Tasavallan aikaisista markka varianteista harvinaisin on vuoden 1952 variantti SNY 442.1.1. näitä tunnetaan vain muutamia yksilöitä mikä tekee kolikosta harvinaisen mutta myös arvokkaan.
Arvopuolella numero 1 tulee alas M-kirjaimen oikean jalan tasolle.
Tunnuspuolella vuosiluku on lähes kiinni reunassa.
SNY 266.1.2 on kuntoluokassa 2 250€, 4 500€, 6 1000€, 8 R ja 10 R
SNY 266.2.1 variantti on kuntoluokassa 2 50€, 4 100€, 6 300€, 8 600€ ja 10 900€
SNY 266.2.2 tunnetaan 1kpl
SNY 266.3.1 tunnetaan muutama kappale
SNY 266.3.1 variantti jonka arvopuolella kaksoispuristus, käsitykseni mukaan ainutlaatuinen kappale. Löydetty pellosta metallinpaljastimella.
SNY 266.3.1 variantti
Holmaston luettelosta harvinainen variantti jota tunnetaan muutama kappale, H 332.4 tämä yksilö myytiin huutokaupassa 9.10.2021 2700€ hinnalla
25 penniä 1866 variantteihin pääset tutustumaan tällä sivulla.
Parikka 1866 1.14 tunnetaan 4kpl
Parikka 1866 2.1 kuntoluokassa 2 330€, 4 400€, 6 660€, 8 R, 10 R
Parikka 1866 2.2 tunnetaan 1kpl
Parikka 1866 2.3 kuntoluokassa 2 430€, 4 700€, 6 980€, 8 R, 10 R
Parikka 3.1 tunnetaan 3kpl
Tämä artikkeli on koostettu SNY keräilijän oppaasta 2020, kuvia on käytetty m-dv.ru sivustolta, Holmaston huutokauppa kuvista sekä rahakabinetti.wordpress.com sivustolta. Koeraha eroaa työnäytteestä siten että se on aina lyöty virallisesta käytöstä poikkeavalla leimalla ja vuosiluku on yleiseen liikkeeseen laskematon vuosi.
1 penni 1863 Leveä reuna – Tunnetaan 1 kpl
5 penniä 1863 Leveä reuna – Tunnetaan 1kpl
1863 10 penniä, kupari, halkaisija 33mm, reuna 2mm, paino 10,06g, tunnetaan 4kpl, 26.06.2020 myyty 48 000€ huutokaupassa.
1863 20 penniä, kupari, halkaisija 38,9mm, reuna 2,1mm, paino 18,94g
Yllä mainitut 4 kolikkoa muodostavat vuoden 1863 koeraha sarjan joka on valmistettu Tukholmassa, Leveä reuna johtuu mitä ilmeisemmin siitä että kyseiset kolikot on lyöty matriiseilla.
1863 75 penniä, hopea, halkaisija 29mm, paino 3,81-3,93g valmistettu noin 20-30 kpl myyty 15.10.2022 10 000€ holmaston huutokaupassa
Vuoden 1863 75 pennin kolikkoa ei ole lyöty kokeilu tarkoituksessa, liikkeellä olevat kappaleet on valmistettu rahapajassa luvattomasti vuonna 1953.
1863 1 mk tina, paksuus 3mm, halkaisija 24mm, paino 9,27g tunnetaan 1kpl
1863 2 markkaa tina, paksuus 2,8mm, tunnetaan 1kpl
1866 2 penniä, kupari, halkaisija 20mm, paino 2,53g, helmireunalla. Olemassa myös kiinalaisia väärennöksiä ja hopeoituja väärennöksiä!
1866 2 penniä, kupari, halkaisija 20mm, paino 2,53g, ilman helmireunaa
1866 20 penniä, hopea, halkaisija 13,5mm, paino 0,95g, helmireuna
1867 2 markkaa hopea tunnuspuoli lyöty samalla meistillä kuin 2 markkaa 1866 tunnetaan 2kpl
1867 2 markkaa hopea tunnuspuoli lyöty samalla meistillä kuin 2 markkaa 1870 tunnetaan 6kpl
1867 2 markkaa hopea tunnuspuoli lyöty samalla meistillä kuin 2 markkaa 1872 tunnetaan 1kpl
Vuoden 1867 2 markan kolikoita tunnetaan vain 9kpl ja siitä on olemassa edellä mainitut 3 versiota joissa kaikissa on sama 1867 arvopuoli. Rahoja pidetään jälkilyönteinä, mutta kansallismuseon kappale ja yksi yksityiskokoelmassa oleva kappale ovat olleet liikkeessä nämä molemmat ovat tyyppiä ”1870”. Vanhat venäläiset raha luettelot pitävät tätä rahaa normaali lyöntinä.
1870 1 markka, tunnetaan 2kpl painot 5,18g ja 5,01g mahdollisesti myös tina aihiolle lyöty 41mm ja 52g painoinen kolikko olemassa tästä vuodesta.
1953 1 markka alumiini, arvopuoli helmireunalla, rahapaja 7kpl
1953 1 markka, rauta, vaakunapuolella leijonanpää rahapaja 3kpl
1953 1 markka, rauta, arvopuoli helmireunalla, rahapaja 1kpl
1954 1 markka, rauta, helmireuna molemmilla puolilla, rahapaja 1619kpl
1954 5 markkaa, rauta, helmireuna molemmilla puolilla, rahapaja 3kpl
1956 500 markkaa hopea, tasavallan presidentti Seppo Ilmarinen arvopuoli sädeviivoilla, paino 15,7g, rahapaja 1kpl
1956 500 markkaa, hopea tasavallan presidentti Seppo Ilmarinen, arvopuoli ilman säde viivoja, paino 15,8g, rahapaja 1kpl
Vuoden 1956 500 markan lyönnit liittynevät rahapajan esityksiin juhlarahan lyömiseksi uuden presidentin virkaan astumisen kunniaksi.
1963 1 markka, hopea, kuviointi kuten 100 markan kolikoissa vuosina 1956-1960, vain arvomerkintä ja vuosiluku muutettu
Rahapajan matriisipari on ollut näytteillä Vanhan rahan viikolla postipankissa 1995, koelyöntien olemassa olosta ei ole varmuutta.
1964 1 markka, hopea, kaksi koerahaa, joista toisessa sileä ja toisessa rihlattu syrjä, molemmissa kaksi arvopuolta. Merkittävä ero lopulliseen versioon arvomerkintä-ykkösen muoto, jossa kaareva lippa ja pystysivut.
1964 1 markka hopea, kolme erilaista arvopuolen ja yksi tunnuspuolen matriisi/punssi, jotka poikkeavat sekä em. koerahoista että lopullisista rahoista. Eroina epäsymmetrinen kenttä, ykkösen muoto ja kuusenkerkkojen määrä.
1969 5 markkaa, kuparinikkeli (holmasto) alumiinipronssi (SNY)
1969 5 markkaa, hopeaa, paino 9,2g, halkaisija 26mm.
Vuoden 1972 viisimarkkasen suunnittelu vaiheessa valmistettu työmalli, tätä on ilmeisesti käytetty automaattikokeiluja varten. Holmaston luettelo tuntee hopeisen version tästä rahasta ja se on myyty heidän huutokaupassa 28.5.2022
1995 10 markkaa alumiinipronssi/rauta vuoden 1993 10 markkasen prototyyppi, koerahan ulkorengas on lopullisesta poiketen rautaa, metso lopullista kookkaampi (pää ja pyrstö ulottuvat ulkorenkaaseen). Vuosiluku on sijoitettu alas SUOMI ja FINLAND tekstien väliin.
1965 1 markka, hopea, molemminpuolinen arvoleima, 5.2g, rahapaja 1kpl
1867 10 penniä, kulta 26.95g, lue tästä Jorma Imppolan artikkeli 10 pennin kolikosta vuodelta 1867
1883 1 penni, nikkeliä, halkaisija 15mm, paino 1.28g, tunnetaan 1kpl
1890 10 penniä, nikkeliä, paino 12,92g ja 12,88g tunnetaan 2kpl
1881-94 5 penniä, messinki, AIII 5 pennin monogrammipuoli lyötynä messinkiaihiolle
1917 10 penniä, nikkeli, molemminpuolinen arvoleima, rahapaja 2kpl
1918 5p, hopea, kansanvaltuuskunta 2,43g ja 2,76g
1918 5 penniä, rautaa osassa meistinhalkeamia
1919 1 penni, nikkeliä 1,32g
1919 5 penniä, rautaa 2,25g
1921 10 penniä rautaa
1922 5 penniä, hopeaa 95% Ag, 5%Cu
1923 50 penniä kuparia
1923 1 markka kuparia
1924 10 penniä, nikkeliä
1926 200 markkaa, kuparia, molemmat puolet 200 markan kultarahan 1926 vaakunapuolen leimalla rahapaja 10kpl
1930 1 markka, kuparia, 4,25g
1936 25 penniä, kuparia, 16,1mm, 1,27g ilman syrjärihlausta
1936 1 markka, rautaa, arvopuoli 1mk 1952-62, tunnuspuoli 25p 1936 rahapaja 1kpl
1941 10 p rautaa, ilman keskireikää rahapaja 588kpl
1942 25p alumiini, rahapaja 60kpl
1942 50p alumiini, rahapaja 4kpl
1942 1 markka, alumiini, rahapaja 32kpl
1942 1 markka, nikkeli, 3,96 ja 2,97g
5 markkaa 1942, messinkiä. Selinheimon mukaan olisi lyöty vuonna 1945, kaksi kappaletta on luovutettu rahapajasta 1948-58 välillä. Holmaston huutokaupassa myyty 28.05.2022 yllä oleva kolikko 800€ hinnalla.
1943-45 10 penniä, rautaa ilman reikää, vaakunapuolella v.1918 mallin leijona
1943 1 markka messinki? 4,5g
1945 1 markka, messinki
1946 5 markkaa nikkeliä
1947 5 markkaa, rautaa
1948 1 markka, alumiini, rahapaja 109kpl
1948 1 markka, pronssi, rahapaja 2kpl
1948 5 markkaa, nikkeliä
1949 1 markka, kuparia, lyöty noin 250-260kpl, lue tästä Jorma Imppolan artikkeli kyseisestä kolikosta. Paljon väärennöksiä liikkeellä.
1950 1 markka, Messinki, Tunnetaan varmuudella 2kpl
1950 1 markka mahdollisesti messinki 3,84g
1950 1 markka, nikkeliä
1951 500 markkaa, mahdollisesti alumiini ja lyijy, rahapaja 1kpl
1952 10 markkaa rauta, paino 3,23g rahapaja 1kpl
1952 10 markkaa kuparia rahapaja 2kpl
1953 1 markka, alumiini rahapaja 139kpl
1953 50 markkaa pronssia, nikkelöity rahapaja 1kpl
1954 20 markkaa, pronssia, nikkelöity rahapaja 1kpl
1956 20 markkaa pronssia, nikkelöity rahapaja 1kpl
1956 20 markkaa, hopea, 5,6g rahapaja 10kpl
1956-9 200 markkaa, lyijy, arvopuolen leimalla rahapaja 1kpl
1960 1000 markkaa, lyijy, mallivedos arvopuolesta, 49g
1962 1 markka, kuparia, 1,59g, tunnetaan 1 kpl
