25 penniä 1866 kolikko jonka tunnuspuolella on vasemmalla puolella olevan kotkan kieli poikki ja kotkien välissä näkyvässä kruunusta puuttuu yläsakara on harvinaisin variantti tämän vuoden kolikosta. Tästä kolikosta tunnetaan 5 varianttia SNY:n luettelossa. SNY on numeroinut tämän kolikon 266.3.1 tuo viimeinen ykkönen kolmosen perässä tulee arvopuolen penniä sanan P-kirjaimesta joka ei ole suoraan tammenlehtiryhmän kohdalla, arvopuolella on myös 65 reunapistettä (kuten myös tunnuspuolella).
Tämä kyseinen variantti kolikko on erittäin harvinainen, luettelossakin tämä mainitaan ”tunnetaan muutama kappale” mutta niissä ei ole arvopuolella kaksoispuristusta joka löytyy tästä kolikosta, mahtaakohan olla uniikki kolikko vai onko muilla tullut vastaan samanlaista?
25 penniä 1866 variantti SNY 266.3.1 arvopuoli, selkeästi kaksoispuristus nähtävissä:
25 penniä 1866 variantti SNY 266.3.1 tunnuspuoli, vasemman kotkankieli poikki ja sydänvaakunan ristin yläsäkärä puuttuu:
Toimitusmäärä: 1 788 000 Koko: 125 mm x 95 mm Palauttamattomien määrä: katso 1909 sarja 2 SNY tuntemia: 99 Arvio säilyneistä: 500 Vesileima: Finlands Bank kahdella rivillä, joiden välissä kaksi arvonumeroa 5. Sarjanumerot: 000001-1788000
Käytetyt allekirjoitusparit:
5 markkaa 1878
SNY tuntemia: 352 Arvio säilyneistä: 1700 Sarjanumerot: 000001-4876900 Palauttamattomien määrä: katso 1909 sarja 2
Käytetyt allekirjoitusparit:
5 markkaa 1886
SNY tuntemia: 603 Arvio säilyneistä: 2900 Sarjanumerot: 000001-5705700 Palauttamattomien määrä: katso 1909 sarja 2
Toimitusmäärä: 370 200 000 Koko: 110 mm x 66 mm Vesileima: Aluksi ei käytetty vesileimallista paperia, mutta vuodesta 1915 lähtien oli käytössä vesileima SP FB. Palauttamattomien määrä: katso 1909 sarja 2 Sarjanumerot: 0000001-19899000
5 markkaa 1909 A
Käytetyt sarjanumerot: A8000001–A8064000 SNY tuntemia: 31 Arvioi säilyneistä: 60 Palauttamattomien määrä: katso 1909 sarja 2
5 markkaa 1909 B
Käytetyt sarjanumerot: B8208001–B8270000 SNY tuntemia: 31 Arvioi säilyneistä: 60 Palauttamattomien määrä: katso 1909 sarja 2
5 markkaa 1909 C
Käytetyt sarjanumerot: C8270001–C8336000 SNY tuntemia: 24 Arvioi säilyneistä: 50 Palauttamattomien määrä: katso 1909 sarja 2
Toimitusmäärä: 1 394 000 Koko: 110 mm x 66 mm Vesileima: Painamisessa käytettiin sekä vesileimatonta paperia että paperia, jossa oli vesileima ”SP FB”. Pankkiin palauttamaton määrä: Katso 5 markkaa 1918 Sarjanumerot: 0000001–1394000 Palauttamattomien määrä: katso 1909 sarja 2
Käytetyt allekirjoitusparit:
5 markkaa 1909 Sarja II
Toimitusmäärä: 1 394 000 Koko: 110 mm x 66 mm Vesileima: 5 markkaa, tyyppi 1909, paitsi että lisättiin merkintä ”Sarja II Serie II” Pankkiin palauttamaton määrä: Katso 5 markkaa 1918 Sarjanumerot: 0000001–3877000 Palauttamattomien määrä: 530 859 (Kaikki ennen 1918 painetut setelit)
Käytetyt allekirjoitusparit:
5 markkaa 1922
Toimitusmäärä: 16 770 000 Koko: 120 mm x 68 mm Vesileima: – Palauttamattomien määrä: Katso 5 mk 1939 Litt. D
Toimitusmäärä: 40 000 000 Koko: 120 mm x 68 mm Vesileima: Ruusukuvio Palauttamattomien määrä: 1 944 652
Sarjanumerot:
1942 A0000001–A6080000
1943 A6080001–A10000000 B0000001–B3520000
1944 B3520001–B10000000 C0000001–C4960000
1945 C4960001–C10000000 D0000001–D10000000
Käytetyt allekirjoitusparit:
5 markkaa 1945 Litt A
Toimitusmäärä: 47 328 000 Koko: 120 mm x 68 mm Vesileima: Koko paperin täyttävä, suuremmista ja pienemmistä neliöistä muodostettu sommitelma Palauttamattomien määrä: Katso 5 mk 1945 Litt. B.
Korvaavat setelit: A*-sarja painettiin useassa erässä käyttäen eri nimisarjoja. Kirjainsarjat J*, S*, X*, Y* ja Ö* painettiin käyttäen vastaavan, ilman tähteä painetun kirjainsarjan nimisarjoja.
Korvaavat setelit: Kirjainsarjat A*, B*, D*14, F*, I* ja L* painettiin käyttäen vastaavan, ilman tähteä painetun kirjainsarjan nimisarjaa. Näiden ”tähtiseteleiden” ohella korvaavana sarjana käytettiin myös kirjainsarjaa T.
Setelipainon tuotantokirjoissa on merkintä myös kirjainsarjan R nimisarjaa käyttäen painetusta korvaavien seteleiden erästä, mutta tästä ei ole muita havaintoja.
5 markkaa 1963 Litt B
Toimitusmäärä: 245 275 000 Koko: 142 mm x 69 mm Vesileima: Havunoksakuvio Palauttamattomien määrä: Katso 5 mk 1963 Litt. B.
Korvaavat setelit: Tähtisetelisarjoissa A*, B* ja N* käytettiin vastaavan ilman tähteä painetun kirjainsarjan nimisarjaa. Tähtisetelisarjojen ohella korvaavana setelinä käytettyä I-sarjaa painettiin kolme erää, ja kussakin käytettiin eri nimisarjaa. Koska painamisessa käytettiin kolmea neljästä mahdollisesta nimisarjasta, pääosa käytetyistä allekirjoituspareista esiintyy I-sarjassa.
Toimitusmäärä: 1 712 950 Koko: 135 mm x 95 mm Palauttamaton määrä: KS 3 markkaa 1875 SNY tuntemia: 57 Arvio säilyneistä: 250 Vesileima: Käytetty kahdenlaista vesileimallista paperia (vesileimalla ”COUPON” (vain vuonna 1860) ja valtion obligaatioita varten valmistettua paperia, jossa puolikaaressa teksti ”FINSK STATSWERKETS OBLIGATION” ja kaaren sisällä leijonavaakuna).
Toimitusmäärä: 2 231 250 Koko: 125 mm x 95 mm SNY tuntemia: 108 Arvio säilyneistä: 500 Vesileima: Käytettiin kahdenlaista vesileimallista paperia (vesileimalla ”COUPON” (vain vuonna 1860) ja valtion obligaatioita varten valmistettua paperia, jossa puolikaaressa teksti ”FINSK STATSWERKETS OBLIGATION” ja kaaren sisällä leijonavaakuna). Pankkiin palauttamaton määrä: KS 1867 1 markan seteli
Korvaavat setelit: Yhden markan setelin korvaavaa A*-sarjaa painettiin kahdessa eri vaiheessa, ensin heti alkuvaiheessa, kun varsinaisessa tuotannossa painettiin kirjainsarjaa A, ja toisen kerran, kun varsinaisessa tuotannossa painettiin kirjainsarjaa AA. Jälkimmäisen A*-sarjan käyttö on merkitty erikseen allekirjoitusparitaulukoihin.
Kolikko on selkeästi kulunut, kuviot haalistuneet ja kolikossa on naarmuja. Lyöntikiiltoa kolikossa ei enään ole ja kolikko on ajan myötä patinoitunut. Tällöin kuntoluokka on 2.
Kuntoluokka 4 tai 1
Kolikon kuviot on haalistuneet mutta silti erotettavissa, kolikko on patinoitunut ja siinä saattaa olla myös naarmuja.
Kuntoluokka 6 tai 1+
Kolikon kuviot on selkeästi nähtävillä, kolikossa ei ole naarmuja/puutteita. Kolikko on patinoitunut ja lyöntikiiltoa ei ole havaittavissa.
Kuntoluokka 8 tai 01
Kolikkossa ei ole havaittavissa kulumaa, lyöntikiiltoa on selkeästi nähtävissä. Kolikossa ei ole naarmuja tai muita vikoja.
Kuntoluokka 10 tai 0
Kolikko on uusi, kolikossa ei ole sormenjälkiä tai mitään muita jälkiä, nämä ovat yleensä suoraan rahapajan pötköstä otettuja ilman käsi kontaktia (pihdeillä, pinseteillä).
Muita luokituksia:
Kolikko voidaan luokitella myös tunnuspuolen ja arvopuolen mukaan, usein näkee että tunnuspuoli on heikompi kuin arvopuoli. Tälläinen merkintä tehdään kautta viivalla, ensiksi ilmoitetaan kolikon tunnuspuoli ja sitten arvopuoli 2/4 esimerkiksi. Jos kolikon kuntoluokka on kahden kuntoluokan välistä voidaan se ilmoittaa väliviivalla esimerkiksi 4-5, välillä näkee myös suoraan välissä olevalla numerolla luokitettuja kolikoita.
Kolikon viat:
Kolikoiden ja setelien viat ilmoitetaan seuraavilla lyhenteillä:
arvop, ap = arvopuoli emv(ja) = emalivika(vikoja) e = erittäin ep = erittäin pieni hankjälk = hankausjälkiä hn(ja) = hiusnaarmu(ja) hom = hometta hp(ja) = homepilkku(ja) ij(ä) = iskunjälki(ä) l = lievä(sti) mv = metallivika na = naarmu nja, nmja = naarmuja p = pieni(ä) php = pieni homepisku phpja = pieniä homepiskuja puhd = puhdistettu puh.p.vkja = puhdistettu, pieniä vikoja prv = pieni reunavika pvja = pieniä vikoja rep(iä) = repeäm(i)ä riä = reikiä rv(ja) = reunavika(vikoja) rä = reikä syöp = syöpynyt taip = taipunut tum = tummunut ul = uusintalyönti vaak.p = vaakunapuoli vl = vesileima
I: 3 pistettä M kirjaimen alapuolella! II: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste ei A:n yläpuolella. III: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste A:n yläpuolella
1953 variantit
I: Numeroiden 5 ja 3 viirit samassa tasossa. II: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa. III: 5:n yläreuna tasainen ja lyhyt viiri! IV: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa, kaksoispuristus vuosiluvussa!
I Tiheä pistereuna molemmin puolin (99 pistettä). Rusetti mallia 1864. II Tiheä pistereuna vaakunapuolella. Arvopuolella normaali (88 pistettä). Kahdella erilaisella rusetilla, IIa samanlaisella rusetilla kuin alla. III Harva pistereuna molemmilla puolilla. Erilaisia löytyy, alempana esitelty niitä.
1865 lisää variantteja
Tavallinen rusetti, tammenterhoja 2kpl (kuvassa oikealla.) Tämä on se kaikkein yleisin. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
Tavallinen rusetti kuten edellä, mutta tammenterhoja vain 1kpl. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
Muuten samanlainen kuin edellä, mutta rusetin oikea nauha on poikki! Tammenterhoja vain 1kpl. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
Näyttäisi olevan muuten samanlainen kuin IIIa, lukuunottamatta ympyröityä kohtaa. Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
Hyvin erilainen rusetti kuin edellisissä. Rusetin yläosan ja tammenlehvien väli pienempi ja nauhojen väli erilainen. Tammenterhoja 3 kpl, yläpuolella 1.Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Rusetti on melkein samanlainen kuin ylläolevassa kuvassa. Mutta vertaa tammenterhoja! Yläpuolella oleva ”pieni” tammenterho on aivan eri paikassa.. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Samanlainen kuin yllä, paitsi rusetin nauhat pitkät ja tulevat reunapisteisiin lähes kiinni. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Oikealla olevat tammenterhot. Katso missä kohtaa ovat kiinni verrattuna muihin. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Oikealla olevat tammenterhot. Ovat kiinni samassa kohtaa. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Nauhojen väli rusetin keskustan oikealla puolella. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Hieman kuten edellä, mutta ylempi nauha vasemmalla lyhyempi ja jää kauaksi reunasta. Myös ympyröity kohta erilainen, vertaa ylempänä olevaan kuvaan. Tälläinen arvopuoli on Borgin luetttelon mukaan 1865 IIb rahassa (SNY 398.1.2) Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Vasemman kotkan kieli erilainen. Kuvassa on kaksi 1866 vuoden markkaa. Nähtävästikin kaikissa(?) 1865 rahoissa kotkan kieli on oikeanpuolimmaisen kuvan mukainen, kun taas 1867 rahoissa kotkan kieli on samanlainen ”vajaa” kuin vasemmanpuoleisessa kuvassa.
Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevassa linkissä kuva molemmilta puolilta. Rusetin nauhojen päissä ei palloja. Täysin samanlainen arvopuoli kuin rahassa IIc, vertaa kuvia! Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevasta linkistä löytyy kuva molemmilta puolilta. Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
”Tavallinen”… IIa, leijonan kieli ongenkoukun muotoinen, IIb kieli ”vajaa”. (Katso yläpuolella oleva kuva) Tammenlehväryhmien reunat rosoiset!
Rusetin nauhojen päissä ei palloja ja paljon ylimääräisiä tammenterhoja. Vasemmalla oleva ylempi rusetin nauha on lyhyt ja jää kauaksi reunasta. Mielenkiintoisinta on, että tässä on täysin sama arvopuoli kuin 1866Ia:ssä. Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
Useita ylimääräisiä tammenterhoja verrattuna tavalliseen. Vaakunaa löytyy vajaalla ja ongenkoukku kiellä. Kuvia alla. Pieniä eroja näissä on, tutkikaa kuvista jos kiinnostaa. Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
6 stanssattu 5 päälle! Vastaavathan tunnetaan 1866 pennissä, 10pennisessä ja 2markkasessa.
Viimeinen 6 kaksoispuristettu(?)
1mk 1866, jossa U:n kaiverrus jäänyt vajaaksi(?)
1mk 1866, jossa SELWÄÄ-sanassa tupla W
1mk 1866, numero 4 kaksoispuristettu!
1867 variantit
1867 Ia, Ib. b:ssä numero 7 kallellaan taaksepäin!
1867 II, erottaa helposti rusetissa olevasta ylimääräisestä tammenterhosta. Reunapisteitä on poikkeuksellisesti 90 normaalin 88 sijaan
1mk 1867 III, Tupla W-kirjain. Samanlainen kuin 1866
1872 variantit
1872 I, II. I:ssä reunapiste ä:n pisteiden välissä, II:ssa reunapisteet ä:n pisteiden kohdalla. II harvinaisempi!
Sivustomme käyttää evästeitä, jos haluat jatkaa sivun käyttöä hyväksythän evästeet. Sivustomme käyttää evästeitä kävijätietojen seurantaa varten (google analytics) lisäksi mainoksien esittämistä varten (google adsense) Hyväksy
