1 markka 1952 harvinainen variantti

1 markka 1952 harvinainen variantti

Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Tasavallan aikaisista markka varianteista harvinaisin on vuoden 1952 variantti SNY 442.1.1. näitä tunnetaan vain muutamia yksilöitä mikä tekee kolikosta harvinaisen mutta myös arvokkaan.

1 markka 1952 variantti 2.1 arvopuoli

Arvopuolella numero 1 tulee alas M-kirjaimen oikean jalan tasolle.

1 markka 1952 variantti 2.1 tunnuspuoli

Tunnuspuolella vuosiluku on lähes kiinni reunassa.

Tässä vielä Juhan kotisivuilta kuva arvo ja tunnuspuolesta:

1 markka 1952 harvinainen variantti

1 markka suuriruhtinaskunta tunnetut väärennökset

1 markka suuriruhtinaskunta tunnetut väärennökset

Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

Tämä artikkeli on koostettu tästä kirjoituksesta sekä PK numismaatikoiden foorumille lisätyistä kuvista kuin myös teksteistä, lisäksi käytetty kirjoitusta Keski-Suomen Numismaatikot Ry.

VAROITUS: Älä ikinä osta väärennettyä kolikkoa edes aukon täyttäjäksi, tämä on joka kerta signaali väärennöksien tekijöille että väärennetyille rahoille olisi kysyntää jolloin niitä ruvetaan tehtailemaan vieläkin enemmän!

1 markan hopearahojen osalta ovat Kiinan ovat tehneet kopiot vuosien 1864, 1865, 1866, 1867 ja 1870 rahoista. Näitä edellä listattuja tekeleitä on netissä runsaasti tarjolla parin dollarin kappalehintaan ja myyjien sivuja tutkiessani kävi myös sekin ikävä tosiasia ilmi, että ostajista merkittävä osa tuntuu olleen suomalaisia. 1 markan hopearahojen osalta ovat Kiinan roskatehtailijat tehneet ”iloksemme” kopiot vuosien 1864, 1865, 1866, 1867 ja 1870 rahoista. Näistä 1870 edustaa niin selvää ufologiaa, että sitä ei taida uskoa oikeaksi kukaan. Ihan vain muistutukseksi kerrataan kuvassa 10 keskeiset erot aitoihin nähden.
1 markka suuriruhtinaskunta tunnetut väärennökset 1864 ja 1865
1 markka 1864 ja 1865, aidot ylinnä, tekeleet alinna. Huomatkaa tekeleiden terävä ja jopa jäysteinen reuna
1 markka suuriruhtinaskunta tunnetut väärennökset 1866 ja 1867
1 markka 1866 ja 1867. Aidot ylinnä, tekeleet alinna. Huomatkaa tekeleiden terävä ja jopa jäysteinen reuna.
1 markka suuriruhtinaskunta tunnetut väärennökset 1870
Aidot 1 markan rahat 1870 sekä Kiinan tekele. Ylinnä ns. ex. SNY kappale, keskellä ns. ex. KOP kappale ja alinna tekele. Tekeleen arvopuoli on mallia 1865-1867, johon on vain muutettu vuosiluku. Kiinnittäkää erityishuomiota tekeleen sanan MARKKA kirjainten kokoon ja sijaintiin reunalehvien suhteen. Aidot painavat ex. SNY 5,18 g ja ex. KOP 5,01 g. Tekele painaa 5,67 g, eli se on reilusti ylipainoinen.
1 Markka suuriruhtinaskunta (1864-1917) variantit

1 Markka suuriruhtinaskunta (1864-1917) variantit

Arvioitu lukuaika: 71 minuuttia

1 Markka – Suuriruhtinaskunta (1864-1917) Variantit

1 Markka 1864-1917 paino: 5,18g, Materiaali: Hopea, Halkaisija: 24mm. Lyöntimäärät tästä.

Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.

Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.

Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä. 

Listassa esiintyvät kaksoispuristukset ovat lyöntivirheitä vaikka ne on listattu tälle variantti sivulle!

Sisällysluettelo:

Klikkaa alla olevasta luettelosta haluamasi variantit, siirryt siihen automaattisesti.

 

Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001

1 markka 1864 variantti 1.1 arvopuoli
1 markka 1864 variantti 1.1 rihlaus
1 markka 1864 variantti 1.1 rusetti

1 Markka 1864 – Variantti 1.1

99/99 reunapistettä, Uusi rihlaus. Numero 4 on vinossa ja lähellä numeroa 6. K-kirjaimet ovat irti toisistaan, jälkimmäisen tukijalka on alempana ja vinossa.

1 markka 1864 variantti 1.2 arvopuoli

1 Markka 1864 – Variantti 1.2

99/99 reunapistettä, Uusi rihlaus. Numero 4 on kauempana numerosta 6. K-kirjaimet ovat kiinni toisissaan.

1 markka 1864 variantti 1.3 rihlaus

1 Markka 1864 – Variantti 1.3

Vanha rihlaus.

1 markka 1865 variantti 1.1 arvopuoli
1 markka 1865 variantti 1.1 rosoiset lehdet
1 markka 1865 variantti 1.1 rusetti

1 Markka 1865 – Variantti 1.1

99/99 reunapistettä, ruusuke kuten vuoden 1864. Vanha rihlaus. Lehdissä rosoiset reunat.

1 markka 1865 variantti 1.2 rusetti
1 markka 1865 variantti 1.2 pyöreät lehdet
1 markka 1865 variantti 1.2 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 1.2

Uusi ruusukemalli, pyöreälehtinen. Huomioi Ä:n pilkut.

1 markka 1865 variantti 1.3 rusetti
1 markka 1865 variantti 1.3 rosoiset lehdet
1 markka 1865 variantti 1.3 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 1.3

Uusi ruusukemalli, lehdissä rosoiset reunat. Huomioi Ä:n pilkut.

1 markka 1865 variantti 2.1 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.1 terhoryhmä
1 markka 1865 variantti 2.1 Än pisteet
1 markka 1865 variantti 1.3 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 2.1

Pyöreälehtinen. 88/88 reunapistettä. Huomioi Ä:n pilkut. Ruusukemalli 2. Ruusukkeen nauhat ovat kaarevat (sisäreuna) ja päättyvät solmun keskelle. Oikeanpuoleisen terhoryhmän terho on kulmikas.

1 markka 1865 variantti 2.2 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.2 terhoryhmä
1 markka 1865 variantti 2.2 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 2.2

Ruusukemalli 2. Huomioi Ä:n pilkut. Oikeanpuoleisen terhoryhmän terho on pyöreä.

1 markka 1865 variantti 2.3 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.3 tunnuspuoli
1 markka 1865 variantti 2.3 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 2.3

Ruusukemalli 2. Huomaa kirjaimen W sakarat. Numeroa 4 on korjattu.

1 markka 1865 variantti 2.4 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.4 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 2.4

Ruusukemalli 2. Huomaa kirjaimen W sakarat. 

1 markka 1865 variantti 2.5 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.5 terhoryhmä

1 Markka 1865 – Variantti 2.5

Ruusukemalli 2. Huomaa vasemmanpuoleisen nauhan pää.

1 markka 1865 variantti 2.6 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.6 tunnuspuoli

1 Markka 1865 – Variantti 2.6

Ruusukemalli 3. Oikeanpuoleisen nauhan päässä ei palloa. Sisäosassa terävä taitos. Terhoryhmä. Kirjaimen E sakara vajaa. Sakaroiden vajaavuuksia ja metallin kuluneisuutta esiintyy useasti.

1 markka 1865 variantti 2.7 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.7 tunnuspuoli

1 Markka 1865 – Variantti 2.7

Ruusukemalli 4. Solmukkeen sisäosa päättyy oikeaan laitaan. Sisäosassa terävä taitos. Kirjaimen L sakara vajaa. Esiintyy usein.

1 markka 1865 variantti 2.8 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.8 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 2.8

Ruusukemalli 5.

1 markka 1865 variantti 2.9 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.9 terhoryhmä

1 Markka 1865 – Variantti 2.9

Ruusukemalli 5. Huomaa terhoryhmä.

1 markka 1865 variantti 2.10 rusetti

1 Markka 1865 – Variantti 2.10

Ruusukemalli 6. Nauhat pyöreähköt ja sisäosassa laaja kaareva taitos. Päättyy keskelle.

1 markka 1865 variantti 2.11 rusetti

1 Markka 1865 – Variantti 2.11

Ruusukemalli 7. Nauhat kaarevat ja taitos oikeassa laidassa. Terhoryhmä.

1 markka 1865 variantti 2.12 rusetti

1 Markka 1865 – Variantti 2.12

Ruusukemalli 8. Nauhat taittuvat pyöreänä oikealle. Terhoryhmä.

1 markka 1865 variantti 2.13 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.13 tunnuspuoli

1 Markka 1865 – Variantti 2.13

Ruusukemalli 9. Nauhan sisäosat kaarevat, taitos päättyy vasemmalle. Molemmat numerot 4 korjattu.

1 markka 1865 variantti 2.14 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.14 terhoryhmä

1 Markka 1865 – Variantti 2.14

Ruusukemalli 10. Nauhan leikkaus kaarevampi kuin mallissa 5. Oikean nauhan pää. Terhoryhmä.

1 markka 1865 variantti 2.15 rusetti
1 markka 1865 variantti 2.15 terhoryhmä

1 Markka 1865 – Variantti 2.15

Ruusukemalli 10. Nauhoissa kaksoispuristus, terhoryhmä.

1 markka 1865 malli 3 arvopuoli
1 markka 1865 malli 3

1 Markka 1865 – Malli 3

Yleistä: Taustapuolen kirjaimien sakaroita poikki. Terävälehtinen. Oikean puoleinen, alin terhoryhmä. Tämä malli toistuu varianteissa 3.1-3.5.2

1 markka 1865 variantti 3.1.1 rusetti
1 markka 1865 variantti 3.1.1 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 3.1.1

Alimmainen rusetin kaari näkyy selvästi, vasemman nauhan pää terävä. Vertaa varianttiin 3.1.2 Jälkimmäinen Ä-kirjaimen pilkku ja W:n sakara.

1 markka 1865 variantti 3.1.2 rusetti
1 markka 1865 variantti 3.1.2 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 3.1.2

Kirjaimen W sakara. Jälkimmäisen Ä-kirjaimen oikeanpuoleinen pilkku.

1 markka 1865 variantti 3.2.1 rusetti
1 markka 1865 variantti 3.2.1 Än pisteet
1 markka 1865 variantti 3.2.1 tunnuspuoli

1 Markka 1865 – Variantti 3.2.1

Alimmaisen rusetin nauha näkyy alhaalla paksuna. Kirjaimen Ä pilkut. Kirjaimia N ja A on korjailtu.

1 markka 1865 variantti 3.2.2 rusetti
1 markka 1865 variantti 3.2.2 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 3.2.2

Alimmainen rusetin nauha näkyy alhaalla paksuna. Kirjaimen Ä pilkut, kirjaimen W sakara.

1 markka 1865 variantti 3.3 rusetti

1 Markka 1865 – Variantti 3.3

Alimmainen rusetin oikea alalaita näkyy heikosti.

1 markka 1865 variantti 3.4 rusetti

1 Markka 1865 – Variantti 3.4

Alimmainen rusetin oikeanpuoleinen nauha näkyy alhaalta vahvemmin.

1 markka 1865 variantti 3.5.1 rusetti
1 markka 1865 variantti 3.5.1 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 3.5.1

Alimmainen rusetin oikeanpuoleinen nauha näkyy hyvin heikosti. Kirjaimen W sakara, kirjaimen Ä pilkut.

1 markka 1865 variantti 3.5.2 rusetti
1 markka 1865 variantti 3.5.2 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 3.5.2

Alimmaisen rusetin nauhan kaarta ei näy. Kirjaimen W sakara. Oikean puoleisen Ä-kirjaimen pilkut.

1 markka 1865 variantti 3.6.1 rusetti
1 markka 1865 variantti 3.6.1 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 3.6.1

Alimmaisen rusetin nauhan kaarta ei näy. Oikealla terhoryhmässä vain yksi terho. Oikeanpuoleisen Ä-kirjaimen pilkut.

1 markka 1865 variantti 3.6.2 rusetti
1 markka 1865 variantti 3.6.2 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 3.6.2

Alimmaisen rusetin nauhan kaarta ei näy. Oikealla terhoryhmässä vain yksi terho. Kummassakin Ä-kirjaimessa pilkut vinossa.

1 markka 1865 variantti 3.7 rusetti
1 markka 1865 variantti 3.7 Än pisteet

1 Markka 1865 – Variantti 3.7

Rusetin oikeanpuoleisen ylemmän nauhan pää on poikki. Ä:n pilkut suorassa.

1 markka 1866 variantti 1 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 1 rusetti
1 markka 1866 variantti 1 Än pisteet

1 Markka 1866 – Malli 1

Pyöreälehtinen. Reunapisteet 88/99. Solmukemalli 1.

1 markka 1866 variantti 1.1 tunnuspuoli

1 Markka 1866 – Variantti 1.1

Huomaa kotkien kielet.

1 markka 1866 variantti 1.1.1 rusetti
1 markka 1866 variantti 1.1.1 tunnuspuoli

1 Markka 1866 – Variantti 1.1.1

Solmukemalli 2. Huomaa kotkien kielet.

1 markka 1866 variantti 1.2 rusetti
1 markka 1866 variantti 1.2 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 1.2 Än pisteet
1 markka 1866 variantti 1.2 tunnuspuoli

1 Markka 1866 – Variantti 1.2

88/88 reunapistettä. Solmuke taittuu oikealle terävästi. Terhoryhmässä ei piikkiä. Oikeanpuoleisen Ä:n pilkut reunapisteisiin nähden. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit. Huomaa kotkien kielet.

1 markka 1866 variantti 1.3.1 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 1.3.1 rusetti

1 Markka 1866 – Variantti 1.3.1

Solmuke taittuu keskelle kaarevasti. Terhoryhmässä ei ole piikkiä. Yläpuolen terhoryhmissä ei ole piikkejä. 

1 markka 1866 variantti 1.3.2 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 1.3.2 rusetti

1 Markka 1866 – Variantti 1.3.2

Solmuke taittuu keskelle kaarevasti. Terhoryhmässä on piikki. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.

1 markka 1866 variantti 1.4 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 1.4 rusetti

1 Markka 1866 – Variantti 1.4

Solmukkeen sisäpinnat suorat. Terhoryhmässä ei ole piikkejä. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.

1 markka 1866 variantti 1.5 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 1.5 rusetti

1 Markka 1866 – Variantti 1.5

Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Oikeanpuolimmainen solmukkeen nauhan pää on suippo. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit.

1 markka 1866 variantti 1.6 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 1.6 rusetti
1 markka 1866 variantti 1.6 tunnuspuoli

1 Markka 1866 – Variantti 1.6

Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Yläpuolen terhoryhmissä on piikit. Vasemmanpuoleisen kotkan kieli on suora, risti vajaa.

1 markka 1866 variantti 1.7 rusetti
1 markka 1866 variantti 1.7 arvopuoli

1 Markka 1866 – Variantti 1.7

Solmukkeet taittuvat terävästi keskelle. Terhoryhmässä on piikki. Oikeanpuolimmainen solmukkeen nauhan pää on suippo. Vasemmanpuoleisessa terhoryhmässä ei ole piikkiä. Oikeanpuoleisessa terhoryhmässä on piikki.

1 markka 1866 variantti 2.1.1 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 2.1.1 tunnuspuoli

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.1

Terävälehtinen, yläreunassa ei ole piikkiä. Kotkan kielet ovat koukkumaiset.

1 markka 1866 variantti 2.1.2 vuosiluku

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.2

Vuosiluvun viimeinen numero on pieni.

1 markka 1866 variantti 2.1.3 vuosiluku

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.3

Vuosiluvun viimeinen numero on iso.

1 markka 1866 variantti 2.1.4 vuosiluku

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.4

Vuosiluvun viimeinen numero on ylhäällä.

1 markka 1866 variantti 2.1.5 vuosiluku

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.5

Vuosiluvun ensimmäinen numero 6 on vinossa vasemmalle.

1 markka 1866 variantti 2.1.6 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 2.1.6 vuosiluku

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.6

Vuosiluvun kolme ensimmäistä numeroa on vinossa vasemmalle. Paljon terhoja terhoryhmässä.

1 markka 1866 variantti 2.1.7 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 2.1.7 vuosiluku

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.7

Vuosiluvun kolme ensimmäistä numeroa on vinossa vasemmalle. Terhoryhmästä puuttuu terhoja.

1 markka 1866 variantti 2.1.8 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 2.1.8 vuosiluku

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.8

Vuosiluku suorassa. Kuvio katkeaa lehtien välissä.

1 markka 1866 variantti 2.1.9 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 2.1.9 vuosiluku
1 markka 1866 variantti 2.1.9 tunnuspuoli

1 Markka 1866 – Variantti 2.1.9

Vuosiluku suorassa. Numeroa 4 on korjattu. Kuvio katkeaa lehtien välissä.

1 markka 1866 variantti 2.2 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 2.2 tunnuspuoli

1 Markka 1866 – Variantti 2.2

Vuosiluku suorassa. Vasemmanpuoleisen kotkan kielenkärki on suora. Ristin yläsakara on ehjä.

1 markka 1866 variantti 2.3.1 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 2.3.1 tunnuspuoli

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.1

Vuosiluku suorassa. Vasemmanpuoleisen kotkan kieli on suora. Ristin yläsakara on vajaa.

1 markka 1866 variantti 2.3.2 arvopuoli

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.2

Vuosiluvun viimeinen numero on alempana.

1 markka 1866 variantti 2.3.3 arvopuoli

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.3

Vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa vinossa oikealle.

1 markka 1866 variantti 2.3.4 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 2.3.4 tunnuspuoli

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.4

Vuosiluvun viimeinen numero on muita pienempi. Oikeanpuoleisen Ä-kirjaimen pilkut erisuuruiset. 

1 markka 1866 variantti 2.3.5 arvopuoli

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.5

Vuosiluvun viimeinen numero on muita ylempänä.

1 markka 1866 variantti 2.3.6 arvopuoli

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.6

Vuosiluvun keskimmäiset numerot (8 ja 6) ovat vinossa vasemmalle.

1 markka 1866 variantti 2.3.7 arvopuoli

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.7

Vuosiluvun viimeinen numero on vinossa oikealle.

1 markka 1866 variantti 2.3.8 arvopuoli

1 Markka 1866 – Variantti 2.3.8

Vuosiluvun viimeinen numero on muita suurempi.

1 markka 1866 variantti 3.1 arvopuoli
1 markka 1866 variantti 3.1 rusetti

1 Markka 1866 – Variantti 3.1

Päällelyöty: Numero 5 näkyy viimeisen numeron alta. Alla olevan rusetin kaari näkyy selvästi.

1 markka 1867 variantti 1.1 arvopuoli

1 Markka 1867 – Variantti 1.1

Numerot 6 ja 7 ovat lähellä toisiaan. Vertaa numeron 7 lippaa ja K-kirjainten sijaintia.

1 markka 1867 variantti 1.2 arvopuoli

1 Markka 1867 – Variantti 1.2

Numerot 6 ja 7 ovat etäällä toisistaan.

1 markka 1867 variantti 1.3 arvopuoli

1 Markka 1867 – Variantti 1.3

Numero 7 muita ylempänä ja suorassa.

1 markka 1867 variantti 1.4 arvopuoli

1 Markka 1867 – Variantti 1.4

Numero 7 on kallistunut oikealle.

1 markka 1867 variantti 1.5 arvopuoli
1 markka 1867 variantti 1.5 tunnuspuoli

1 Markka 1867 – Variantti 1.5

Numero 7 on kallistunut oikealle. Yläpuolen terhoryhmässä on ylimääräinen terho.

1 markka 1867 variantti 1.6 arvopuoli

1 Markka 1867 – Variantti 1.6

Ylimääräinen terho yläpuolen sekä alapuolen terhoryhmässä.

1 markka 1872 variantti 1.1 arvopuoli
1 markka 1872 variantti 1.1 tunnuspuoli

1 Markka 1872 – Variantti 1.1

Ä-kirjainten pilkut ovat lomittain reunapisteiden kanssa.

1 markka 1872 variantti 1.2 arvopuoli
1 markka 1872 variantti 1.2 tunnuspuoli

1 Markka 1872 – Variantti 1.2

Ä-kirjainten pilkut ovat kohdakkain reunapisteiden kanssa.

1 markka 1915 variantti 1.1 tunnuspuoli
1 markka 1915 variantti 1.2 tunnuspuoli

1 Markka 1915 – Variantti 1.1 ja 1.2

Rahamestarin kirjain oikealla (1.1) tai keskellä (1.2). 

1 markka 1864 numeroiden 6 ja 4 välit erisuuruiset

1 markka 1864

Numeroiden 6 ja 4 väli erilainen

1 markka 1865 variantit

1 markka 1865

I: Tiheä pistereuna molemmin puolin (99 pistettä). Rusetti mallia 1864. SNY 398.1.1

1 markka 1865 SNY 398.1.1

IIa & b: Tiheä pistereuna vaakunapuolella. Arvopuolella normaali (88 pistettä). Kahdella erilaisella rusetilla, IIa samanlaisella rusetilla kuin alla. IIb samanlaisella rusetilla kuin kuvassa IIIg. SNY 398.1.3

1 markka 1865 SNY 398.1.3

III: Harva pistereuna molemmilla puolilla. Erilaisia löytyy, alempana esitelty niitä.

Luettelossa variantteja on jaettu: Tammenlehväryhmien reunat pyöreät / Tammenlehväryhmien reunat rosoiset. Mielestäni parhaiten tämän eron huomaa kuitenkin erilaisesta rusetista, varsinkin siinä tapauksessa jos raha on kulunut. Tällä sivulla esitetyissä rahoissa IIb, IIIe, IIIf, IIIg, IIIh, IIIi on tammenlehväryhmien reunat pyöreät, muissa rosoiset.

1 markka 1865 variantti III a

1 markka 1865 IIIa

Tavallinen rusetti, tammenterhoja 2kpl (kuvassa oikealla.) Tämä on se kaikkein yleisin. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1 markka 1865 variantti III b

1 markka 1865 IIIb

Tavallinen rusetti kuten edellä, mutta tammenterhoja vain 1kpl. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset. 

1 markka 1865 variantti III c

1 markka 1865 IIIc

Muuten samanlainen kuin edellä, mutta rusetin oikea nauha on poikki! Tammenterhoja vain 1kpl. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1 markka 1865 variantti III d

1 markka 1865 IIId

Näyttäisi olevan muuten samanlainen kuin IIIa, lukuunottamatta ympyröityä kohtaa… Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1 markka 1865 variantti III e

1 markka 1865 IIIe

Hyvin erilainen rusetti kuin edellisissä. Rusetin yläosan ja tammenlehvien väli pienempi ja nauhojen väli erilainen. Tammenterhoja 3 kpl, yläpuolella 1. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti III f

1 markka 1865 IIIf

Rusetti on melkein samanlainen kuin ylläolevassa kuvassa. Mutta vertaa tammenterhoja! Yläpuolella oleva ”pieni” tammenterho on aivan eri paikassa. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti III g

1 markka 1865 IIIg

Samanlainen kuin yllä, paitsi rusetin nauhat pitkät ja tulevat reunapisteisiin lähes kiinni. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti III h

1 markka 1865 IIIh

Oikealla olevat tammenterhot. Katso missä kohtaa ovat kiinni verrattuna muihin. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti IIIi

1 markka 1865 IIIi

Oikealla olevat tammenterhot. Ovat kiinni samassa kohtaa. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti III j

1 markka 1865 IIIj

Nauhojen väli rusetin keskustan oikealla puolella. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti III k

1 markka 1865 IIIk

Hieman kuten edellä, mutta ylempi nauha vasemmalla lyhyempi ja jää kauaksi reunasta. Myös ympyröity kohta erilainen, vertaa ylempänä olevaan kuvaan. Tälläinen arvopuoli on Borgin luetttelon mukaan 1865 IIb rahassa (SNY 398.1.2) Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865, numero 4 kaksoispuristettu tunnuspuolella

1 markka 1865

Numero 4 kaksoispuristettu!

1 markka 1865 Ä oikea piste reunapisteessä kiinni, tunnuspuolella

1 markka 1865

Ä oikea piste reunapisteessä kiinni.

1 markka 1865 Ä oikeapiste reunapisteessä kiinni, W ylimääräinen sakara

1 markka 1865

Ä oikea piste reunapisteessä kiinni. W kirjaimen ylimääräinen sakara.

1 markka 1866 variantit

1 markka 1866

I: Vaakunapuolella tiheä pistereuna (99 pistettä). 

II: Normaali pistereuna (88 pistettä)

1 markka 1866 kotkien kielet

1 markka 1866 kotkien kielet

IIa ja IIb, vasemman kotkan kieli erilainen. Kuvassa on kaksi 1866 vuoden markkaa. Nähtävästikin kaikissa(?) 1865 rahoissa kotkan kieli on oikeanpuolimmaisen kuvan mukainen, kun taas 1867 rahoissa kotkan kieli on samanlainen ”vajaa” kuin vasemmanpuoleisessa kuvassa.

1 markka 1866 Ia

1 markka 1866 Ia

Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevassa linkissä kuva molemmilta puolilta. Rusetin nauhojen päissä ei palloja. Täysin samanlainen arvopuoli kuin rahassa IIc, vertaa kuvia! Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 Ib

1 markka 1866 Ib

Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevasta linkistä löytyy kuva molemmilta puolilta. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 IIa ja IIb

1 markka 1866 IIa ja IIb

”Tavallinen”… IIa, leijonan kieli ongenkoukun muotoinen, IIb kieli ”vajaa”. (Katso yläpuolella oleva kuva) Tammenlehväryhmien reunat rosoiset!

1 markka 1866 IIc

1 markka 1866 IIc

Rusetin nauhojen päissä ei palloja ja paljon ylimääräisiä tammenterhoja. Vasemmalla oleva ylempi rusetin nauha on lyhyt ja jää kauaksi reunasta. Allaolevassa linkissä tämä ja ”tavallinen” vierekkäin. Mielenkiintoisinta on, että tässä on täysin sama arvopuoli kuin 1866Ia:ssä. Ympyröitynä joitakin eroja…

Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 IId

1 markka 1866 IId

Useita ylimääräisiä tammenterhoja verrattuna tavalliseen.  Tämä ja tavallinen” vierekkäin. Ympyröitynä joitakin eroja.

1 markka 1866 variantti vertailua

Vaakunaa löytyy vajaalla ja ongenkoukku kiellä. Kuvia alla. Pieniä eroja näissä on, tutkikaa kuvista jos kiinnostaa.

Vajaa kieli:

1 markka 1866 vajaakieli 1

Ongenkoukku:

1 markka 1866 ongenkoukku 1

1 markka 1866 ongenkoukku 2

1 markka 1866 ongenkoukku 3

Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 päällelyönti

1 markka 1866/5

6 stanssattu 5 päälle! Vastaavathan tunnetaan 1866 pennissä, 10pennisessä ja 2markkasessa. Näitä on erilaisia, tämä on selvin näkemäni.

1 markka 1866 kaksoispuristus vuosiluvussa

1 markka 1866/6

Viimeinen 6 kaksoispuristettu, löytyy myös versio jossa U-kirjain vajaa kuten alapuolella

1 markka 1866 u kaiverrus vajaa

1 markka 1866

Jossa U:n kaiverrus jäänyt vajaaksi

1 markkaa 1866 W kaksoiskaiverrettu

1 markka 1866

Jossa SELWÄÄ-sanassa tupla W.

1 markka 1866 numero 4 kaksoiskaiverrettu

1 markka 1866

Numero 4 kaksoispuristettu!

1 markka 1867 variantit

1 markka 1867

 Ia, Ib. b:ssä numero 7 kallellaan taaksepäin!

1 markka 1867 ylimääräinen tammenterho

1 markka 1867

Erottaa helposti rusetissa olevasta ylimääräisestä tammenterhosta. Reunapisteitä on poikkeuksellisesti 90 normaalin 88 sijaan… Harvinainen!

1 markka 1867 tupla W

1 markka 1867

Tupla W-kirjain!

1 markka 1872 molemmat variantit

1 markka 1872

I: Pisteiden välissä reunapiste SNY 402.1
II: Pisteiden kohdalla reunapisteet SNY 402.2

1 markka 1915 rahamestarin kirjain variantit

1 markka 1915

Rahamestarin merkki kaukana, normaali ja lähellä

Keräilijän opas 2020

1 markka 1864 SNY variantit

SNY 397.1 vanhan mallinen syrjärihlaus

SNY 397.2 uuden mallinen syrjärihlaus

1 markka 1865 SNY variantit

SNY 398.1.1 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella tiheä pistereuna 99

SNY 398.1.2 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät

SNY 398.1.3 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat rosoiset

SNY 398.2.1 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät

SNY 398.2.1 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat rosoiset

1 markka 1866 SNY variantit

SNY 399.1.1 tunnuspuolella tiheä pistereuna 99, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät

SNY 399.2.1 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat pyöreät

SNY 399.2.2 tunnuspuolella harva pistereuna 88, arvopuolella harva pistereuna 88 tammenlehväryhmien reunat rosoiset

1 markka 1867 SNY variantit

SNY 400.1 ei ylimääräistä terhoa

SNY 400.2 Ylimääräinen terho ruusukkeen vieressä. 

1 markka 1872 SNY variantit

SNY 402.1 SELWÄÄ-sanan viimeisen Ä-kirjaimien pisteiden välissä reunapiste

SNY 402.1 SELWÄÄ-sanan viimeisen Ä-kirjaimien pisteiden kohdalla reunapisteet

Muut variantit

1 Markka 1864

Numero 4 melkein kiinni numerossa 6 ja vinossa vasemmalle

Numeron 4 ja 6 väli on normaali

Numero 4 on kiinni numerossa 6

1 Markka 1866

Viimeinen numero 6 vinossa oikealle

Molemmat numerot 6 vinossa oikealle

Numero 8 ja ensimmäinen numero 6 on vinossa vasemmalle

Viimeinen numero 6 on alempana

Viimeinen numero 6 on ylempänä

87 helmeä arvopuolella, aukko tammenlehtiryhmien välissä

88 helmeä arvopuolella, aukko tammenlehtiryhmien välissä

1 Markka 1867

Numeron 6 ja 7 väli on pieni

Numeron 6 ja 7 väli on suuri

Numero 7 on vinossa vasemmalle

Numero 7 on vinossa oikealle

1 markka tasavalta (1921-2001)

1 markka tasavalta (1921-2001)

Arvioitu lukuaika: 7 minuuttia

Suomi itsenäistyi 1918 jonka jälkeen saimme oman valuuttamme markka (FIM). 100 penniä on yhteensä yhden markan verran ja 1962 kun säädettiin uusi rahalaki joka astui voimaan alkuvuodesta 1963 oli yksi uusi markka arvoltaan 100 vanhaa markkaa ja yksi uusi penni vastasi arvoltaan yhtä markkaa. Tasavallan aikaisista 1 markan rahoista tunnetaan muutamia variantteja ja löydät ne tältä sivulta.

Artikkelin kuva: Finna.fi, Kokoelma: Numismaattiset kokoelmat, Organisaatio: Suomen kansallismuseo

Kuparinikkeliä

Paino: 5,1g
Halkaisija: 24mm

  • 1921 Lyöntimäärä: 10 048 000 (rahapajan tunnus H (Birmigham, UK)
  • 1922 Lyöntimäärä: 10 000 000 (rahapajan tunnus ♥ (Kööpenhamina, Tanska)
  • 1923 Lyöntimäärä: 1 776 000
  • 1924 Lyöntimäärä: 3 266 000

Kuparinikkeliä

Paino: 4,0g
Halkaisija: 21mm

  • 1928 Lyöntimäärä: 3 000 000*
  • 1929 Lyöntimäärä: 3 862 000
  • 1930 Lyöntimäärä: 10 284 000
  • 1931 Lyöntimäärä: 2 282 000
  • 1932 Lyöntimäärä: 4 138 000
  • 1933 Lyöntimäärä: 4 032 000
  • 1936 Lyöntimäärä: 562 000
  • 1937 Lyöntimäärä: 4 926 000
  • 1938 Lyöntimäärä: 4 410 000
  • 1939 Lyöntimäärä: 3 066 000
  • 1940 Lyöntimäärä: 3 372 000

* Vuoden 1928 1 markan rahasta esitetään useissa luetteloissa päällelyönti, tämä on kuitenkin mahdotonta koska päällelyönnit on aloitettu heinäkuussa 1929, tämä selviää Sundellin kirjeestä rahapajan arkistoista!

Kuparia

Paino: 4g
Halkaisija: 21mm

  • 1940 Lyöntimäärä: 84 000
  • 1941 Lyöntimäärä: 8 966 000
  • 1942 Lyöntimäärä: 11 200 000
  • 1943 Lyöntimäärä: 7 460 000
  • 1949 Lyöntimäärä: 250-260 
  • 1950 Lyöntimäärä: sisältyy rauta markkaan
  • 1951 Lyöntimäärä: sisältyy rauta markkaan

Rautaa

Paino: 3,5g
Halkaisija: 21mm

  • 1943 Lyöntimäärä: 7 460 000
  • 1944 Lyöntimäärä: 12 286 000
  • 1945 Lyöntimäärä: 21 946 000
  • 1946 Lyöntimäärä: 8 482 000
  • 1947 Lyöntimäärä: 7 388 000
  • 1948 Lyöntimäärä: 20 504 000
  • 1949 Lyöntimäärä: 17 358 000
  • 1950 Lyöntimäärä: 14 974 000
  • 1951 Lyöntimäärä: 26 040 000
  • 1952 I Lyöntimäärä: 5 410 000

Rautaa

Paino: 1,15g
Halkaisija: 16mm

* Tunnetaan yksi harvinainen variantti!

Niklattuarautaa

Paino: 1,15g
Halkaisija: 16mm

  • 1953 Lyöntimäärä: sisältyy 1953 rauta
  • 1954 Lyöntimäärä: 36 400 000
  • 1955 Lyöntimäärä: 38 103 000
  • 1956 Lyöntimäärä: 35 596 000
  • 1957 Lyöntimäärä: 29 108 000
  • 1958 Lyöntimäärä: 19 940 000
  • 1959 Lyöntimäärä: 23 920 000
  • 1960 Lyöntimäärä: 22 016 000
  • 1961 Lyöntimäärä: 32 220 000
  • 1962 Lyöntimäärä: 29 040 000

Billon (350/1000 hopea)

Paino: 6,4g
Halkaisija: 24mm

  • 1964 Lyöntimäärä: 9 999 000
  • 1965 Lyöntimäärä: 15 107 000
  • 1966 Lyöntimäärä: 15 813 000
  • 1967 Lyöntimäärä: 6 249 000
  • 1968 Lyöntimäärä: 3 063 000

Kuparinikkeliä

Paino: 6,1g
Halkaisija: 24mm

  • 1969 Lyöntimäärä: 1 308 000
  • 1970 Lyöntimäärä: 12 255 000
  • 1971 Lyöntimäärä: 19 676 000
  • 1972 Lyöntimäärä: 19 885 000
  • 1973 Lyöntimäärä: 17 060 000
  • 1974 Lyöntimäärä: 18 065 000
  • 1975 Lyöntimäärä: 11 523 000
  • 1976 Lyöntimäärä: 10 048 000
  • 1977 Lyöntimäärä: 10 076 500
  • 1978 Lyöntimäärä: 10 022 000
  • 1979 Lyöntimäärä: 11 311 000
  • 1980 Lyöntimäärä: 19 305 800
  • 1981 Lyöntimäärä: 32 003 100
  • 1982 Lyöntimäärä: 30 001 000
  • 1983 K Lyöntimäärä: 8 075 100
  • 1983 N Lyöntimäärä: 11 927 250
  • 1984 Lyöntimäärä: 15 000 100
  • 1985 Lyöntimäärä: 19 001 100
  • 1986 Lyöntimäärä: 10 000 300
  • 1987 N Lyöntimäärä: 700 000
  • 1987 M Lyöntimäärä: 9 303 000
  • 1988 Lyöntimäärä: 27 535 000
  • 1989 Lyöntimäärä: 32 520 000
  • 1990 Lyöntimäärä: 50 305 000
  • 1991 Lyöntimäärä: 15 026 000
  • 1992 Lyöntimäärä: 3 628 000
  • 1993 Lyöntimäärä: 1 036 000

Alumiinipronssia

Paino: 4,9g
Halkaisija: 22mm

  • 1993 Lyöntimäärä: 91 588 000 *
  • 1994 Lyöntimäärä: 152 011 000
  • 1995 Lyöntimäärä: 40 024 000
  • 1996 Lyöntimäärä: 21 000 000
  • 1997 Lyöntimäärä: 23 775 200
  • 1998 Lyöntimäärä: 33 955 200
  • 1999 Lyöntimäärä: 100 000
  • 2000 Lyöntimäärä: 100 000
  • 2001 Lyöntimäärä: 200 000

* 1991 annetussa raha-asetuksessa ennakoitiin ruotsin tulevaa 50 äyrin kolikkoa joka oli vastaava kuin 1993 kuparinikkeli markka. Vuoden aikana selvisi ettei ruotsi aio mitätöidä 50 äyrin kolikkoa alkuperäisessä aikataulussa jonka johdosta 1993 1 markan kolikot lyötiin alumiinipronssista jolloin paino erosi 50-äyristä riittävän paljon että automaatit pystyi erottamaan nämä kolikot toisistaan. Vähentääkseen lyöntitappioita rahapaja valmisti rahasarjan 1993/II joka sisälsi tämän laittoman markan kolikon.

1 Markka 1993 nikkeliä 24mm Lyöntimäärä 40640, löytyy raha vuosisarjoissa ja erikoisrasioissa

1 markka suuriruhtinaskunta (1864-1917)

1 markka suuriruhtinaskunta (1864-1917)

Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Suuriruhtinaskunnan aikana lyötiin 1 markan kolikoita vuosina 1864-1917. 1 markan kolikoista on useampia variantteja olemassa, näistä kerromme sinulle tarkemmin tällä sivulla. Yli 10 euron arvoiset kolikot (kuntoluokassa 2) on merkitty paksulla tekstillä. Harvinaiset/arvokkaat variantit ovat linkkejä suoraan kyseiseen artikkeliin (arvokkaimmat kolikot, yli 50 euron kolikot kuntoluokassa 2).

Artikkelin kuva: Finna.fi, Kokoelma: Numismaattiset kokoelmat Ignatius, Organisaatio: Suomen kansallismuseo

Aleksanteri II

Paino: 5,18g
Halkaisija: 24mm
Materiaali: Hopea

Aleksanteri III

Paino: 5,18g
Halkaisija: 24mm
Materiaali: Hopea

  • 1890 Lyöntimäärä: 841 342
  • 1892 Lyöntimäärä: 484 334
  • 1893 Lyöntimäärä: 254 564

Nikolai II

Paino: 5,18g
Halkaisija: 24mm
Materiaali: Hopea

  • 1907 Lyöntimäärä: 348 136
  • 1908 Lyöntimäärä: 153 577
  • 1915 Lyöntimäärä: 1 212 000