantti

1951cu II

1 markka 1951 variantti

1951cu III

1 markka 1951 variantti

1951cu IV

Kuvaa ei saatavilla, harvinainen variantti

1952 variantit

I:ssä 1 alhaalla, pitkä vuosiluku, erittäin harvinainen!
II: Vuosiluku lähellä reunaa.
III: Vuosiluku kaukana reunasta.
IV: lyhyt vuosiluku, S:n ja kuvion väli pieni.

1 markka 1952 variantti

1953 variantti

Niklattu 1mk 1953 on mallia I

1953 1 markka variantti

1954 pitkä ja lyhyt 9

1 markka 1954 variantti

1956 9 ja 6 lyhyillä ja pitkillä kärjillä

1956 1 markka variantti

1959 A:n viiva ylhäällä ja alhaalla

1959 1 markka variantti

1978 reunateksti FINIAD

1978 1 markka variantti

1864 uusi ja vanha syrjärihlaus (keskellä vanha)

Uusi ja vanha syrjärihlaus

1864 6 ja 4 väli pieni ja suuri

1 markka 1864 variantti

1865 tiheä ja harva pistereuna

I Tiheä pistereuna molemmin puolin (99 pistettä). Rusetti mallia 1864.
II Tiheä pistereuna vaakunapuolella. Arvopuolella normaali (88 pistettä). Kahdella erilaisella rusetilla, IIa samanlaisella rusetilla kuin alla.
III Harva pistereuna molemmilla puolilla. Erilaisia löytyy, alempana esitelty niitä.

1865 1 markka variantti

1865 lisää variantteja

Tavallinen rusetti, tammenterhoja 2kpl (kuvassa oikealla.) Tämä on se kaikkein yleisin.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1865 1 markka variantti

Tavallinen rusetti kuten edellä, mutta tammenterhoja vain 1kpl.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1865 1 markka variantti

Muuten samanlainen kuin edellä, mutta rusetin oikea nauha on poikki! Tammenterhoja vain 1kpl.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1865 1 markka variantti

Näyttäisi olevan muuten samanlainen kuin IIIa, lukuunottamatta ympyröityä kohtaa.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1865 1 markka variantti

Hyvin erilainen rusetti kuin edellisissä. Rusetin yläosan ja tammenlehvien väli pienempi ja nauhojen väli erilainen. Tammenterhoja 3 kpl, yläpuolella 1.Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1865 1 markka variantti

Rusetti on melkein samanlainen kuin ylläolevassa kuvassa. Mutta vertaa tammenterhoja! Yläpuolella oleva ”pieni” tammenterho on aivan eri paikassa..
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1865 1 markka variantti

Samanlainen kuin yllä, paitsi rusetin nauhat pitkät ja tulevat reunapisteisiin lähes kiinni.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1865 1 markka variantti

Oikealla olevat tammenterhot. Katso missä kohtaa ovat kiinni verrattuna muihin.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti

Oikealla olevat tammenterhot. Ovat kiinni samassa kohtaa.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti

Nauhojen väli rusetin keskustan oikealla puolella.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti

Hieman kuten edellä, mutta ylempi nauha vasemmalla lyhyempi ja jää kauaksi reunasta. Myös ympyröity kohta erilainen, vertaa ylempänä olevaan kuvaan. Tälläinen arvopuoli on Borgin luetttelon mukaan 1865 IIb rahassa (SNY 398.1.2)
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti

1mk 1865, numero 4 kaksoispuristettu!

1 markka 1865 kaksoispuristus

1mk 1865, Ä oikea piste reunapisteessä kiinni.

1 markka 1865 variantti

1mk 1865, Ä oikea piste reunapisteessä kiinni.

1 markka 1865 variantti

1866 variantit

I: Vaakunapuolella tiheä pistereuna (99 pistettä).
II: Normaali pistereuna (88 pistettä)

1 markka 1866 variantti

Vasemman kotkan kieli erilainen. Kuvassa on kaksi 1866 vuoden markkaa. Nähtävästikin kaikissa(?) 1865 rahoissa kotkan kieli on oikeanpuolimmaisen kuvan mukainen, kun taas 1867 rahoissa kotkan kieli on samanlainen ”vajaa” kuin vasemmanpuoleisessa kuvassa.

1866 1 markka kotkan kieli variantti

Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevassa linkissä kuva molemmilta puolilta. Rusetin nauhojen päissä ei palloja. Täysin samanlainen arvopuoli kuin rahassa IIc, vertaa kuvia!
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 variantti

Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevasta linkistä löytyy kuva molemmilta puolilta.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 variantti

Tavallinen”… IIa, leijonan kieli ongenkoukun muotoinen, IIb kieli ”vajaa”. (Katso yläpuolella oleva kuva)
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset!

1 markka 1866 variantti

Rusetin nauhojen päissä ei palloja ja paljon ylimääräisiä tammenterhoja. Vasemmalla oleva ylempi rusetin nauha on lyhyt ja jää kauaksi reunasta.  Mielenkiintoisinta on, että tässä on täysin sama arvopuoli kuin 1866Ia:ssä.
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 variantti

Useita ylimääräisiä tammenterhoja verrattuna tavalliseen.
Vaakunaa löytyy vajaalla ja ongenkoukku kiellä. Kuvia alla. Pieniä eroja näissä on, tutkikaa kuvista jos kiinnostaa.
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 variantti

6 stanssattu 5 päälle! Vastaavathan tunnetaan 1866 pennissä, 10pennisessä ja 2markkasessa.

1 markka 1866, kutonen stanssattu vitosen päälle

Viimeinen 6 kaksoispuristettu(?)

1 markka 1866 kaksoispuristettu

1mk 1866, jossa U:n kaiverrus jäänyt vajaaksi(?)

1 markka 1866 U poikki

1mk 1866, jossa SELWÄÄ-sanassa tupla W

1866 W kaksoispuristettu

1mk 1866, numero 4 kaksoispuristettu!

1 markka 1866 kaksoispuristus

1867 variantit

1867 Ia, Ib. b:ssä numero 7 kallellaan taaksepäin!

1 markka 1867 variantti

1867 II, erottaa helposti rusetissa olevasta ylimääräisestä tammenterhosta. Reunapisteitä on poikkeuksellisesti 90 normaalin 88 sijaan

1 markka 1867 variantti

1mk 1867 III, Tupla W-kirjain. Samanlainen kuin 1866

1867 W kaksoispuritus

1872 variantit

1872 I, II. I:ssä reunapiste ä:n pisteiden välissä, II:ssa reunapisteet ä:n pisteiden kohdalla. II harvinaisempi!

1 markka 1872 variantti

1949 kuparimarkka

Kuparimarkka vuodelta 1949 on erittäin harvinainen kolikko jota on lyöty vain 250 tai 260 kappaletta. Kolikon arvo on yli 10 000€.

Kolikon löi silloinen rahapajan johtaja Peippo Helle joka oli itsekkin keräilijä, rahapajan johtaja menetti virkansa ilmeisesti tämän kolikon vuoksi.

1949 kuparimarkka väärennös

Kiinassa on valmistettu 1949 kuparimarkasta väärennöksiä mitä on ollut myynnissä myös suomessa. Mikäli ostat kyseisen markan väärennöksen kansion täytteeksi muistathan merkitä kolikon väärennetyksi, muussa tapauksessa joku saattaa luulla sitä aidoksi ja yrittää myydä sitä aitona.

1949 kuparimarkka väärennös

Kiinalainen kuparimarkka 1949

Lue lisää väärennöksistä keskustelu foorumiltamme: https://keskustelu.suomenmarkat.fi/viewtopic.php?f=11&t=2

1 Markka Tasavalta 1921-2001

Suomi itsenäistyi 1918 jonka jälkeen alettiin tekemään tasavallan aikaisia kolikoita. Jos etsit tietoja tasavallan aikaisista varianteista katso täältä.

Kuparinikkeli:

Paino: 5,1g
Halkaisija: 24mm

  • 1921 Lyöntimäärä: 10 048 000
  • 1922 Lyöntimäärä: 10 000 000
  • 1923 Lyöntimäärä: 1 1776 000
  • 1924 Lyöntimäärä: 3 266 000

1 markka 1921

Kuparinikkeli:

Paino: 4g
Halkaisija: 21mm

  • 1928 Lyöntimäärä: 3 000 000
  • 1929 Lyöntimäärä: 3 862 000
  • 1930 Lyöntimäärä: 10 284 000
  • 1931 Lyöntimäärä: 2 282 000
  • 1932 Lyöntimäärä: 4 138 000
  • 1933 Lyöntimäärä: 4 032 00
  • 1936 Lyöntimäärä: 562 000
  • 1937 Lyöntimäärä: 4 926 000
  • 1938 Lyöntimäärä: 4 410 000
  • 1939 Lyöntimäärä: 3 066 000
  • 1940 Lyöntimäärä: 3 372 000

1 markka 1939

Kupari:

Paino: 4g
Halkaisija: 21mm

  • 1940 Lyöntimäärä: 84 000
  • 1941 Lyöntimäärä: 8 966 00
  • 1942 Lyöntimäärä: 11 200 00
  • 1943 Lyöntimäärä: 7 460 000
  • 1949 *Lyöntimäärä: 250-260
  • 1950 Lyöntimäärä: sisältyy saman vuoden rautamarkkaan
  • 1951 Lyöntimäärä: sisältyy saman vuoden rautamarkkaan

1 markan kupari kolikko vuodelta 1949 on erittäin harvinainen kolikko jonka silloinen Suomen pankin johtaja Peippo Helle löi kolikoita 250-260 kpl.

1 markka 1942

Rautaa:

Paino: 3,5g
Halkaisija: 21mm

  • 1943 Lyöntimäärä: 7 460 000
  • 1944 Lyöntimäärä: 12 286 000
  • 1945 Lyöntimäärä: 21 946 000
  • 1946 Lyöntimäärä: 7 388 000
  • 1948 Lyöntimäärä: 20 504 000
  • 1949 Lyöntimäärä: 17 538 000
  • 1950 Lyöntimäärä: 14 974 000
  • 1951 Lyöntimäärä: 26 040 000
  • 1952 Lyöntimäärä: 5 410 000

1 markka 1952

Niklattua rautaa:

Paino: 1,15g
Halkaisija: 16mm

  • 1952 Lyöntimäärä: 22 048 000
  • 1953 Lyöntimäärä: 28 618 000
  • 1954 Lyöntimäärä: 36 400 000
  • 1955 Lyöntimäärä: 38 103 000
  • 1956 Lyöntimäärä: 35 596 000
  • 1957 Lyöntimäärä: 29 108 000
  • 1958 Lyöntimäärä: 19 940 000
  • 1959 Lyöntimäärä: 23 920 000
  • 1960 Lyöntimäärä: 22 016 000
  • 1961 Lyöntimäärä: 32 220 000
  • 1962 Lyöntimäärä: 29 040 000

Tämä markan kolikko menee helposti sekaisin pennin kanssa, kannattaa siis tarkistaa pennin kolikot 1969-1971 väliltä mikäli sinulla on kaikki kolikot samassa paikassa.

1 markka 1962

Hopea:

Paino: 6,4g
Halkaisija: 24mm

  • 1964 Lyöntimäärä: 9 999 000
  • 1965 Lyöntimäärä: 15 107 000
  • 1966 Lyöntimäärä: 15 813 000
  • 1967 Lyöntimäärä: 6 249 000
  • 1968 Lyöntimäärä: 3 063 000

Tämä kolikko on saman näköinen kuin Kuparinikkeli vuosilta 1969-1993. Kuva alempana.

Kuparinikkeliä:

Paino: 6,1g
Halkaisija: 24mm

  • 1969 Lyöntimäärä: 1 308 000
  • 1970 Lyöntimäärä: 12 255 000
  • 1971 Lyöntimäärä: 19 676 000
  • 1972 Lyöntimäärä: 19 885 000
  • 1973 Lyöntimäärä: 17 060 000
  • 1974 Lyöntimäärä: 18 065 000
  • 1975 Lyöntimäärä: 11 523 000
  • 1976 Lyöntimäärä: 10 048 000
  • 1977 Lyöntimäärä: 10 076 000
  • 1978 Lyöntimäärä: 10 022 000
  • 1979 Lyöntimäärä: 11 311 000
  • 1980 Lyöntimäärä: 19 305 800
  • 1981 Lyöntimäärä: 32 003 100
  • 1982 Lyöntimäärä: 30 001 000
  • 1983 Lyöntimäärä: 8 075 100 (Rahamestarin kirjain K)
  • 1983 Lyöntimäärä: 11 927 250 (Rahamestarin kirjain N)
  • 1984 Lyöntimäärä: 15 000 100
  • 1985 Lyöntimäärä: 19 001 100
  • 1986 Lyöntimäärä: 10 000 300
  • 1987 Lyöntimäärä: 700 000 (Rahamestarin kirjain N)
  • 1987 Lyöntimäärä: 27 535 000 (Rahamestarin kirjain M)
  • 1988 Lyöntimäärä: 27 535 000
  • 1989 Lyöntimäärä: 32 520 000
  • 1990 Lyöntimäärä: 50 305 000
  • 1991 Lyöntimäärä: 15 026 000
  • 1992 Lyöntimäärä: 3 628 000
  • 1993 Lyöntimäärä: 1 036 000

1 markka 1969

Alumiinipronssia:

Paino: 4,9g
Halkaisija: 22mm

  • 1993 Lyöntimäärä: 91 588 000
  • 1994 Lyöntimäärä: 152 011 000
  • 1995 Lyöntimäärä: 40 024 000
  • 1996 Lyöntimäärä: 21 000 000
  • 1997 Lyöntimäärä: 23 775 200
  • 1998 Lyöntimäärä: 33 955 200
  • 1999 Lyöntimäärä: 100 000
  • 2000 Lyöntimäärä: 100 000
  • 2001 Lyöntimäärä: 200 000

1 markka 2001

 

1 markka suuriruhtinaskunta 1864-1915

Suomen markka oli aluksi sidottuna hopean arvoon mutta hopean hinta kääntyi laskuun ja Suomi siirtyi kultakantaan 1878 jonka jälkeen rahan arvo sidottiin kullan arvoon. Alta löydät 1 markan kolikoiden lyönti vuodet suuriruhtinaskunnan ajalta, kolikoiden variaatiot löytyvät tästä.  1864-1915 vuoden 1 markan kolikot olivat hopeaa (686/1000), halkaisija 24mm ja paino 5,18 grammaa.

Aleksanteri II

  • 1864 Lyöntimäärä: 75 000
  • 1865 Lyöntimäärä: 1 673 000
  • 1866 Lyöntimäärä: 1 986 000
  • 1867 Lyöntimäärä: 852 000
  • 1870 * Lyöntimäärä: 2 tunnettua yksilöä
  • 1872 Lyöntimäärä: 538 000
  • 1874 Lyöntimäärä: 1 002 000

1870 vuoden 1 markan kolikko on ilmeisesti koeraha/työnäyte joita tunnetaan 2 kappaletta. Tämä on arvokkain markka kolikko joka on myyty (SNY) 1981 66 000 markalla ja toinen myytiin (ex KOP) 2005 35 000 eurolla.

1 markka aleksanteri 2

Aleksanteri III

  • 1890 Lyöntimäärä: 841 342
  • 1892 Lyöntimäärä: 484 334
  • 1893 Lyöntimäärä: 254 564

1 markka aleksanteri 3

Nikolai II

  • 1907 Lyöntimäärä: 348 136
  • 1908 Lyöntimäärä: 153 577
  • 1915 Lyöntimäärä: 1 212 000

1 markka nikolai 2