10 Markkaa – Tasavalta (1928-2001) Variantit
Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.
Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.
Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.
Sisällysluettelo:
Klikkaa alla olevasta luettelosta haluamasi variantit, siirryt siihen automaattisesti.
Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
10 Markkaa 1952 variantti 1.1
M-Kirjaimen alla kolme reunapistettä, A-kirjaimen päällä kaksi reunapistettä.
10 Markkaa 1952 variantti 1.2
M-Kirjaimen alla neljä reunapistettä, A-kirjaimen päällä kaksi reunapistettä.
10 Markkaa 1952 variantti 1.3
M-Kirjaimen alla neljä reunapistettä, A-kirjaimen päällä yksi reunapistettä.
10 Markkaa 1953 variantti 1.1
Numeroiden 5 ja 3 lipat ovat lähes samassa tasossa
10 Markkaa 1953 variantti 1.2
Numeroiden 5 ja 3 lipat ovat selvästi eri tasossa
10 Markkaa 1953 variantti 1.3
Kaksoispuristus sanassa ”MARKKAA” ja vuosiluvussa. Numeroiden 5 ja 3 lipat ovat selvästi eri tasoilla.
10 Markkaa 1955 variantti 1.2
Kaksoispuristus sanassa ”MARKKAA”, tunnuspuolella myös vuosiluvussa numerossa 1 ja 9
10 Markkaa 1958 variantti 1.1
Numero 1 on paksu
10 Markkaa 1958 variantti 1.1
Numero 1 on ohut
10 Markkaa 1961 variantti 1.1
Numero 1 on paksu
10 Markkaa 1961 variantti 1.2
Numero 1 on ohut
10 Markkaa 1993 variantti 1.2
Arvopuoli yksimetallinen
10 Markkaa 1952 variantit
I: 3 pistettä M kirjaimen alapuolella! SNY 586.1.1
II: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste ei A:n yläpuolella. SNY 586.???
III: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste A:n yläpuolella SNY 586.2
10 Markkaa 1953 variantit
I: Numeroiden 5 ja 3 viirit samassa tasossa.
II: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa.
III: 5:n yläreuna tasainen ja lyhyt viiri!
IV: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa, kaksoispuristus vuosiluvussa!
Jokainen itse tulkitkoon, mitkä näistä ovat SNY 587.1 ja 587.2. Joka tapauksessa I ja II ovat selvästi yleisimmät… III:n erottaa helpoiten tuosta I:stä, kun laittaa rahan suoraan. Kun raha on suorassa, niin I:ssä vitosen ylä kärki nousee edelleen ylöspäin, mutta III:ssa se on täysin vaakasuorassa, tai ennemmin hieman alaspäin!
10 Markkaa 1958 ja 1961 variantit
10mk 1958 I, II ja 1961 I, II. Ykköset(I) harvinaisempia… Huomautettakoon, että 1958 I näyttäisi olevan ”lyhytoksainen”. 1961 rahoissa ei tuota eroa ole.
10 Markkaa 1955 variantti
10mk1955 (II), erikoisuus! Kaksoispuristus, näkyy selvimmin Markkaa-sanassa ja reunapisteissä.
Keräilijän opas 2020
10 markkaa 1952 SNY variantit
SNY 586.1.1 = M kirjaimen alapuolella 3 reunapistettä, VALTA sanan viimeisen A kirjaimen yläpuolella kaksi reunapistettä
SNY 586.1.2 = M kirjaimen alapuolella 3 reunapistettä, VALTA sanan viimeisen A kirjaimen yläpuolella kolme reunapistettä
SNY 586.2 = M kirjaimen alapuolella 2 reunapistettä, VALTA sanan viimeisen A kirjaimen yläpuolella kolme reunapistettä
10 markkaa 1953 SNY variantit
SNY 587.1 = Numeroiden kärjet ovat samalla tasolla
SNY 587.2 = Numeroiden kärjet ovat eri tasoilla
10 markkaa 1958 SNY variantit
SNY 591.1 = Vanhan mallin mukainen arvopuoli (kapea 1) malli 1952-1958
SNY 591.2 = Uuden mallin mukainen arvopuoli, (leveä 1) malli 1958-1961
10 markkaa 1961 SNY variantit
SNY 593.1 = Vanhan mallin mukainen arvopuoli (leveä 1) malli 1958-1961
SNY 593.2 = Uuden mallin mukainen arvopuoli, (kapea 1) malli 1961-1962
Muut variantit
Ei muita tunnettuja variantteja.
