20 markkaa tasavalta (1931-1962)

20 markkaa tasavalta (1931-1962)

Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Suomi itsenäistyi 1918 jonka jälkeen saimme oman valuuttamme markka (FIM). 100 penniä on yhteensä yhden markan verran ja 1962 kun säädettiin uusi rahalaki joka astui voimaan alkuvuodesta 1963 oli yksi uusi markka arvoltaan 100 vanhaa markkaa ja yksi uusi penni vastasi arvoltaan yhtä markkaa. Tasavallan aikaisista 20 markan rahoista tunnetaan muutamia variantteja ja löydät ne tältä sivulta. Kun kolikon arvo on yli 10€ kuntoluokassa 2 on se merkitty paksulla tekstillä. Mikäli kolikon arvo on yli 50 euroa kuntoluokassa 2 olemme kirjoittaneet siitä erillisen artikkelin.

Artikkelin kuva: Finna.fi, Kokoelma: Numismaattiset kokoelmat, Organisaatio: Suomen kansallismuseo

Alumiinipronssia

Paino: 13g
Halkaisija: 31mm

  • 1931 Lyöntimäärä: 16 000
  • 1932 Lyöntimäärä: 14 500
  • 1934 Lyöntimäärä: 389 000
  • 1935 Lyöntimäärä: 249 000
  • 1936 Lyöntimäärä: 114 000
  • 1937 Lyöntimäärä: 509 500
  • 1938 Lyöntimäärä: 509 500
  • 1939 Lyöntimäärä: 955 000

Alumiinipronssia

Paino: 4,5g
Halkaisija: 22,5mm

  • 1952 Lyöntimäärä: 83 000
  • 1953 Lyöntimäärä: 2 873 000
  • 1954 Lyöntimäärä: 17 034 000
  • 1955 Lyöntimäärä: 2 796 000
  • 1956 Lyöntimäärä: 2 536 000
  • 1957 Lyöntimäärä: 1 052 000
  • 1958 Lyöntimäärä: 515 000
  • 1959 Lyöntimäärä: 1 582 000
  • 1960 Lyöntimäärä: 3 849 000
  • 1961 Lyöntimäärä: 4 432 000
  • 1962 Lyöntimäärä: 2 276 000
20 markkaa suuriruhtinaskunta (1878-1913) variantit

20 markkaa suuriruhtinaskunta (1878-1913) variantit

Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

20 markkaa 1878-1913 paino: 6,45g, Materiaali: Kultaa, Halkaisija: 21,3mm. Lyöntimäärät tästä.

Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne. Listassa esiintyvät kaksoispuristukset ovat lyöntivirheitä vaikka ne on listattu tälle variantti sivulle!

Tämä sivu on koostettu Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista sekä tästä kirjoituksesta.

Rahapajan johtajan alkukirjaimen sijoittuminen vaakunan häntään nähden

Merkittävimmät muunnelmat löytyvät 20 markan rahoista vuosilta 1911, 1912 (S) ja 1913

20 markkaa 1911 ja 1912 rahamestarin kirjaimen sijainti

20 Markkaa 1911 ja 1912 S rahamestarin kirjaimen eri sijainteja.

20 Markkaa 1912 L

20 markkaa 1912 L Harvinainen kultaraha

20 Markkaa vuodelta 1912 jossa rahamestarin kirjaimena L on erittäin harvinainen kultaraha. Kuntoluokassa 6 arvo 8000€, 8 9500€ ja 10 11 000€. Kuvan kolikko myytiin holmaston huutokaupassa 28.05.2022 9600€ hinnalla.

20 Markkaa 1912 S

20 markkaa 1912 S

20 markkaa  vuodelta 1912 jossa rahamestarin kirjaimena S on yleisempi näistä kahdesta kolikosta. Kuntoluokassa 6 arvoa 280€, 8 340€ ja 10 370€. Kuvan kolikko myytiin holmaston huutokaupassa 28.05.2022 420€ hinnalla.

20 markkaa 1913 rahamestarin kirjaimen sijainti

20 markkaa 1913 rahamestarin kirjaimen eri sijainteja.

20 markkaa suuriruhtinaskunta väärennökset

20 markkaa suuriruhtinaskunta väärennökset

Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Tämä artikkeli on koostettu tästä kirjoituksesta sekä PK numismaatikoiden foorumille lisätyistä kuvista kuin myös teksteistä, lisäksi käytetty kirjoitusta Keski-Suomen Numismaatikot Ry.

VAROITUS: Älä ikinä osta väärennettyä kolikkoa edes aukon täyttäjäksi, tämä on joka kerta signaali väärennöksien tekijöille että väärennetyille rahoille olisi kysyntää jolloin niitä ruvetaan tehtailemaan vieläkin enemmän!

Sokerina pohjalla on todella rytinällä Suomenkin markkinoille vyöryneet 20 markan kultarahan vuodelta 1913 tekelekopiot, jotka ovat käytännössä puhdasta kuparia. Pintakultauksella on tätäkin ”ongelmaa” korjailtu ja näitä on aivan tosissaan ja suurissa määrin kaupiteltu aitoina.

20 markkaa suuriruhtinaskunta tunnetut väärennökset

. 20 markkaa 1913 kultaa, aito ylinnä, tekele alinna. Tekeleen kurja laatu on silmiin pistävää. Lisäksi tekele on liian paksu ja se on reilusti alipainoinen 4,65 gramman painollaan. Aito 20 markan kultaraha painaa 6,45 grammaa.

Ollaanpa siis nyt tarkkoina näiden tekeleiden kanssa!

20 markkaa suuriruhtinaskunta (1878-1913)

20 markkaa suuriruhtinaskunta (1878-1913)

Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Suomessa otettiin kultakanta käyttöön vuonna 1878 ja kultakanta oli käytössä aina vuoteen 1915 asti. 20 markan kolikoita lyötiin kultaisena 1878-1913 välisenä aikana. Suomi kiinnitti markan 1926 jälleen kultakantaan josta luovuttiin 1931. Näiden kultakolikoiden arvot ovat aina vähintään romukullan verran toki harvinaisuuksiakin on olemassa joista kerromme sinulle erikseen. 20 markan suuriruhtinaskunnan ajan variantit on listattu erikseen tälle sivulle.

Artikkelin kuva: Finna.fi, Kokoelma: Numismaattiset kokoelmat, Organisaatio: Suomen kansallismuseo

Aleksanteri II

Paino: 6,45g
Halkaisija: 21,3mm
Materiaali: Kulta

  • 1878 Lyöntimäärä: 235 000
  • 1879 Lyöntimäärä: 300 000
  • 1880 Lyöntimäärä: 90 020

Aleksanteri III

Paino: 6,45g
Halkaisija: 21,3mm
Materiaali: Kulta

  • 1891 Lyöntimäärä: 90 541

Nikolai II

Paino: 6,45g
Halkaisija: 21,3mm
Materiaali: Kulta

  • 1903 Lyöntimäärä: 112 012
  • 1904 Lyöntimäärä: 188 253
  • 1910 Lyöntimäärä: 201 000
  • 1911 Lyöntimäärä: 161 000
  • 1912 Lyöntimäärä: 881 000
  • 1913 Lyöntimäärä: 214 000
10 markkaa tasavalta (1928-2001) variantit

10 markkaa tasavalta (1928-2001) variantit

Arvioitu lukuaika: 13 minuuttia

10 Markkaa  – Tasavalta (1928-2001) Variantit

Katso lyöntimäärät tästä.

Kolikoiden lyöntivaiheessa kun käytetään eri meistiä puhutaan kolikon variantista. Lisäksi on olemassa erilaisia tunnettuja lyöntivirheitä jotka listaamme erikseen tänne.

Tämä sivu on koostettu Ismo Parikan kirjasta Suomalaiset Kolikkovariantit, Juhan Kotisivu ja Numismaattinen aikakausilehti – Keräilijän opas 2020 kirjoista.

Jokaisesta variantista on pyritty lisäämään kuva, kuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä. 

Listassa esiintyvät kaksoispuristukset ovat lyöntivirheitä vaikka ne on listattu tälle variantti sivulle!

Sisällysluettelo:

Klikkaa alla olevasta luettelosta haluamasi variantit, siirryt siihen automaattisesti.

 

Ismo Parikka – Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001

10 markkaa 1952 variantti 1.1 arvopuoli
10 markkaa 1952 variantti 1.1 tunnuspuoli

10 Markkaa 1952 variantti 1.1

M-Kirjaimen alla kolme reunapistettä, A-kirjaimen päällä kaksi reunapistettä.

10 markkaa 1952 variantti 1.2 arvopuoli
10 markkaa 1952 variantti 1.2 tunnuspuoli

10 Markkaa 1952 variantti 1.2

M-Kirjaimen alla neljä reunapistettä, A-kirjaimen päällä kaksi reunapistettä.

10 markkaa 1952 variantti 1.3 arvopuoli
10 markkaa 1952 variantti 1.3 tunnuspuoli

10 Markkaa 1952 variantti 1.3

M-Kirjaimen alla neljä reunapistettä, A-kirjaimen päällä yksi reunapistettä.

10 markkaa 1953 variantti 1.1 tunnuspuoli

10 Markkaa 1953 variantti 1.1

Numeroiden 5 ja 3 lipat ovat lähes samassa tasossa

10 markkaa 1953 variantti 1.2 tunnuspuoli

10 Markkaa 1953 variantti 1.2

Numeroiden 5 ja 3 lipat ovat selvästi eri tasossa

10 markkaa 1953 variantti 1.3 arvopuoli
10 markkaa 1953 variantti 1.3 tunnuspuoli

10 Markkaa 1953 variantti 1.3

Kaksoispuristus sanassa ”MARKKAA” ja vuosiluvussa. Numeroiden 5 ja 3 lipat ovat selvästi eri tasoilla. 

10 markkaa 1955 variantti 1.2 arvopuoli
10 markkaa 1955 variantti 1.2 tunnuspuoli

10 Markkaa 1955 variantti 1.2

Kaksoispuristus sanassa ”MARKKAA”, tunnuspuolella myös vuosiluvussa numerossa 1 ja 9

10 markkaa 1958 variantti 1.1 arvopuoli

10 Markkaa 1958 variantti 1.1

Numero 1 on paksu

10 markkaa 1958 variantti 1.2 arvopuoli

10 Markkaa 1958 variantti 1.1

Numero 1 on ohut

10 markkaa 1961 variantti 1.1 arvopuoli

10 Markkaa 1961 variantti 1.1

Numero 1 on paksu

10 markkaa 1961 variantti 1.2 arvopuoli

10 Markkaa 1961 variantti 1.2

Numero 1 on ohut

10 markkaa 1993 variantti 1.2 arvopuoli

10 Markkaa 1993 variantti 1.2

Arvopuoli yksimetallinen

10 markkaa 1952 variantit

10 Markkaa 1952 variantit

I: 3 pistettä M kirjaimen alapuolella! SNY 586.1.1
II: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste ei A:n yläpuolella. SNY 586.???
III: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste A:n yläpuolella SNY 586.2

10 markkaa 1953 variantit

10 Markkaa 1953 variantit

I: Numeroiden 5 ja 3 viirit samassa tasossa.
II: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa.
III: 5:n yläreuna tasainen ja lyhyt viiri!
IV: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa, kaksoispuristus vuosiluvussa!

Jokainen itse tulkitkoon, mitkä näistä ovat SNY 587.1 ja 587.2. Joka tapauksessa I ja II ovat selvästi yleisimmät… III:n erottaa helpoiten tuosta I:stä, kun laittaa rahan suoraan. Kun raha on suorassa, niin I:ssä vitosen ylä kärki nousee edelleen ylöspäin, mutta III:ssa se on täysin vaakasuorassa, tai ennemmin hieman alaspäin!

10 markkaa 1958 ja 1961 variantit

10 Markkaa 1958 ja 1961 variantit

10mk 1958 I, II ja 1961 I, II. Ykköset(I) harvinaisempia… Huomautettakoon, että 1958 I näyttäisi olevan ”lyhytoksainen”. 1961 rahoissa ei tuota eroa ole.

10 markkaa 1955 variantti

10 Markkaa 1955 variantti

10mk1955 (II), erikoisuus! Kaksoispuristus, näkyy selvimmin Markkaa-sanassa ja reunapisteissä.

Keräilijän opas 2020

10 markkaa 1952 SNY variantit

SNY 586.1.1  =  M kirjaimen alapuolella 3 reunapistettä, VALTA sanan viimeisen A kirjaimen yläpuolella kaksi reunapistettä

SNY 586.1.2  =  M kirjaimen alapuolella 3 reunapistettä, VALTA sanan viimeisen A kirjaimen yläpuolella kolme reunapistettä

SNY 586.2  = M kirjaimen alapuolella 2 reunapistettä, VALTA sanan viimeisen A kirjaimen yläpuolella kolme reunapistettä

10 markkaa 1953 SNY variantit

SNY 587.1 = Numeroiden kärjet ovat samalla tasolla

SNY 587.2 = Numeroiden kärjet ovat eri tasoilla

10 markkaa 1958 SNY variantit

SNY 591.1 = Vanhan mallin mukainen arvopuoli (kapea 1) malli 1952-1958

SNY 591.2 = Uuden mallin mukainen arvopuoli, (leveä 1) malli 1958-1961

10 markkaa 1961 SNY variantit

SNY 593.1 = Vanhan mallin mukainen arvopuoli (leveä 1) malli 1958-1961

SNY 593.2 = Uuden mallin mukainen arvopuoli, (kapea 1) malli 1961-1962

Muut variantit

Ei muita tunnettuja variantteja.