Ylimääräinen terho on havaittavissa ruusukkeen oikealla puolella yläpuolella, katso kuva alta ja yläpuolella löydät arvopuolen kuvan.
SNY 400.2 on Kuntoluokassa 2 150€ 4 450€ 6 1000€ 8 R 10 R
Pääset tutustumaan 1 markan suuriruhtinaskunnan ajan variantteihin tällä sivulla.
Suomen arvokkain markka-aikainen kolikko on yhden markan kolikko vuodelta 1870, tämä on ilmeisesti ollut jonkin sortin koeraha. Tietoa tästä kolikosta ei löydy mistään virallisista lähteistä.
Molemmissa tunneituissa kolikoissa on eroja, toinen painaa: 5,18 grammaa (ylempi kuvista ex SNY) ja toinen 5,10 grammaa (alempi kuva ex KOP). Kuvat lainattu ”1 Markka suuriruhtinaskunta tunnetut väärennökset” artikkelista, lisäsin kuvat vielä artikkelin loppuun joka helpottaa hieman tunnistamista.
Molemmissa kolikoissa on täysin samanlaiset arvopuolet, nämä eroavat muista saman ajan kolikoista täysin. Reunahelmiä kolikossa on arvopuolella 86 kpl.
Tunnuspuoli on erilainen kummassakin, kolikoiden tunnuspuoli on siis lyöty eri meistillä. Naulasta teksti kolikon alaosassa alkaa ex SNY:ssä rahamestarin kirjaimen kohdalta kun taas ex KOP kolikossa kappaletta sanan viimeinen A on rahamestarin kirjaimen S kanssa samassa kohdassa. Kolikon kotka on samanlainen molemmissa kolikoissa. ex SNY kolikon tunnuspuolella on 87 reunahelmeä kun taas ex KOP kolikossa on 86 reunahelmeä tunnuspuolella.
Tämä artikkeli on koostettu Jorma J. Imppolan kirjoittamasta arikkelista. Voit lukea koko artikkelin tästä (PDF tiedosto). Artikkeli aukeaa numismaatikko.fi sivustolla ja lataa laitteellesi suoraan PDF tiedoston artikkelista.
ex SNY on myyty huutokaupassa 12.04.1981 66 000 markalla 86/87 reunahelmeä
ex KOP on myyty holmaston huutokaupassa 17.12.2005 34 109€ 86/86 reunahelmeä
Molemmat tunnetut yksilöt ovat tiedettävästi saman keräilijän kokoelmassa tällä hetkellä.
Tämä artikkeli on koostettu tästä kirjoituksesta sekä PK numismaatikoiden foorumille lisätyistä kuvista kuin myös teksteistä, lisäksi käytetty kirjoitusta Keski-Suomen Numismaatikot Ry.
VAROITUS: Älä ikinä osta väärennettyä kolikkoa edes aukon täyttäjäksi, tämä on joka kerta signaali väärennöksien tekijöille että väärennetyille rahoille olisi kysyntää jolloin niitä ruvetaan tehtailemaan vieläkin enemmän!
Syksyllä 2019 kirjoitin silloin löydetystä uudesta vuoden 1866 1 markan hopearahan arvopuolen 87 helmisestä variantista. Tämä variantti on osoiitautunut varsin harvinaiseksi ja sen hintataso on normaalikuntoisena asettunut reilun 100 euron tuntumaan.
Kuva 1. 88 reunahelmen ja 87 reunahelmen arvopuolivarianttien vertailua. Tavallinen 88 reunahelminen variantti vasemmalla, 87 reunahelminen variantti oikealla. Reunahelmierojen havainnollistamiseksi on ne jaoteltu valkoisin apuviivoin. Kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola
87-helmisissä varianttirahoissa lisäpoikkeamina vasemman puolisen tammenlehväseppeleen toiseksi ylimmän ja ylimmän lehväryppään välissä selvä aukko ja noin kello 4:ssä oleva kulutusreunan klumppumainen leventymä. Kulutusreuna on varianttirahoissa muutenkin hieman epätasainen.
Kuva 2. Vuoden 1866 1 markan rahan 87-reunahelmisen variantin arvopuolen vasemmanpuoleisen kranssin kahden ylimmän lehvänipun välin vertailua 88-helmisen rahan väliin. Vasemmalla 87- helminen, jossa tunnistustekijänä aukko, oikealla olevassa 88-helmisessä ei aukkoa ole. Kuva: Jorma Imppola.
Kuva 3. Arvopuolen kulutusreunassa noin kello neljässä olevan alue 87-reunahelmisessä (vasemmalla) ja 88-reunahelmisessä (oikealla) rahassa. Huomaa varianttirahan klumppu kulutusreunassa. Kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola.
Viimeisin varianttilöydös vuoden 1866 1 markan hopearahoissa on jonkinlainen alavariantti tästä 87 helmisestä arvopuolivariantista. Tämän vuoden toukokuussa otti minuun yhteyttä keräilijäkollega Mika Nevanperä, joka kertoi löytäneensä vallan eriskummallisen uuden vuoden 1866 hopeamarkan variantin. Rahan arvopuolella on sekä kuvan 2 aukko vasemman tammenlehväseppeleen ylimmässä välissä sekä kuvan 3 klumppu kulutusreunassa. Kuitenkin rahassa on 88 reunahelmeä.
Kuva 4. Äskettäin havaittu uusi 88/88 reunahelminen hybridivariantti vuoden 1866 1 markan rahasta. Rahan arvopuoli on muuten identtinen 87/88 reunahelmisen rahan arvopuolen kanssa, mutta siinä on 88 reunahelmeä. Kuvat Mika Nevanperä, kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola.
Kuva 5. Vasemmalla aiemmin havaitun 87/88-reunahelmisen variantin arvopuoli. Rahassa on arvopuolella 87 suurehkoa reunahelmeä, lehväaukko vasemmalla kello 11:ssä ja klumppu kello 4:ssä. Oikealla uuden 88/88-reunahelmisen hybridivariantin arvopuoli, joka on muuten 87/88- reunahelmisen rahan arvopuolen kanssa identtinen, paitsi siinä on 88 selvästi sirompaa reunahelmeä. Kuvat Jorma Imppola ja Mika Nevanperä, kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola.
Kuva 6. 1 markan 1866 aukkovarianttien vertailua. Ylinnä 88-helminen, alinna 87-helminen. Huomaa havainneviivojen korostama ”ylimääräinen” helmi ylhäällä keskellä. Kuvat Jorma Imppola ja Mika Nevanperä, kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola.
Ilman muuta kyseessä on ennen tuntematon mielenkiintoinen hybridityyppi 87/88 reunahelmisten ja tavanomaisten 88/88 reunahelmisten tyyppien ”välillä”. Oma teoriani on, että valmistettaessa
ensimmäistä uutta vuoden 1866 vuosiluvulla varustettua arvopuolen meistiä (vuoden 1866 rahojen tuotanto oli jo aloitettu vuoden 1865 arvopuolen meistillä, johon oli kaiverrettu vuosiluvun viimeisen numeron 5 päälle uusi vuosiluku 6) siihen tuli epähuomiossa 87 reunahelmeä. Kun virhe sitten huomattiin, korjattiin se kaivertamalla tunnuspuolen helmet uusiksi siten, että niiden kokoa yleisesti hieman pienennettiin ja tunnuspuolen yläosaan kaiverrettiin yksi helmi lisää.
Kuten kuvasta 5 käy ilmi, on reunahelmien jako sama lukuunottamatta arvopuolen yläosaa, jossa noin kello 11 ja 1 välillä on reunahelmet kaiverrettu tiheämmin ja näin on joukkoon saatu lisätty yksi puuttunut helmi (katso kuva 6) ja reunahelmien kokonaismääräksi saatiin vaaditut 88. Kun katsoo uudelleen kaiverrettuja yläosan reunahelmiä (kuva 7), on niiden välissä noin kello 10 – 12 havaittavissa jäänteitä vanhoista helmistä.
Kuva 7. 1 markan 1866 uuden hybridivariantin arvopuolen reunahelmet välillä kello 10 – 12. Huomaa useiden helmien välistä häämöttävät vanhat helmet. Kuva Mika Nevanperä, kuvan muokkaus Jorma Imppola.
Mutta joudummeko nyt siis laskemaan arvopuolien reunahelmiä silmät sirrillään? Ehkäpä ei, koska Mikan rahan ja oman rahani kuvia tutkittaessa on havaittavissa todella mielenkiintoinen yksityiskohta, joka tuntuu olevan juuri tälle hybridivariantille tyypillinen. Kuten vertailukuvasta 8 (ja tietty kuvista 4 ja 5) näkyy, on hybridivariantin arvomerkinnän numero 1 sikäli poikkeuksellisesti kaiverrettu, että sen varsi hieman kapenee ylöspäin tultaessa. Kyseisen havainnekuvan kuvat ovat eri kuvaajien eri rahoista eri kameroilla ottamia, ja silti molemmissa rahoissa on samalla lailla epämuodostunut 1. Eli tällä hybridivariantillakin on oma erityinen tunnistustekijänsä.
Kuva 8. 1 markan 1866 uuden hybridivariantin ja 87-reunahelmisen variantin arvopuolten arvonumero 1. Vasemmanpuoleisin ja keskimmäinen ovat hybridivariantteja sekä oikean puoleisin 87-helminen. Huomaa, kuinka selkeästi hybridivarianttien numero 1 kapenee ylöspäin. Kapanemista havainnollistaa korostetusti kuvan alaosan pystysuunnassa voimakkaasti litistetty havainnekuva. Kuvat Mika Nevanperä ja Jorma Imppola, kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola.
Yhteenveto tunnetuista reunahelmivarianteista 1 markan hopearahoissa vuodelta 1866:
− Arvopuolella 88 reunahelmeä, tunnuspuolella 99 reunahelmeä (reunahelmi jälkimmäisen
Ä:n pisteiden välissä) – hieman harvinainen variantti
− Arvopuolella 88 reunahelmeä, tunnuspuolella 88 reunahelmeä (reunahelmet jälkimmäisen
Ä:n pisteiden kohdalla) – kaikkein yleisin variantti
− Arvopuolella 87 reunahelmeä (aukko vasemman tammenlehväseppeleen ylimmässä välissä),
tunnuspuolella 88 reunahelmeä (reunahelmet jälkimmäisen Ä:n pisteiden kohdalla) – hyvin
harvinainen variantti
− Arvopuolella 88 reunahelmeä (aukko vasemman tammenlehväseppeleen ylimmässä välissä,
arvomerkinnän 1:n varsi kapenee ylöspäin tultaessa), tunnuspuolella 88 reunahelmeä
(reunahelmet jälkimmäisen Ä:n pisteiden kohdalla) – erittäin harvinainen variantti
Eli taas on lisäiltävää tuleviin luetteloihin. Tämä hybridivariantti on mielestäni vielä hankalampi löytää kuin aiemmin esittelemäni 87/88–variantti. Kun tieto tästäkin uudesta variantista saavuttaa laajemmin numismaatikkopiirit, on mahdollista saada tietoa siitä, paljonko niitä on liikkeellä. Eli nyt numismaatikkokollegat luuppi kouraan ja tutkimaan!
Elokuun 2019 puolivälissä sain yhteydenoton Heikki Saarennolta, jonka keräilijäkollega Jari Veteläinen oli havainnut, että tunnettujen reunahelmivarianttien (arvopuolella 88 reunahelmeä / tunnuspuolella 88 reunahelmeä ja ap 88 / tp 99) lisäksi on olemassa variantti ap 87 / tp 88. Yhteydenoton mukana tuli kuvia Saarennon ja Veteläisen rahojen arvopuolista, ja toden totta, verratessani niitä tavallisen 88 / 88 variantin arvopuolen kuviin oli ero ilmiselvä. Tunnuspuolet ovat täysin identtisiä, joten kyseessä on arvopuolen variantti.
Kuva 1. 88 reunahelmen ja 87 reunahelmen arvopuolivarianttien vertailua. Tavallinen 88 reunahelminen variantti vasemmalla, Wallin Mynt-nettirahakaupasta ostettu 87 reunahelminen variantti oikealla. Reunahelmierojen havainnollistamiseksi on ne jaoteltu valkoisin apuviivoin. Kuvien yhdistely ja muokkaus: Jorma Imppola
Mainitut keräilijät omistavat kumpikin kaksi kappaletta kyseistä varianttirahaa ja niitä tutkiessaan he huomasivat, että kyseinen variantti on tunnistettavissa helpomminkin kuin reunahelmiä laskemalla. Sekä edellä mainittujen neljän rahan, että itse netistä lyhyen etsinnän jälkeen löytämieni kahden muun rahan kuvissa on kaikissa lisäpoikkeamina vasemman puolisen tammenlehväseppeleen toiseksi ylimmän ja ylimmän lehväryppään välissä selvä aukko ja noin kello 4:ssä oleva kulutusreunan klumppumainen leventymä. Kulutusreuna on varianttirahoissa muutenkin hieman epätasainen.
Kuva 2. Variantin 87/88 arvopuolten vertailua. Vasemmalla ylhäällä Wallinilta ostettu kappale, seuraavana Suomesta ostettu kappale, seuraavana Eestissä myyty kappale, vasemmalla alhaalla reunassa Ukrainassa myynnissä ollut kappale ja loput kaksi rahoja, joiden pohjalta alkuperäinen havainto tehtiin. Kuvalähteet: https://www.ma-shops.com/wallinmynt/item.php?id=15831, Heikki Saarento, https://cache.osta.ee/iv2/auctions/1_1_39472530.jpg, https://otpravka.com.ua/product20-finlandia-aleksander-ii-1-markka-1866-8034588115.html, Jari Veteläinen. Kuvien yhdistely ja muokkaus: Jorma Imppola.
Kuva 3. Vasemman puolisen tammenlehväseppeleen kahden ylimmän lehväryppään väli. 88-reunahelmisen rahan seppeleessä on ryppäiden välissä selvä yhdysoksa. Kuva: Jorma Imppola.
Kuva 4. Vasemman puolisen tammenlehväseppeleen kahden ylimmän lehväryppään välin erojen vertailua. Kuvan 2 järjestyksessä olevissa 87-reunahelmisissä verrokkirahojen osasuurennoksissa näkyy ryppäiden välissä selkeä rako. Kuvien yhdistely ja muokkaus: Jorma Imppola.
Kuva 5. Arvopuolen kulutusreunassa noin kello neljässä olevan alue 88-reunahelmisessä rahassa. Kuva: Jorma Imppola.
Kuva 6. Arvopuolen kulutusreunassa noin kello neljässä olevan ”klumpun” vertailua. Kuvan 2 järjestyksessä olevissa 87-reunahelmisissä verrokkirahojen osasuurennoksissa näkyy noin kello neljän kohdalla kulutusreunassa ”klumppu”. Kuvien yhdistely ja muokkaus: Jorma Imppola.
Tunnistustekijäksi voi myös katsoa sen yksityiskohdan, että tyypin 88 / 88 rahassa arvomerkinnän 1 keskilinja on miltei reunahelmen kohdalla ja tyypin 87 / 88 rahassa se on helmien välissä.
Kuva 7. Arvopuolen arvomerkinnän numeron 1 keskilinjan suhde reunahelmiin. Vasemmalla tyypin 88 / 88 keskilinja, joka on miltei reunahelmen kohdalla ja oikealla tyypin 87 / 88 keskilinja, joka on reunahelmien välissä. Kuvien yhdistely ja muokkaus: Jorma Imppola.
Ilman muuta kyseessä on ennen tuntematon oma tyyppinsä ja onkin syytä lisätä tämä variantti tuleviin Suomen rahojen luetteloihin. Tämä variantti on mielestäni vähintään yhtä hankala löytää kuin tunnettu 88/99 –variantti. Kun tieto tästä uudesta variantista saavuttaa laajemmin numismaatikkopiirit, on mahdollista saada tietoa siitä, paljonko niitä on liikkeellä. Eli nyt numismaatikkokollegat luuppi kouraan ja tutkimaan!
LISÄYS EDELLÄ MAINITTUUN VARIANTTIIN:
Vielä pieni täydennys viime lehdessä olleeseen artikkeliini vuoden 1866 1 markan uudesta arvopuolivariantista, jonka arvopuolella on 87 reunahelmeä. Saatuani puuhasteltua hieman parempia havainnekuvia on hyvä muistin virkistämiseksi laittaa parempi havainnekuva variantin helpoimmasta tunnistustekijästä.
Kuva 1. Vuoden 1866 1 markan rahan 87-reunahelmisen variantin arvopuolen vasemmanpuoleisen kranssin kahden ylimmän lehvänipun välin vertailua 88-helmisen rahan erilaisiin välioksiin. Vasemmalla 87-helminen, jossa tunnistustekijänä aukko, 88-helmisten verrokkirahojen osasuurennoksissa näkyy lehvänippuja yhdistävän oksan versioita. Kuvien yhdistely ja muokkaus: Jorma Imppola.
Kuva 2. Vuoden 1866 1 markan rahan 87-reunahelmisen variantin arvopuolen vasemmanpuoleisen kranssin kahden ylimmän lehvänipun välin vertailua 88-helmisen rahan väliin. Vasemmalla 87- helminen, jossa tunnistustekijänä aukko, oikealla olevassa 88-helmisessä ei aukkoa ole. Kuva: Jorma Imppola.
