variantti Archives - Suomen markat

200 Markkaa Markka kolikot Variantti kolikot
0
Closed
9 sec read

1957 variantti

I: S:n ja U:n väli suuri.
II: S:n ja U:n väli pieni.

50 Markkaa Markka kolikot Variantti kolikot
0
Closed
6 sec read

1953 ja 1954 variantit

1953 & 1954 I: 3 pistettä M-kirjaimen alla.
1953 & 1954 II: 2 pistettä M-kirjaimen alla.

20 Markkaa Markka kolikot Variantti kolikot
0
Closed
30 sec read

1953 variantit

I: Piste suoraan M:n oikean jalan alapuolella, teksti kaukana sisärenkaasta.
II: Piste suoraan M:n vasemman jalan alapuolella, teksti kaukana sisärenkaasta.
III: Piste suoraan M:n vasemman jalan alapuolella, teksti lähellä sisärengasta.

1954 variantit

I: Arvopuoli mallia 1952-54, lyhyet oksat ja teksti lähellä reunaa.
II: Arvopuoli mallia 1954-62, pitkät oksat ja teksti kaukana reunasta.

10 Markkaa Markka kolikot Variantti kolikot
0
Closed
35 sec read

10 markan variantit

1879 variantti

9 stanssattu ylösalaisin olleen 9:n päälle.

1952 variantit

I: 3 pistettä M kirjaimen alapuolella!
II: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste ei A:n yläpuolella.
III: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste A:n yläpuolella

1953 variantit

I: Numeroiden 5 ja 3 viirit samassa tasossa.
II: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa.
III: 5:n yläreuna tasainen ja lyhyt viiri!
IV: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa, kaksoispuristus vuosiluvussa!

1955 kaksoispuristus

1958 ja 1961 variantit

Huomio puun runko

5 Markkaa Markka kolikot Variantti kolikot
0
Closed
58 sec read

5 markan variantit

1929 arvopuoli mallia 1930

I: Arvopuoli mallia 1928
II: Arvopuoli mallia 1930

1948 kaksoispuristus

Tämä virhe näkyy kaikissa tällä leimalla lyödyissä rahoissa!

1949 variantit

I: Neulaset saman pituiset, leveä H.
II: 9 Kaksoiskaiverrettu!
III: Kapea H! (Neulaset eri pituiset)
IV: Neulaset eri pituiset, leveä H.

1950 variantit

I: Neulaset saman pituiset, H ylhäällä.
II: Neulaset eri pituiset, H ylhäällä.
III: Neulaset eri pituiset, H alhaalla vasemmalla.
IV: Neulaset eri pituiset, H alhaalla oikealla.

I: H ylhäällä, normaali vuosiluku.
II: H alhaalla, 5 kaksoiskaiverrettu! HARVINAINEN VARIANTTI!

1953 variantti

I: mallia 1952-53, vitosen alakärki lähellä kuviota ja yläkärki pyöreä.
II: mallia 1953-62, vitosen alakärki kaukana kuviosta ja yläkärki terävä.

1958 kaksoispuristus

5 markkaa 1983 K kaksoispuristus

2 Markkaa Markka kolikot Variantti kolikot
0
Closed
18 sec read

2 markan kolikon variantit

1865 variantit

isot pallot nauhojen päissä(I), pienet pallot nauhojen päissä(II)

pienet pallot ja 1866/5. Rajamestarin merkki vajaa!

1866 variantti

I:ssä 6 kaiverrettu 5:n päälle. II:ssa normaali 6.

1906 variantti

pitkä (I) ja lyhyt (II) kauttaviiva reunateksissä ”12 2/3”

1 Markka Markka kolikot Variantti kolikot
0
Closed
1 min read

1 markka tasavallan aikaiset variantit

1915

Rahamestarin kirjain eri kohdissa.

1929 ja 1930 lyöty 1922-24 aihiolle

Tyypillisesti tälläisen tunnistaa vanhan ykkösen aiheuttamista viivoista rahan keskellä. Tunnetaan myös 1928 vuodelta muutamia yksilöitä.

1946 tasainen ja pyöreä havulatva

1949 rauta

Tasainen havulatva
(1949 I ja III)

Pyöreä havulatva
(1949 II, IV, V, VI, VII, VIII, IX)

1949 I

1949 II

1949 III

1949 IV

1949 V

1949 VI

1949 VII

1949 VIII

1949 IX

1950 tasainen ja pyöreä havulatva

1951 variantit

Tasainen havulatva (1951fe/cu I,III)

Pyöreä havultatva (1951fe/cu II,IV)

1951fe I

1951fe II

1951fe III

1951fe IV

1951cu I

1951cu II

1951cu III

1951cu IV

Kuvaa ei saatavilla, harvinainen variantti

1952 variantit

I:ssä 1 alhaalla, pitkä vuosiluku, erittäin harvinainen!
II: Vuosiluku lähellä reunaa.
III: Vuosiluku kaukana reunasta.
IV: lyhyt vuosiluku, S:n ja kuvion väli pieni.

1953 variantti

Niklattu 1mk 1953 on mallia I

1954 pitkä ja lyhyt 9

1956 9 ja 6 lyhyillä ja pitkillä kärjillä

1959 A:n viiva ylhäällä ja alhaalla

1978 reunateksti FINIAD

1 Markka Markka kolikot Variantti kolikot
0
Closed
4 min read

1 markka suuriruhtinaskunnan variantit

1864 uusi ja vanha syrjärihlaus (keskellä vanha)

1864 6 ja 4 väli pieni ja suuri

1865 tiheä ja harva pistereuna

I Tiheä pistereuna molemmin puolin (99 pistettä). Rusetti mallia 1864.
II Tiheä pistereuna vaakunapuolella. Arvopuolella normaali (88 pistettä). Kahdella erilaisella rusetilla, IIa samanlaisella rusetilla kuin alla.
III Harva pistereuna molemmilla puolilla. Erilaisia löytyy, alempana esitelty niitä.

1865 lisää variantteja

Tavallinen rusetti, tammenterhoja 2kpl (kuvassa oikealla.) Tämä on se kaikkein yleisin.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

Tavallinen rusetti kuten edellä, mutta tammenterhoja vain 1kpl.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

Muuten samanlainen kuin edellä, mutta rusetin oikea nauha on poikki! Tammenterhoja vain 1kpl.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

Näyttäisi olevan muuten samanlainen kuin IIIa, lukuunottamatta ympyröityä kohtaa.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

Hyvin erilainen rusetti kuin edellisissä. Rusetin yläosan ja tammenlehvien väli pienempi ja nauhojen väli erilainen. Tammenterhoja 3 kpl, yläpuolella 1.Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

Rusetti on melkein samanlainen kuin ylläolevassa kuvassa. Mutta vertaa tammenterhoja! Yläpuolella oleva ”pieni” tammenterho on aivan eri paikassa..
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

Samanlainen kuin yllä, paitsi rusetin nauhat pitkät ja tulevat reunapisteisiin lähes kiinni.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

Oikealla olevat tammenterhot. Katso missä kohtaa ovat kiinni verrattuna muihin.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

Oikealla olevat tammenterhot. Ovat kiinni samassa kohtaa.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

Nauhojen väli rusetin keskustan oikealla puolella.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

Hieman kuten edellä, mutta ylempi nauha vasemmalla lyhyempi ja jää kauaksi reunasta. Myös ympyröity kohta erilainen, vertaa ylempänä olevaan kuvaan. Tälläinen arvopuoli on Borgin luetttelon mukaan 1865 IIb rahassa (SNY 398.1.2)
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1mk 1865, numero 4 kaksoispuristettu!

1mk 1865, Ä oikea piste reunapisteessä kiinni.

1866 variantit

I: Vaakunapuolella tiheä pistereuna (99 pistettä).
II: Normaali pistereuna (88 pistettä)

Vasemman kotkan kieli erilainen. Kuvassa on kaksi 1866 vuoden markkaa. Nähtävästikin kaikissa(?) 1865 rahoissa kotkan kieli on oikeanpuolimmaisen kuvan mukainen, kun taas 1867 rahoissa kotkan kieli on samanlainen ”vajaa” kuin vasemmanpuoleisessa kuvassa.

Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevassa linkissä kuva molemmilta puolilta. Rusetin nauhojen päissä ei palloja. Täysin samanlainen arvopuoli kuin rahassa IIc, vertaa kuvia!
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevasta linkistä löytyy kuva molemmilta puolilta.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

”Tavallinen”… IIa, leijonan kieli ongenkoukun muotoinen, IIb kieli ”vajaa”. (Katso yläpuolella oleva kuva)
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset!

Rusetin nauhojen päissä ei palloja ja paljon ylimääräisiä tammenterhoja. Vasemmalla oleva ylempi rusetin nauha on lyhyt ja jää kauaksi reunasta. Mielenkiintoisinta on, että tässä on täysin sama arvopuoli kuin 1866Ia:ssä.
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

Useita ylimääräisiä tammenterhoja verrattuna tavalliseen.
Vaakunaa löytyy vajaalla ja ongenkoukku kiellä. Kuvia alla. Pieniä eroja näissä on, tutkikaa kuvista jos kiinnostaa.
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!