100 markkaa 1926 – Harvinainen kolikko

100 markkaa 1926 – Harvinainen kolikko

Arvioitu lukuaika: < 1 minuutti

Vuoden 1926 100 markan kolikko lyötiin kultaisena vain 50 000 kappaleen erä, kolikon arvo on kuntoluokassa 6 600€, 8 750€ ja 10 900€ SNY keräilijän oppaan 2020 mukaan.

100 markkaa 1926

Kuvan kolikko myytiin holmaston huutokaupassa 18.12.2021 850€ hinnalla.

1 markka 1949 kuparia

1 markka 1949 kuparia

Arvioitu lukuaika: 14 minuuttia

Suomen yksi arvokkaimmista kolikoista on vuoden 1949 kuparimarkka, näitä esiintyy aina välillä huutokaupoissa ja niitä on tiedettävästi Peippo Helle lyöttänyt ilman lupaa noin 250-260 kpl rahapajassa. Koostimme alle kahdesta Jorma Imppolan kirjoittamasta artikkelista yhden kirjoituksen jossa käydään lävitse tunnettuja väärennöksiä mutta aloitetaan artikkeli kuitenkin siitä aidosta rahasta joka esiintyy yllä olevassa kuvassa. Mistä sitten tunnistaa aidon kuparimarkan vuodelta 1949? Arvopuolella havuissa on kaareva reuna eli kaksi neulasta on ylempänä kuin muut. Tunnuspuolella numeron 4 vaakaviiva on samassa tasossa kuin leijonan  alin häntäkarva lisäksi numeron 9 kärki on terävä, leveä H kirjain joka on lähellä miekan kahvaa.

Aidon rahan arvo on kuntoluokassa 4 alkaen 5000€ eli kyseessä on erittäin arvokas markka-aikainen raha. Moni sekoittaa kolikon helposti vuoden 1943 kuparimarkkaan mutta tämän sivuston avulla opit tunnistamaan aidon rahan väärennöksistä etkä sekoita kolikkoa muuhun kuin aitoon yksilöön.

Lue lisää koerahoista täällä.

1 Markka 1949 väärennökset

VAROITUS: Älä ikinä osta väärennettyä kolikkoa edes aukon täyttäjäksi, tämä on joka kerta signaali väärennöksien tekijöille että väärennetyille rahoille olisi kysyntää jolloin niitä ruvetaan tehtailemaan vieläkin enemmän!

Näiden 1 markan kuparirahojen väärennösten ensimmäinen tunnistustekijä on rahan paino. Aitojen 1 markan kuparirahojen 1943 – 1951 normipaino on 4,00 grammaa + 0,02g eli käytännössä 3,98 – 4,02 grammaa. Aitojen kuparimarkkojen 30. joulukuuta 1940 annetun asetuksen mukainen metalliseos sisältää 95 % kuparia (Cu), 4 % tinaa (Sn) ja 1 % sinkkiä (Zn). Kyseistä metalliseosta kutsutaan myöskin rahapronssiksi, ja sitä on käytetty yleisesti ympäri maailmaa pieniarvoisten rahojen valmistuksessa. Maanvaivaksi asti yleiset kiinalaiset kopiot sekä kuparoidut rautamarkat painavat noin 3,5 – 3,6 grammaa, mikä alittaa rahan normipainon selkeästi. Sain kesällä 2021 haltuuni vuoden 1949 kuparimarkan väärennöksen, joka oli sekä miltei tarkalleen oikean painoinen (3,95 grammaa) että oikeaa materiaalia eli kuparia. Haltuuni saama raha on selkeästi niin kutsuttu vanha väärennös.

1 markka 1949 kuparia tunnetut väärennökset

Havainnekuva 1 markan 1949 kuparirahan aidon ja kopioiden/väärennösten vuosilukujen eroista. Ylinnä aito raha (1), sen alla yleinen kiinalainen kopio (2), toiseksi alinna vanha väärennös (3) ja sen alla uusi väärennysvariantti (4) sekä alinna vertailun vuoksi 1 markka kuparia 1943. Kuva: Jorma Imppola, SeAMK.

Havainnekuvan 1 toiseksi alimpana (kohta 3) on kuvattuna juuri tämän tyypin väärennöksen vuosiluvun numerot, joista erityisesti kaksi viimeistä numeroa 4 ja 9 ovat aidon rahan vastaavia pulskempia ja erityisesti viimeisen numeron 9 alakärki on aitoa erittäin paljon pyöreämpi. Lisäksi tässä vanhemmassa väärennöksessä on numeron 4 rungon vaakaviiva leijonan hännän alimman karvan tasoa selkeästi alempana. Vuosiluvun loppuosan numeron 49 aukkoja on työstetty suuremmiksi muistuttamaan paremmin aidon rahan numeroita.

1 markka 1949 kuparia VÄÄRENNÖS

1 markka kuparia 1949, vanha väärennös. Rahan yleinen ilmiasu on jotenkin epätarkka, kaikki pienet yksityiskohdat (kuten arvopuolen havuneulaset tai tunnuspuolen leijonan vasemman käpälän karvat tai ruusukkeet) ovat hieman epätarkkoja. Kuva: Jorma Imppola, SeAMK

Sain ostettua Oulun Numismaattinen Kerho ry:n 60-vuotisjuhlahuutokaupasta (2.-3.4.2022.) kohdenumerolla 247 olleen kohteen 1 mk 1949 Cu, aikalaisväärennös hintaan 110 €.

1 markka 1949 kuparia AIKALAIS VÄÄRENNÖS

Väärennetty 1 markka 1949 kuparia, ostettu ONK huutokaupasta 2.4. 2022. Kuva: Jorma Imppola, SeAMK.

Väärennöstä analysoitaessa siitä paljastui mitä mielenkiintoisimpia erityispiirteitä. Väärennöksen paino on 4,26 g, kun aidon ja ns. vanhan väärennöksen painot ovat noin 4,0 g. Tämän uuden variantin halkaisija on 21,1 mm kun sen pitäisi olla 21,0 mm, eli väärenne on hieman aitoa leveämpi.

Kuitenkin suurin yllätys seurasi Tero Kontiokarin tekemästä metallianalyysistä: rahan tarkka koostumus on Cu 957 o/oo, Zn 26 o/oo ja Ga 17 o/oo. Tämä väärenne ei siis ole puhdasta kauppakuparia, kuten aiemmin tunnetut vanhat väärenteet ja uudemmat kiinalaiset kopiot. Vertailkaamme tätä metalliseosta Tero Kontiokarin Olympus Innox-X GoldXpert -laitteella analysoimien vuosien 1950 ja 1951 kuparimarkkojen metalliseoksiin.

1 markka metallianalyysi

Väärennösvariantin kuparin määrä on varsin lähellä vuosien 1950 ja 1951 kuparimarkkojen metalliseosten kuparin määrää, eikä sinkinkään määrä poikkea kovinkaan paljoa. Tärkein havainto on kuitenkin siis se, että tämä vanhan väärenteen uusi variantti ei ole puhdasta kuparia, kuten kaikki muut kupariväärenteet ja -kopiot.

1 markka 1949 kuparia uusi väärennös variantti

1 markka kuparia 1949, vanha väärennös ylempänä ja sen uusi variantti alempana. Huomatkaa väärennösten metalliseoksen erilaisuudesta johtuvat väri- ja sävyerot. Kuva: Jorma Imppola, SeAMK

1 markka 1949 kuparia väärennöksien vertailua

1 markka kuparia 1949, vuosilukujen vertailua. Aito raha ylinnä, vanha väärennös keskellä ja sen uusi variantti alimpana. Väärennösten vuosiluvun numerot (erityisesti 49) poikkeavat aidosta selkeästi. Huomatkaa väärennösten vuosiluvun jälkiosan numeron 4 asema leijonan häntäkarvoihin nähden ja jälkimmäisen numero 9:n pyöreä ja pulska alalenkin pää. Keskimmäisen vanhan väärennöksen numeron 49 aukkoja on työstetty suuremmiksi muistuttamaan paremmin aidon rahan numeroita. Kuva: Jorma Imppola, SeAMK

1949 kuparimarkan väärönneksen vertaaminen aitoon rautamarkkaan

1 markka 1949, kupariväärennösvariantin (ylempi) ja aidon rautarahan tyyppiä SNY 438.5 (alempi) vuosilukujen vertailua. Tunnuspuolten vuosiluvut ovat erittäin identtisiä. Kuva: Jorma Imppola, SeAMK

1949 kuparimarkan väärönneksen vertaaminen aitoon rautamarkkaan 1949

1 markka 1949, kupariväärennösvariantin (vasen) ja aidon rautarahan tyyppiä SNY 438.5 (oikea) vaakunaleijonan kruunujen vertailua. Kuva: Jorma Imppola, SeAMK

Kuten kuvasta  käy ilmi, on muuten identtisissä vaakunaleijonien yläosissa on kuitenkin pieni ero; kruunun etusakaran sivukiemura väärennöksessä on pieni nysä ja aidossa se on selvästi isompi ja
pyöreämpi. Sama ero on myöskin ns. vanhan väärennöksen ja aidon rautarahan tyyppiä SNY 438.5 välillä. Onko tämä väärennöksen paljastava virhe vai meistin kulumisesta aiheutuva ero? On siis ilmeistä, että tämä uusi variantti ns. vanhasta väärennöksestä on tehty samalla SNY 438.5 tyypin rautamarkan tunnuspuolen meistillä kuin vanha väärennöskin. Vain numeroiden 4 ja 9 muokkaus on jäänyt tekemättä.

1949 kuparimarkan reunan vertaaminen väärennöksiin

1 markka kuparia reunarihlausvertailua. Ylinnä aito vuoden 1950 kuparimarkka, kahtena keskimmäisenä väärennösvariantin reunarihlaus kahdesta eri kohdasta, alinna vanha vuoden 1949 väärennös. Kuva: Jorma Imppola, SeAMK

Väärennösvariantin reunarihlaus poikkeaa aitojen ja vanhojen väärennösten reunarihlauksista sekä epätasaisuudellaan että hammasjaollaan. Väärennösvariantin hampaiden väli on hyvin kapea verrattuna aitoon tai vanhaan väärennökseen.

Koska tämän uuden variantin koko ja metalliseos poikkeavat toisistaan, on oletettava, että vanhoja väärennöksiä tehtiin ainakin kahdessa eri erässä. Erittäin mielenkiintoisia kysymys ovatkin, miten väärentäjät päätyivät käyttämään SNY 438.5 tyypin rautamarkan tunnuspuolen meistiä, joka poikkeaa aidon kuparimarkan tunnuspuolen meististä erityisesti vuosiluvun osalta merkittävästi? Olisiko heillä jopa ollut käytössään aito meisti? Toinen kiinnostava kysymys on, miksi tämän artikkelin variantin metalliseos on niinkin lähellä aitoa, mutta itse rahat ovat hieman liian leveitä ja ylipainoisia? Kolmas kysymys on, miksi tämän uuden väärennösvariantin reunarihlaus poikkeaa niinkin paljon vanhan väärenteen reunarihlauksesta?

Oma teoriani onkin, että tämä uusi variantti on itse asiassa vanhin väärennöstyyppi. Sen heikkoudet, eli hieman väärä koko ja paino, aidosta liian paljon poikkeavat vuosiluvun numerot 4 ja 9 sekä vääränlainen reunarihlaus, korjattiin ainakin osittain myöhemmässä tuotannossa. Ainoa ratkaisematon mysteeri on metalliseoksen vaihtuminen. Ilmeisesti tällä ei ollut käytännössä vaikutusta, koskapa väärennösten liikkeellelaskun aikaan 1970-luvulla metallianalyysien teettäminen ei ollut ollenkaan helppoa, joten tämä ”vika” oli ostajan miltei mahdotonta todeta. Väärä koko ja paino sekä reunarihlaus sen sijaan oli helppoa todeta, joten ne viat korjattiinkin seuraavissa tuotantoerissä.

Lopuksi vielä pari esimerkkiä magneettisuutensa takia helposti tunnistettavista kuparoiduista vuoden 1949 rautamarkoista ja viimeisenä vuoden 1943 aidosta kuparimarkasta mukauteltu tekele.

Kuparoitu 1 markka 1949 väärennös

1 markka rautaa 1949 tyyppiä SNY 438.2.2 kuparipinnoitettu. Muuten aidon tyyppinen, mutta aitoa hieman keveämpi (noin 3,6 g) ja tarttuu magneettiin, Timo Ruotsalaisen kokoelmista. Kuvat: Tero Kontiokari, kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola, SeAMK

[the_ad_group id=”208″]

kuparoitu 1 markka 1949 väärennös

1 markka rautaa 1949 tyyppiä SNY 438.5.2 kuparipinnoitettu. Arvopuoli on aidon tyyppinen, mutta tunnuspuoli on samaa väärää tyyppiä kuin kuvan 2 vanha väärennös. Rahaa voisi sanoa vanhan väärennöksen väärennökseksi. Raha on myös aitoa hieman keveämpi (3,46 g) ja tarttuu magneettiin, Timo Ruotsalaisen kokoelmista. Kuvat: Tero Kontiokari, kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola, SeAMK

1943 kuparimarkka väärennös 1949 kuparimarkaksi

Loppukuriositeetiksi vielä vuoden 1943 aidosta kuparimarkasta viimeistä numeroa 3 hieman muuttelemalla (katso kuvan oikean yläkulman osasuurennosta) kyhäilty varsin onneton vuoden 1949 kuparimarkkaa mukaileva tekele. Tunnuspuolen aivan vääränlaisen viimeisen numero 9:n lisäksi tunnuspuolen vaakunaleijonan miekankahvan alla oleva rahapajan johtajan kirjain S paljastaa vilungin, kirjaimenhan pitäisi olla H, Timo Ruotsalaisen kokoelmista. Kuvat: Tero Kontiokari, kuvien muokkaus ja yhdistely Jorma Imppola, SeAMK

Yhteenveto 1 markka 1949 kupari väärennöksistä

1 markka 1949 kuparia. Ylinnä vasemmalla aito, alinna vasemmalla kiinalainen kopio, ylinnä oikealla vanha väärennös ja alinna oikealla sen variantti.

Koerahat ja Työnäytteet

Koerahat ja Työnäytteet

Arvioitu lukuaika: 11 minuuttia

Tämä artikkeli on koostettu SNY keräilijän oppaasta 2020, kuvia on käytetty m-dv.ru sivustolta, Holmaston huutokauppa kuvista sekä rahakabinetti.wordpress.com sivustolta. Koeraha eroaa työnäytteestä siten että se on aina lyöty virallisesta käytöstä poikkeavalla leimalla ja vuosiluku on yleiseen liikkeeseen laskematon vuosi.

Koerahat

1 penni 1863 Leveä reuna – Tunnetaan 1 kpl
5 penniä 1863 Leveä reuna – Tunnetaan 1kpl

10 penniä 1863 koeraha

1863 10 penniä, kupari, halkaisija 33mm, reuna 2mm, paino 10,06g, tunnetaan 4kpl, 26.06.2020 myyty 48 000€ huutokaupassa.

20 penniä 1863 koeraha

1863 20 penniä, kupari, halkaisija 38,9mm, reuna 2,1mm, paino 18,94g

Yllä mainitut 4 kolikkoa muodostavat vuoden 1863 koeraha sarjan joka on valmistettu Tukholmassa, Leveä reuna johtuu mitä ilmeisemmin siitä että kyseiset kolikot on lyöty matriiseilla.
75 penniä 1863 koeraha
1863 75 penniä, hopea, halkaisija 29mm, paino 3,81-3,93g valmistettu noin 20-30 kpl myyty 15.10.2022 10 000€ holmaston huutokaupassa
Vuoden 1863 75 pennin kolikkoa ei ole lyöty kokeilu tarkoituksessa, liikkeellä olevat kappaleet on valmistettu rahapajassa luvattomasti vuonna 1953.

1863 1 mk tina, paksuus 3mm, halkaisija 24mm, paino 9,27g tunnetaan 1kpl

1863 2 markkaa tina, paksuus 2,8mm, tunnetaan 1kpl

2 penniä 1866 koeraha, helmireunalla

1866 2 penniä, kupari, halkaisija 20mm, paino 2,53g, helmireunalla. Olemassa myös kiinalaisia väärennöksiä ja hopeoituja väärennöksiä!

2 penniä 1866 koeraha, ilman helmireunaa
1866 2 penniä, kupari, halkaisija 20mm, paino 2,53g, ilman helmireunaa

20 penniä 1866 koeraha
1866 20 penniä, hopea, halkaisija 13,5mm, paino 0,95g, helmireuna

1867 2 markkaa hopea tunnuspuoli lyöty samalla meistillä kuin 2 markkaa 1866 tunnetaan 2kpl

1867 2 markkaa hopea tunnuspuoli lyöty samalla meistillä kuin 2 markkaa 1870 tunnetaan 6kpl

1867 2 markkaa hopea tunnuspuoli lyöty samalla meistillä kuin 2 markkaa 1872 tunnetaan 1kpl

Vuoden 1867 2 markan kolikoita tunnetaan vain 9kpl ja siitä on olemassa edellä mainitut 3 versiota joissa kaikissa on sama 1867 arvopuoli. Rahoja pidetään jälkilyönteinä, mutta kansallismuseon kappale ja yksi yksityiskokoelmassa oleva kappale ovat olleet liikkeessä nämä molemmat ovat tyyppiä ”1870”. Vanhat venäläiset raha luettelot pitävät tätä rahaa normaali lyöntinä. 

1870 1 markka, tunnetaan 2kpl painot 5,18g ja 5,01g mahdollisesti myös tina aihiolle lyöty 41mm ja 52g painoinen kolikko olemassa tästä vuodesta.

1953 1 markka alumiini, arvopuoli helmireunalla, rahapaja 7kpl

1953 1 markka, rauta, vaakunapuolella leijonanpää rahapaja 3kpl

1953 1 markka, rauta, arvopuoli helmireunalla, rahapaja 1kpl

1 markka 1954 koeraha

1954 1 markka, rauta, helmireuna molemmilla puolilla, rahapaja 1619kpl

1954 5 markkaa, rauta, helmireuna molemmilla puolilla, rahapaja 3kpl

1956 500 markkaa hopea, tasavallan presidentti Seppo Ilmarinen arvopuoli sädeviivoilla, paino 15,7g, rahapaja 1kpl

1956 500 markkaa, hopea tasavallan presidentti Seppo Ilmarinen, arvopuoli ilman säde viivoja, paino 15,8g, rahapaja 1kpl

Vuoden 1956 500 markan lyönnit liittynevät rahapajan esityksiin juhlarahan lyömiseksi uuden presidentin virkaan astumisen kunniaksi.

1963 1 markka, hopea, kuviointi kuten 100 markan kolikoissa vuosina 1956-1960, vain arvomerkintä ja vuosiluku muutettu

Rahapajan matriisipari on ollut näytteillä Vanhan rahan viikolla postipankissa 1995, koelyöntien olemassa olosta ei ole varmuutta.

1964 1 markka, hopea, kaksi koerahaa, joista toisessa sileä ja toisessa rihlattu syrjä, molemmissa kaksi arvopuolta. Merkittävä ero lopulliseen versioon arvomerkintä-ykkösen muoto, jossa kaareva lippa ja pystysivut.

1964 1 markka hopea, kolme erilaista arvopuolen ja yksi tunnuspuolen matriisi/punssi, jotka poikkeavat sekä em. koerahoista että lopullisista rahoista. Eroina epäsymmetrinen kenttä, ykkösen muoto ja kuusenkerkkojen määrä.

1969 5 markkaa, kuparinikkeli (holmasto) alumiinipronssi (SNY)

5 markkaa 1969 koeraha
1969 5 markkaa, hopeaa, paino 9,2g, halkaisija 26mm.

Vuoden 1972 viisimarkkasen suunnittelu vaiheessa valmistettu työmalli, tätä on ilmeisesti käytetty automaattikokeiluja varten. Holmaston luettelo tuntee hopeisen version tästä rahasta ja se on myyty heidän huutokaupassa 28.5.2022

1995 10 markkaa alumiinipronssi/rauta vuoden 1993 10 markkasen prototyyppi, koerahan ulkorengas on lopullisesta poiketen rautaa, metso lopullista kookkaampi (pää ja pyrstö ulottuvat ulkorenkaaseen). Vuosiluku on sijoitettu alas SUOMI ja FINLAND tekstien väliin.

Työnäytteet

1965 1 markka, hopea, molemminpuolinen arvoleima, 5.2g, rahapaja 1kpl

10 penniä 1867 kulta
1867 10 penniä, kulta 26.95g, lue tästä Jorma Imppolan artikkeli 10 pennin kolikosta vuodelta 1867

1883 1 penni, nikkeliä, halkaisija 15mm, paino 1.28g, tunnetaan 1kpl

1890 10 penniä, nikkeliä, paino 12,92g ja 12,88g tunnetaan 2kpl

1881-94 5 penniä, messinki, AIII 5 pennin monogrammipuoli lyötynä messinkiaihiolle

1917 10 penniä, nikkeli, molemminpuolinen arvoleima, rahapaja 2kpl

1918 5p, hopea, kansanvaltuuskunta 2,43g ja 2,76g

5 Penniä 1918 rautaa

1918 5 penniä, rautaa osassa meistinhalkeamia

1919 1 penni, nikkeliä 1,32g

1919 5 penniä, rautaa 2,25g

1921 10 penniä rautaa

1922 5 penniä, hopeaa 95% Ag, 5%Cu

1923 50 penniä kuparia

1923 1 markka kuparia

1924 10 penniä, nikkeliä

1926 200 markkaa, kuparia, molemmat puolet 200 markan kultarahan 1926 vaakunapuolen leimalla rahapaja 10kpl

1930 1 markka, kuparia, 4,25g

1936 25 penniä, kuparia, 16,1mm, 1,27g ilman syrjärihlausta

1936 1 markka, rautaa, arvopuoli 1mk 1952-62, tunnuspuoli 25p 1936 rahapaja 1kpl

1941 10 p rautaa, ilman keskireikää rahapaja 588kpl

1942 25p alumiini, rahapaja 60kpl

1942 50p alumiini, rahapaja 4kpl

1942 1 markka, alumiini, rahapaja 32kpl

1942 1 markka, nikkeli, 3,96 ja 2,97g

5 markkaa 1942 messinkiä, työnäyte

5 markkaa 1942, messinkiä. Selinheimon mukaan olisi lyöty vuonna 1945, kaksi kappaletta on luovutettu rahapajasta 1948-58 välillä. Holmaston huutokaupassa myyty 28.05.2022 yllä oleva kolikko 800€ hinnalla.

1943-45 10 penniä, rautaa ilman reikää, vaakunapuolella v.1918 mallin leijona

1943 1 markka messinki? 4,5g

1945 1 markka, messinki

1946 5 markkaa nikkeliä

1947 5 markkaa, rautaa

1948 1 markka, alumiini, rahapaja 109kpl

1948 1 markka, pronssi, rahapaja 2kpl

1948 5 markkaa, nikkeliä

1 markka 1949 kuparia

1949 1 markka, kuparia, lyöty noin 250-260kpl, lue tästä Jorma Imppolan artikkeli kyseisestä kolikosta. Paljon väärennöksiä liikkeellä.

1950 1 markka, Messinki, Tunnetaan varmuudella 2kpl

1950 1 markka mahdollisesti messinki 3,84g

1950 1 markka, nikkeliä

1951 500 markkaa, mahdollisesti alumiini ja lyijy, rahapaja 1kpl

1952 10 markkaa rauta, paino 3,23g rahapaja 1kpl

1952 10 markkaa kuparia rahapaja 2kpl

1953 1 markka, alumiini rahapaja 139kpl

1953 50 markkaa pronssia, nikkelöity rahapaja 1kpl

1954 20 markkaa, pronssia, nikkelöity rahapaja 1kpl

1956 20 markkaa pronssia, nikkelöity rahapaja 1kpl

1956 20 markkaa, hopea, 5,6g rahapaja 10kpl

1956-9 200 markkaa, lyijy, arvopuolen leimalla rahapaja 1kpl

1960 1000 markkaa, lyijy, mallivedos arvopuolesta, 49g

1962 1 markka, kuparia, 1,59g, tunnetaan 1 kpl

1 Penni 1866 – Variantit

1 Penni 1866 – Variantit

Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

1 Penni vuodelta 1866 arvokkaita variantteja

1 Penni vuodelta 1866 on olemassa 2 harvinaista varianttia jotka luokitellaan myös arvokkaaksi sivustollamme (Kuntoluokassa 2 arvo yli 50€) SNY:n luettelossa ei ole arvokasta varianttia tästä kolikosta.

 

 

1 penni 1866 - Variantti 3 - Arvopuoli

1 Penni 1866 variantti 1.3

Numero 6 on statsattu numeron 5 päälle, kruunun halkiossa ei uritusta, suorat nauhat.

1 penni 1866 - Variantti 10 - Arvopuoli

1 Penni 1866 variantti 1.10

Numeron 1 jalassa jatke, kaksoispuristus sanassa penniä sekä vuosiluvussa, kruunun halkiossa ei uritusta, kaarevat nauhat.

1 Penni 1866 variantti 1.3

Arvo kopioitu Parikan hinnastosta vuodelta 2012. Huomioithan että myynti hinta ja luettelo hinta voivat erota toisistaan reilustikin.

Kuntoluokka 2

450€

 

Kuntoluokka 4

750€

 

Kuntoluokka 6

1470€

 

Kuntoluokka 8

2350€

 

Kuntoluokka 10

R*

 

R = Harvinainen/tunnetaan vähän

1 Penni 1866 variantti 1.10

Arvo kopioitu Parikan hinnastosta vuodelta 2012. Huomioithan että myynti hinta ja luettelo hinta voivat erota toisistaan reilustikin.

Kuntoluokka 2

400€

 

Kuntoluokka 4

700€

 

Kuntoluokka 6

900€

 

Kuntoluokka 8

1200€

 

Kuntoluokka 10

R*

 

R = Harvinainen/tunnetaan vähän

1 Penni 1864

1 Penni 1864

Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

1 Penni vuodelta 1864 on yksi arvokkaimmista penni kolikoista

Tunnista ensin kolikko aidoksi, sitten varianttia etsimään tästä yhden pennin kolikosta tunnetaan 2 varianttia tällä hetkellä.

1 penni 1864 - variantti 1 - Arvopuoli

1 Penni 1864 variantti 1.1

Piste sijaitsee numeron 4 tukijalan yläpuolella

1 penni 1864 - variantti 2 - Arvopuoli

1 Penni 1864 variantti 1.2

Kirjainten N ja I tukijalat ovat kiinni toisissaan, Numerot 4 ja 6 ovat kiinni toisissaan, Piste sijaitsee numeron 4 tukijalan tasolla.

1 Penni 1864 arvo

Arvo kopioitu SNY:n keräilijän oppaasta 2020. Huomioithan että myynti hinta ja luettelo hinta voivat erota toisistaan reilustikin.

Kuntoluokka 2

1000€

 

Kuntoluokka 4

1800€

 

Kuntoluokka 6

2500€

 

Kuntoluokka 8

4500€

 

Kuntoluokka 10

R*

 

R = Harvinainen/tunnetaan vähän