Kuntoluokka 2 tai 1?

Kolikko on selkeästi kulunut, kuviot haalistuneet ja kolikossa on naarmuja. Lyöntikiiltoa kolikossa ei enään ole ja kolikko on ajan myötä patinoitunut. Tällöin kuntoluokka on 2 eli heikoin mahdollinen.

Kolikon kuntoluokka 2

Kuntoluokka 4 tai 1

Kolikon kuviot on haalistuneet mutta silti erotettavissa, kolikko on patinoitunut ja siinä saattaa olla myös naarmuja.

Kolikon kuntoluokka 4

Kuntoluokka 6 tai 1+

Kolikon kuviot on selkeästi nähtävillä, kolikossa ei ole naarmuja/puutteita. Kolikko on patinoitunut ja lyöntikiiltoa ei ole havaittavissa.

Kolikon kuntoluokka 6

Kuntoluokka 8 tai 01

Kolikkossa ei ole havaittavissa kulumaa, lyöntikiiltoa on selkeästi nähtävissä. Kolikossa ei ole naarmuja tai muita vikoja.

Kuntoluokka 8

Kuntoluokka 10 tai 0

Kolikko on uusi, kolikossa ei ole sormenjälkiä tai mitään muita jälkiä, nämä ovat yleensä suoraan rahapajan pötköstä otettuja ilman käsi kontaktia (pihdeillä, pinseteillä), jos kolikkoon on koskettu putoaa kuntoluokka 9 tai 8:siin. Riippuen siitä onko kolikossa jälkiä.

Muita luokituksia:

Kolikko voidaan luokitella myös tunnuspuolen ja arvopuolen mukaan, usein näkee että tunnuspuoli on heikompi kuin arvopuoli. Tälläinen merkintä tehdään kautta viivalla, ensiksi ilmoitetaan kolikon tunnuspuoli ja sitten arvopuoli 2/4 esimerkiksi. Jos kolikon kuntoluokka on kahden kuntoluokan välistä voidaan se ilmoittaa väliviivalla esimerkiksi 4-5, välillä näkee myös suoraan välissä olevalla numerolla luokitettuja kolikoita.

Kolikon viat:

Kolikoiden ja setelien viat ilmoitetaan seuraavilla lyhenteillä:

arvop, ap = arvopuoli
emv(ja) = emalivika(vikoja)
e = erittäin
ep = erittäin pieni
hankjälk = hankausjälkiä
hn(ja) = hiusnaarmu(ja)
hom = hometta
hp(ja) = homepilkku(ja)
ij(ä) = iskunjälki(ä)
l = lievä(sti)
mv = metallivika
na = naarmu
nja, nmja = naarmuja
p = pieni(ä)
php = pieni homepisku
phpja = pieniä homepiskuja
puhd = puhdistettu
puh.p.vkja = puhdistettu, pieniä vikoja
prv = pieni reunavika
pvja = pieniä vikoja
rep(iä) = repeäm(i)ä
riä = reikiä
rv(ja) = reunavika(vikoja)
rä = reikä
syöp = syöpynyt
taip = taipunut
tum = tummunut
ul = uusintalyönti
vaak.p = vaakunapuoli
vl = vesileima

1953 variantit

I: Piste suoraan M:n oikean jalan alapuolella, teksti kaukana sisärenkaasta.
II: Piste suoraan M:n vasemman jalan alapuolella, teksti kaukana sisärenkaasta.
III: Piste suoraan M:n vasemman jalan alapuolella, teksti lähellä sisärengasta.

20 markkaa 1953 variantti

1954 variantit

I: Arvopuoli mallia 1952-54, lyhyet oksat ja teksti lähellä reunaa.
II: Arvopuoli mallia 1954-62, pitkät oksat ja teksti kaukana reunasta.

20 markkaa 1954 variantti lyhyt ja pitkä oksa

1879 variantti

9 stanssattu ylösalaisin olleen 9:n päälle.

10 markkaa 1879 variantti

1952 variantit

I: 3 pistettä M kirjaimen alapuolella!
II: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste ei A:n yläpuolella.
III: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste A:n yläpuolella

10 markkaa 1952 variantit

1953 variantit

I: Numeroiden 5 ja 3 viirit samassa tasossa.
II: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa.
III: 5:n yläreuna tasainen ja lyhyt viiri!
IV: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa, kaksoispuristus vuosiluvussa!

10 markkaa 1953 variantit

1955 kaksoispuristus

10 markkaa 1955 kaksoispuristus

1958 ja 1961 variantit

Huomio puun runko

10 markkaa 1958 ja 1961 variantit lyhyt ja pitkä oksa

 

1929 arvopuoli mallia 1930

I: Arvopuoli mallia 1928
II: Arvopuoli mallia 1930

5 markkaa 1929 variantti

1948 kaksoispuristus

Tämä virhe näkyy kaikissa tällä leimalla lyödyissä rahoissa!

5 markkaa 1948 variantti

1949 variantit

I: Neulaset saman pituiset, leveä H.
II: 9 Kaksoiskaiverrettu!
III: Kapea H! (Neulaset eri pituiset)
IV: Neulaset eri pituiset, leveä H.

5 markkaa 1949 variantit

1950 variantit

I: Neulaset saman pituiset, H ylhäällä.
II: Neulaset eri pituiset, H ylhäällä.
III: Neulaset eri pituiset, H alhaalla vasemmalla.
IV: Neulaset eri pituiset, H alhaalla oikealla.

5 markkaa 1950 variantit

I: H ylhäällä, normaali vuosiluku.
II: H alhaalla, 5 kaksoiskaiverrettu! HARVINAINEN VARIANTTI!

1951 5 markkaa harvinainen variantti

1953 variantti

I:  mallia 1952-53, vitosen alakärki lähellä kuviota ja yläkärki pyöreä.
II:  mallia 1953-62, vitosen alakärki kaukana kuviosta ja yläkärki terävä.

5 markkaa 1953 variantti

1958 kaksoispuristus

5 markkaa 1958 kaksoispuristus

5 markkaa 1983 K kaksoispuristus

5 markkaa 1983 K kaksoispuristus

200 markan kolikot tasavalta 1926-1959

200 markan kolikoita lyötiin suomessa 1926-1959 välisenä aikana. Jos etsit tietoja tasavallan varianteista katso täältä.

Kultaa

Paino: 8,42g
Halkaisija: 22,5mm

  • 1926 Lyöntimäärä: 50 500

200 markkaa 1926

Hopeaa

Paino: 8,3g
Halkaisija: 27,5mm

  • 1956 Lyöntimäärä: 1 552 000
  • 1957 Lyöntimäärä: 2 157 000
  • 1958 H Lyöntimäärä: 1 477 000
  • 1958 S Lyöntimäärä: 34 000
  • 1959 Lyöntimäärä: 70 500

100 markkaa tasavalta 1926-1960

Suomessa lyötiin 100 markan kolikoita vuosina 1926-1960. 100 markan kolikoista ei ole tunnettuja variantteja.

Kultaa

Paino: 4,21g
Halkaisija: 18,5mm

  • 1926 Lyöntimäärä: 50 000

100 markkaa 1926

Hopeaa

Paino: 5,2g
Halkaisija: 24mm

  • 1956 Lyöntimäärä: 3 012 000
  • 1957 Lyöntimäärä: 2 228 000
  • 1958 Lyöntimäärä: 1 704 000
  • 1959 Lyöntimäärä: 1 266 000
  • 1960 Lyöntimäärä: 290 000

100 markkaa 1959

50 markkaa tasavalta 1952-1962

50 markkaa kolikoita lyötiin vuosina 1952 aina 1962 asti. Jos etsit tietoja suuriruhtinaskunnan varianteista katso täältä.

Alumiinipronssia

Paino: 5,5g
Halkaisija: 25mm

  • 1952 Lyöntimäärä: 991 000
  • 1953 Lyöntimäärä: 10 298 000
  • 1954 Lyöntimäärä: 1 167 000
  • 1955 Lyöntimäärä: 583 000
  • 1956 Lyöntimäärä: 792 000
  • 1958 Lyöntimäärä: 242 000
  • 1960 Lyöntimäärä: 106 000
  • 1961 Lyöntimäärä: 1 811 000
  • 1962 Lyöntimäärä: 405 000

20 markkaa 1958