Suomessa otettiin kultakanta käyttöön vuonna 1878 ja kultakanta oli käytössä aina vuoteen 1915 asti. 10 markan kolikoita lyötiin kultaisena 1878-1913 välisenä aikana. Suomi kiinnitti markan 1926 jälleen kultakantaan josta luovuttiin 1931. Näiden kultakolikoiden arvot ovat aina vähintään romukullan verran toki harvinaisuuksiakin on olemassa joista kerromme sinulle erikseen. 10 markan suuriruhtinaskunnan ajan variantit on listattu erikseen tälle sivulle.
Artikkelin kuva:Finna.fi, Kokoelma: Numismaattiset kokoelmat, Organisaatio: Suomen kansallismuseo
Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.
Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.
Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.
Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
5 Markkaa 1928 variantti 1.1
M kirjaimen yläpuolella havunneulaset saman pituisia
5 Markkaa 1928 variantti 1.2
M kirjaimen yläpuolella havunneulaset eri pituisia
5 Markkaa 1929 variantti 1.1
Kirjainten jalat yhtä paksuja. Toisen A kirjaimen päällä on yksi reunapiste.
5 Markkaa 1929 variantti 1.2
Kirjainten oikeanpuoleiset jalat ovat paksumpia. Toisen A kirjaimen päällä on kaksi reunapistettä.
5 Markkaa 1946 variantti 1.1
Vuosiluvussa numero 6 on lähes samankokoinen kuin muut numerot
5 Markkaa 1946 variantti 1.2
Vuosiluvussa numero 6 on selkeästi suurempi kuin muut numerot
5 Markkaa 1948 variantti 1.2
Kaksoispuristus *Harvinainen*
5 Markkaa 1949 variantti 1.1
Havunneulaset ovat keskenään eri pituisia. Rahamestarin H on leveä.
5 Markkaa 1949 variantti 1.2
Havunneulaset ovat keskenään eri pituisia, rahamestarin H on kapea.
5 Markkaa 1949 variantti 1.3
Havunneulaset ovat keskenään samanpituisia. Rahamestarin H on leveä.
5 Markkaa 1949 variantti 1.4
Havunneulaset ovat keskenään samanpituisia. Rahamestarin H on leveä, vuosiluvussa on kaksoiskaiverrus.
5 Markkaa 1950 variantti 1.1
Havunneulaset ovat keskenään samanpituisia. Rahamestarin H on ylhäällä lähellä havuja.
5 Markkaa 1950 variantti 1.2
Havunneulaset ovat keskenään eripituisia. Rahamestarin H on ylhäällä lähellä havuja.
5 Markkaa 1950 variantti 1.3
Havunneulaset ovat keskenään eripituisia. Rahamestarin H on alempana oikealla.
5 Markkaa 1950 variantti 1.4
Havunneulaset ovat eripituisia. Rahamestarin H on alempana vasemmalla.
5 Markkaa 1951 variantti 1.2
Halkaisijaltaan, paksuudeltaan ja painoltaan pienempi. Tunnetaan 2kpl.
5 Markkaa 1953 variantti 1.1
Numeron 5 kärki on vanhanmallinen
5 Markkaa 1953 variantti 1.2
Numeron 5 kärki on uudenmallinen, lyhyempi ja kaarevampi.
5 Markkaa 1954 variantti 1.2
Kaksoispuristus kohdassa ”MARK”
5 Markkaa 1955 variantti 1.1
Numeroiden 55 lipat samassa tasossa
5 Markkaa 1955 variantti 1.2
Numeroiden 55 lipat eri tasoilla.
5 Markkaa 1929 variantit
I: Arvopuoli mallia 1928 SNY 504.1
II: Arvopuoli mallia 1930. Harvinaisempi! 504.2
1928 ja 1929 oli paljon erilaisia vikoja, joten ne päätyivät takaisin rahapajalle tarkastettaviksi. Se osaltaan selittää miksi nämä ovat niin kalliita.
5 Markkaa 1948 variantti
Jo meistiä valmistettaessa syntynyt kaksoispuristus. Tämä virhe näkyy kaikissa tällä leimalla lyödyissä rahoissa!
5 Markkaa 1949 variantit
I: Neulaset saman pituiset, leveä H. SNY 520.1.1 II: 9 Kaksoiskaiverrettu! (Neulaset saman pituiset, leveä H.) SNY 520.3 III: Kapea H! (Neulaset eri pituiset) SNY 520.2 IV: Neulaset eri pituiset, leveä H. SNY 520.1.2
5 Markkaa 1950 variantit
I: Neulaset saman pituiset, H ylhäällä. SNY 521.1.1 II: Neulaset eri pituiset, H ylhäällä. SNY 521.1.2 III: Neulaset eri pituiset, H alhaalla vasemmalla. SNY 521.3 IV: Neulaset eri pituiset, H alhaalla oikealla. SNY 521.2
5 Markkaa 1951 variantit
I: H ylhäällä, normaali vuosiluku. II: H alhaalla, 5 kaksoiskaiverrettu!
5 Markkaa 1953 variantit
I: 5mk 1953Fe mallia 1952-53, vitosen alakärki lähellä kuviota ja yläkärki pyöreä. SNY 525.1 II: 5mk 1953Fe mallia 1953-62, vitosen alakärki kaukana kuviosta ja yläkärki terävä. SNY 525.2
5 Markkaa 1958 variantti
Kaksoispuristus, näkyy MARKKAA sanassa.
5 Markkaa 1983 K variantti
Kaksoispuristus, näkyy MARKKAA-sanassa, linnuissa, numerossa 5
Keräilijän opas 2020
5 markkaa 1928 SNY variantit
SNY 503.1 = Normaali
SNY 503.2 = Jälkilyönti mallia 1949
5 markkaa 1929 SNY variantit
SNY 504.1 = Normaali
SNY 504.2 = Mallia 1929, arvopuoli kuten 1930
5 markkaa 1949 SNY variantit
SNY 520.1.1 = Leveä H, Neulaset saman mittaisia M kirjaimen yläpuolella
SNY 520.1.2 = Leveä H, Neulaset eri mittaisia M kirjaimen yläpuolella
SNY 520.2 = Kapea H
SNY 520.3 = Leveä H, uudelleen kaiverrettu
5 markkaa 1950 SNY variantit
SNY 521.1.1 = Neulaset saman mittaisia M kirjaimen yläpuolella, H ylhäällä
SNY 521.1.2 = Neulaset eri mittaisia M kirjaimen yläpuolella, H ylhäällä
SNY 521.2 = H alhaalla oikealla
SNY 521.3 = H alhaalla vasemmalla
5 markkaa 1953 SNY variantit
SNY 525.1 = 5 yläkärki pyöreä ja alakärki lähellä kalevalaista käsikuviota
SNY 525.3 = 5 yläkärki terävä ja ylöspäin nouseva
Muut variantit
5 Markkaa 1941
2 hampainen ratas kuvio leijonan käpälän ja polven välissä.
VAROITUS: Älä ikinä osta väärennettyä kolikkoa edes aukon täyttäjäksi, tämä on joka kerta signaali väärennöksien tekijöille että väärennetyille rahoille olisi kysyntää jolloin niitä ruvetaan tehtailemaan vieläkin enemmän!
2 markan hopearahat ovatkin sitten surullinen tarina – niistä on JOKAISESTA vuodesta tehty Kiinan tekele. Vielä vakavammaksi asian tekee se, että tekeleiden painot (10,07 g – 10,33 g) ovat hyvin lähellä aitojen painoa (normipaino 10,36 g). Tekeleissä on myös varsin hyvin tehty reunakirjoitus, vaikkakin juuri reunan tekninen laatu on aitoja selvästi huonompi.
Reunakirjoitusvertailua, näissä kuvissa on tekele ylempänä. Huomaa kirjainten kokoero. Lähde: http://www.pk-numismaatikot.fi/sites/default/files/kuvat/kiina2mk1905_syrjakirjoitus.jpg
Tekeleen reunan tarkastelua, huomatkaa ikään kuin viilatut reunat. Aidoissa 2 markan rahoissa reuna on hyvin suorakulmainen.
Näiden tekeleiden osalta jää vuoden 1867 2 markan tekele tietysti kuriositeettina omaan arvoonsa, koska näitä rahoja ei kukaan voi uskoa aidoiksi.
2 markkaa 1867. Ylinnä aito uudemmalla tunnuspuolella, keskellä aito vanhemmalla tunnuspuolella ja alinna tekele vanhemmalla tunnuspuolella.
Aidot 1 ja 2 markan rahat ovat 868/1000 hopeaa, mutta 2 markan tekeleiden 1865 – 1908 koostumukset ovat röntgenfluorometrianalyysien mukaan keskimäärin seuraavat: Cu 570-600/1000, Zn 360- 370/1000, Ni 20-50/1000, Fe 2-12/1000 ja Ag 5-10/1000. Myös 25 pennin, 50 pennin ja 1 markan tekeleet ovat tätä samaa “laatua”.
2 markkaa 1865 ja 1866, aidot ylempänä, tekeleet alinna. Vuoden 1866 tekeleen vuosiluvun viimeinen 6 on selkeä, kun se aidossa on miltei poikkeuksetta kaiverrettu 5:n päälle.
2 markkaa 1870 ja 1872, aidot ylempänä, tekeleet alinna. Vuoden 1870 tekele arvo- ja tunnuspuolet ovat väärää tyyppiä ja vuoden 1872 tekeleen tunnuspuoli on väärää tyyppiä.
2 markkaa 1874 ja 1905, aidot ylempänä, tekeleet alinna. Vuoden 1874 tekeleen tunnuspuoli on väärän tyyppinen. Vuoden 1905 tekeleen vuosiluvun numero 5 on liian alhaalla.
2 markkaa 1906, 1907 ja 1908, aidot ylempänä, tekeleet alinna.
Osasuurennusvertailua vuosiluvuista. Aidot ylempänä, tekeleet alinna. Pelottavan hyvää laatua. 1905: tekeleen viimeinen numero 5 alempana. 1906: tekeleen viimeinen numero 6 hieman takakenossa. 1907: tekeleen viimeinen numero 7 alempana. 1908: miltei täydellinen kopio
Suomi itsenäistyi 1918 jonka jälkeen saimme oman valuuttamme markka (FIM). 100 penniä on yhteensä yhden markan verran ja 1962 kun säädettiin uusi rahalaki joka astui voimaan alkuvuodesta 1963 oli yksi uusi markka arvoltaan 100 vanhaa markkaa ja yksi uusi penni vastasi arvoltaan yhtä markkaa. Tasavallan aikaisista 5 markan rahoista tunnetaan muutamia variantteja ja löydät ne tältä sivulta. Kun kolikon arvo on yli 10€ kuntoluokassa 2 on se merkitty paksulla tekstillä. Mikäli kolikon arvo on yli 50 euroa kuntoluokassa 2 olemme kirjoittaneet siitä erillisen artikkelin.
Artikkelin kuva:Finna.fi, Kokoelma: Numismaattiset kokoelmat, Organisaatio: Suomen kansallismuseo
Alumiinipronssia
Paino: 4,5g
Halkaisija: 23mm
1928 Lyöntimäärä: 576 000
1929 Lyöntimäärä: 576 000
1930 Lyöntimäärä: 592 000
1931 Lyöntimäärä: 3 088 000
1932 Lyöntimäärä: 963 986
1935 Lyöntimäärä: 436 000
1936 Lyöntimäärä: 470 000
1937 Lyöntimäärä: 1 032 000
1938 Lyöntimäärä: 912 000
1939 Lyöntimäärä: 752 000
1940 Lyöntimäärä: 818 000
1941 Lyöntimäärä: 1 452 000
1942 Lyöntimäärä: 1 386 000
1946 Lyöntimäärä: 618 000
Vuoden 1946 5 markan kolikkoa on valmistettu kahdesta eri metallista, näitä on vaikea erottaa toisistaan silmämääräisesti ilman metallianalyysia.
Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.
Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.
Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä.
