Suomi itsenäistyi 1918 jonka jälkeen saimme oman valuuttamme markka (FIM). 100 penniä on yhteensä yhden markan verran ja 1962 kun säädettiin uusi rahalaki joka astui voimaan alkuvuodesta 1963 oli yksi uusi markka arvoltaan 100 vanhaa markkaa ja yksi uusi penni vastasi arvoltaan yhtä markkaa. Tasavallan aikaisista 20 markan rahoista tunnetaan muutamia variantteja ja löydät ne tältä sivulta. Kun kolikon arvo on yli 10€ kuntoluokassa 2 on se merkitty paksulla tekstillä. Mikäli kolikon arvo on yli 50 euroa kuntoluokassa 2 olemme kirjoittaneet siitä erillisen artikkelin.
Artikkelin kuva:Finna.fi, Kokoelma: Numismaattiset kokoelmat, Organisaatio: Suomen kansallismuseo
Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.
Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.
Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.
Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
10 Markkaa 1952 variantti 1.1
M-Kirjaimen alla kolme reunapistettä, A-kirjaimen päällä kaksi reunapistettä.
10 Markkaa 1952 variantti 1.2
M-Kirjaimen alla neljä reunapistettä, A-kirjaimen päällä kaksi reunapistettä.
10 Markkaa 1952 variantti 1.3
M-Kirjaimen alla neljä reunapistettä, A-kirjaimen päällä yksi reunapistettä.
10 Markkaa 1953 variantti 1.1
Numeroiden 5 ja 3 lipat ovat lähes samassa tasossa
10 Markkaa 1953 variantti 1.2
Numeroiden 5 ja 3 lipat ovat selvästi eri tasossa
10 Markkaa 1953 variantti 1.3
Kaksoispuristus sanassa ”MARKKAA” ja vuosiluvussa. Numeroiden 5 ja 3 lipat ovat selvästi eri tasoilla.
10 Markkaa 1955 variantti 1.2
Kaksoispuristus sanassa ”MARKKAA”, tunnuspuolella myös vuosiluvussa numerossa 1 ja 9
10 Markkaa 1958 variantti 1.1
Numero 1 on paksu
10 Markkaa 1958 variantti 1.1
Numero 1 on ohut
10 Markkaa 1961 variantti 1.1
Numero 1 on paksu
10 Markkaa 1961 variantti 1.2
Numero 1 on ohut
10 Markkaa 1993 variantti 1.2
Arvopuoli yksimetallinen
10 Markkaa 1952 variantit
I: 3 pistettä M kirjaimen alapuolella! SNY 586.1.1 II: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste ei A:n yläpuolella. SNY 586.??? III: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste A:n yläpuolella SNY 586.2
10 Markkaa 1953 variantit
I: Numeroiden 5 ja 3 viirit samassa tasossa. II: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa. III: 5:n yläreuna tasainen ja lyhyt viiri! IV: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa, kaksoispuristus vuosiluvussa!
Jokainen itse tulkitkoon, mitkä näistä ovat SNY 587.1 ja 587.2. Joka tapauksessa I ja II ovat selvästi yleisimmät… III:n erottaa helpoiten tuosta I:stä, kun laittaa rahan suoraan. Kun raha on suorassa, niin I:ssä vitosen ylä kärki nousee edelleen ylöspäin, mutta III:ssa se on täysin vaakasuorassa, tai ennemmin hieman alaspäin!
10 Markkaa 1958 ja 1961 variantit
10mk 1958 I, II ja 1961 I, II. Ykköset(I) harvinaisempia… Huomautettakoon, että 1958 I näyttäisi olevan ”lyhytoksainen”. 1961 rahoissa ei tuota eroa ole.
10 Markkaa 1955 variantti
10mk1955 (II), erikoisuus! Kaksoispuristus, näkyy selvimmin Markkaa-sanassa ja reunapisteissä.
Keräilijän opas 2020
10 markkaa 1952 SNY variantit
SNY 586.1.1 = M kirjaimen alapuolella 3 reunapistettä, VALTA sanan viimeisen A kirjaimen yläpuolella kaksi reunapistettä
SNY 586.1.2 = M kirjaimen alapuolella 3 reunapistettä, VALTA sanan viimeisen A kirjaimen yläpuolella kolme reunapistettä
SNY 586.2 = M kirjaimen alapuolella 2 reunapistettä, VALTA sanan viimeisen A kirjaimen yläpuolella kolme reunapistettä
10 markkaa 1953 SNY variantit
SNY 587.1 = Numeroiden kärjet ovat samalla tasolla
SNY 587.2 = Numeroiden kärjet ovat eri tasoilla
10 markkaa 1958 SNY variantit
SNY 591.1 = Vanhan mallin mukainen arvopuoli (kapea 1) malli 1952-1958
SNY 591.2 = Uuden mallin mukainen arvopuoli, (leveä 1) malli 1958-1961
10 markkaa 1961 SNY variantit
SNY 593.1 = Vanhan mallin mukainen arvopuoli (leveä 1) malli 1958-1961
SNY 593.2 = Uuden mallin mukainen arvopuoli, (kapea 1) malli 1961-1962
Suomi itsenäistyi 1918 jonka jälkeen saimme oman valuuttamme markka (FIM). 100 penniä on yhteensä yhden markan verran ja 1962 kun säädettiin uusi rahalaki joka astui voimaan alkuvuodesta 1963 oli yksi uusi markka arvoltaan 100 vanhaa markkaa ja yksi uusi penni vastasi arvoltaan yhtä markkaa. Tasavallan aikaisista 10 markan rahoista tunnetaan muutamia variantteja ja löydät ne tältä sivulta. Kun kolikon arvo on yli 10€ kuntoluokassa 2 on se merkitty paksulla tekstillä. Mikäli kolikon arvo on yli 50 euroa kuntoluokassa 2 olemme kirjoittaneet siitä erillisen artikkelin.
Artikkelin kuva:Finna.fi, Kokoelma: Numismaattiset kokoelmat, Organisaatio: Suomen kansallismuseo
Alumiinipronssia
Paino: 8g
Halkaisija: 27mm
1928 Lyöntimäärä: 725 000
1929 Lyöntimäärä: 725 000
1930 Lyöntimäärä: 258 000 *
1931 Lyöntimäärä: 1 533 000 *
1932 Lyöntimäärä: 1 003 000
1934 Lyöntimäärä: 154 000
1935 Lyöntimäärä: 81 000
1936 Lyöntimäärä: 304 000
1937 Lyöntimäärä: 181 000
1938 Lyöntimäärä: 631 000
1939 Lyöntimäärä: 133 000
* Vuoden 1930 ja 1931 rahoista on tehty niin kutsuttu Järvisen väärennös, näitä väärennöksiä on arviolta yhteensä 600kpl ja ne ovat erittäin harvinaisia rahoja.
Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.
Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.
Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.
Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
5 Markkaa 1928 variantti 1.1
M kirjaimen yläpuolella havunneulaset saman pituisia
5 Markkaa 1928 variantti 1.2
M kirjaimen yläpuolella havunneulaset eri pituisia
5 Markkaa 1929 variantti 1.1
Kirjainten jalat yhtä paksuja. Toisen A kirjaimen päällä on yksi reunapiste.
5 Markkaa 1929 variantti 1.2
Kirjainten oikeanpuoleiset jalat ovat paksumpia. Toisen A kirjaimen päällä on kaksi reunapistettä.
5 Markkaa 1946 variantti 1.1
Vuosiluvussa numero 6 on lähes samankokoinen kuin muut numerot
5 Markkaa 1946 variantti 1.2
Vuosiluvussa numero 6 on selkeästi suurempi kuin muut numerot
5 Markkaa 1948 variantti 1.2
Kaksoispuristus *Harvinainen*
5 Markkaa 1949 variantti 1.1
Havunneulaset ovat keskenään eri pituisia. Rahamestarin H on leveä.
5 Markkaa 1949 variantti 1.2
Havunneulaset ovat keskenään eri pituisia, rahamestarin H on kapea.
5 Markkaa 1949 variantti 1.3
Havunneulaset ovat keskenään samanpituisia. Rahamestarin H on leveä.
5 Markkaa 1949 variantti 1.4
Havunneulaset ovat keskenään samanpituisia. Rahamestarin H on leveä, vuosiluvussa on kaksoiskaiverrus.
5 Markkaa 1950 variantti 1.1
Havunneulaset ovat keskenään samanpituisia. Rahamestarin H on ylhäällä lähellä havuja.
5 Markkaa 1950 variantti 1.2
Havunneulaset ovat keskenään eripituisia. Rahamestarin H on ylhäällä lähellä havuja.
5 Markkaa 1950 variantti 1.3
Havunneulaset ovat keskenään eripituisia. Rahamestarin H on alempana oikealla.
5 Markkaa 1950 variantti 1.4
Havunneulaset ovat eripituisia. Rahamestarin H on alempana vasemmalla.
5 Markkaa 1951 variantti 1.2
Halkaisijaltaan, paksuudeltaan ja painoltaan pienempi. Tunnetaan 2kpl.
5 Markkaa 1953 variantti 1.1
Numeron 5 kärki on vanhanmallinen
5 Markkaa 1953 variantti 1.2
Numeron 5 kärki on uudenmallinen, lyhyempi ja kaarevampi.
5 Markkaa 1954 variantti 1.2
Kaksoispuristus kohdassa ”MARK”
5 Markkaa 1955 variantti 1.1
Numeroiden 55 lipat samassa tasossa
5 Markkaa 1955 variantti 1.2
Numeroiden 55 lipat eri tasoilla.
5 Markkaa 1929 variantit
I: Arvopuoli mallia 1928 SNY 504.1
II: Arvopuoli mallia 1930. Harvinaisempi! 504.2
1928 ja 1929 oli paljon erilaisia vikoja, joten ne päätyivät takaisin rahapajalle tarkastettaviksi. Se osaltaan selittää miksi nämä ovat niin kalliita.
5 Markkaa 1948 variantti
Jo meistiä valmistettaessa syntynyt kaksoispuristus. Tämä virhe näkyy kaikissa tällä leimalla lyödyissä rahoissa!
5 Markkaa 1949 variantit
I: Neulaset saman pituiset, leveä H. SNY 520.1.1 II: 9 Kaksoiskaiverrettu! (Neulaset saman pituiset, leveä H.) SNY 520.3 III: Kapea H! (Neulaset eri pituiset) SNY 520.2 IV: Neulaset eri pituiset, leveä H. SNY 520.1.2
5 Markkaa 1950 variantit
I: Neulaset saman pituiset, H ylhäällä. SNY 521.1.1 II: Neulaset eri pituiset, H ylhäällä. SNY 521.1.2 III: Neulaset eri pituiset, H alhaalla vasemmalla. SNY 521.3 IV: Neulaset eri pituiset, H alhaalla oikealla. SNY 521.2
5 Markkaa 1951 variantit
I: H ylhäällä, normaali vuosiluku. II: H alhaalla, 5 kaksoiskaiverrettu!
5 Markkaa 1953 variantit
I: 5mk 1953Fe mallia 1952-53, vitosen alakärki lähellä kuviota ja yläkärki pyöreä. SNY 525.1 II: 5mk 1953Fe mallia 1953-62, vitosen alakärki kaukana kuviosta ja yläkärki terävä. SNY 525.2
5 Markkaa 1958 variantti
Kaksoispuristus, näkyy MARKKAA sanassa.
5 Markkaa 1983 K variantti
Kaksoispuristus, näkyy MARKKAA-sanassa, linnuissa, numerossa 5
Keräilijän opas 2020
5 markkaa 1928 SNY variantit
SNY 503.1 = Normaali
SNY 503.2 = Jälkilyönti mallia 1949
5 markkaa 1929 SNY variantit
SNY 504.1 = Normaali
SNY 504.2 = Mallia 1929, arvopuoli kuten 1930
5 markkaa 1949 SNY variantit
SNY 520.1.1 = Leveä H, Neulaset saman mittaisia M kirjaimen yläpuolella
SNY 520.1.2 = Leveä H, Neulaset eri mittaisia M kirjaimen yläpuolella
SNY 520.2 = Kapea H
SNY 520.3 = Leveä H, uudelleen kaiverrettu
5 markkaa 1950 SNY variantit
SNY 521.1.1 = Neulaset saman mittaisia M kirjaimen yläpuolella, H ylhäällä
SNY 521.1.2 = Neulaset eri mittaisia M kirjaimen yläpuolella, H ylhäällä
SNY 521.2 = H alhaalla oikealla
SNY 521.3 = H alhaalla vasemmalla
5 markkaa 1953 SNY variantit
SNY 525.1 = 5 yläkärki pyöreä ja alakärki lähellä kalevalaista käsikuviota
SNY 525.3 = 5 yläkärki terävä ja ylöspäin nouseva
Muut variantit
5 Markkaa 1941
2 hampainen ratas kuvio leijonan käpälän ja polven välissä.
Suomi itsenäistyi 1918 jonka jälkeen saimme oman valuuttamme markka (FIM). 100 penniä on yhteensä yhden markan verran ja 1962 kun säädettiin uusi rahalaki joka astui voimaan alkuvuodesta 1963 oli yksi uusi markka arvoltaan 100 vanhaa markkaa ja yksi uusi penni vastasi arvoltaan yhtä markkaa. Tasavallan aikaisista 5 markan rahoista tunnetaan muutamia variantteja ja löydät ne tältä sivulta. Kun kolikon arvo on yli 10€ kuntoluokassa 2 on se merkitty paksulla tekstillä. Mikäli kolikon arvo on yli 50 euroa kuntoluokassa 2 olemme kirjoittaneet siitä erillisen artikkelin.
Artikkelin kuva:Finna.fi, Kokoelma: Numismaattiset kokoelmat, Organisaatio: Suomen kansallismuseo
Alumiinipronssia
Paino: 4,5g
Halkaisija: 23mm
1928 Lyöntimäärä: 576 000
1929 Lyöntimäärä: 576 000
1930 Lyöntimäärä: 592 000
1931 Lyöntimäärä: 3 088 000
1932 Lyöntimäärä: 963 986
1935 Lyöntimäärä: 436 000
1936 Lyöntimäärä: 470 000
1937 Lyöntimäärä: 1 032 000
1938 Lyöntimäärä: 912 000
1939 Lyöntimäärä: 752 000
1940 Lyöntimäärä: 818 000
1941 Lyöntimäärä: 1 452 000
1942 Lyöntimäärä: 1 386 000
1946 Lyöntimäärä: 618 000
Vuoden 1946 5 markan kolikkoa on valmistettu kahdesta eri metallista, näitä on vaikea erottaa toisistaan silmämääräisesti ilman metallianalyysia.
