Tällä viikolla Ilta-Sanomat uutisoi näyttävästi pirkanmaalaisesta yrittäjästä, jolle meinasi käydä köpelösti. Hän oli nimittäin heittämässä sivustomme kannalta hyvinkin kiinnostavan laatikon – tai lähinnä sen sisällön – muuton yhteydessä roskiin. Onneksi hän ei kuitenkaan tehnyt tätä, sillä Ilta-Sanomien jutun mukaan laatikko sisälsi avaimen. Tuo avain taas kävi vanhaan kassakaappiin, jonka olemassaolon kyseinen yrittäjä oli jo kokonaan unohtanut.
Alun perin kassakaappi oli kuulunut yrittäjän isälle, mutta tämä ei osannut olla avuksi kassakaapin avaamisen kanssa. Avain oli tosiaan ollut kadoksissa jo pidemmän aikaa, eikä kukaan tiennyt mistä se voisi löytyä. Siksi kassakaappikin oli pysynyt kiinni jo useita vuosia.
Muutto muutti kaiken
Muuton aikana vanhan yrittäjän entisen liiketilan tavarat oltiin siirtämässä suvun hallinnassa olevaan vielä vanhempaan liikkeeseen. Aikaisemmin vanha, Norjassa valmistettu kassakaappi oli jäänyt jonnekin kaiken muun roinan alle. Ensimmäinen muistikuva koko kassakaapista sen nyt löytäneellä yrittäjällä oli 1980-luvulta, eli paljon oli aikaa tässä välissä ehtinyt virrata.
Lukkoseppää ei tarvittu, jotta kassakaappi saatiin avattua, koska sekalaista tavaraa löytyneestä laatikosta löytyi avain, joka sopi siihen. Onneksi yrittäjä pläräsi koko laatikon sisällön ennen roskiin viskaamista, sillä kassakaapin oveen sopiva avain oli tosiaan yksi näistä esineistä. Se, mitä kassakaapin sisällä oli, oli täydellinen yllätys kaapin avanneelle. Hän oli ajatellut löytävänsä korkeintaan vanhoja valokuvia tai dokumentteja. Paperia kaapissa kyllä oli sitäkin, mutta se, että kaapista paljastui vanhaa rahaa, löi ällikällä.
Setelit kassakaapissa
Kaapista löytyi folioon käärittynä vanhoja seteleitä, jotka paljastuivat markka-ajan paperirahaksi. Kassakaapin uumenista paljastuikin lopulta seteleitä markasta sadan euron seteliin asti. Näistä kaikki kuuluivat toiseksi viimeiseen markkojen setelisarjaan, jota käytettiin Suomessa aina vuoteen 1986 asti.
Tämän sarjan pohja oli Tapio Wirkkalan suunnittelemissa, vuonna 1955 käyttöön otetuissa seteleissä. Ne uudistettiin vuonna 1963 tehdyssä uudistuksessa, samalla kun summista poistettiin kaksi nollaa. Käytännössä siis tuolloin sadan markan setelistä tulikin markan seteli.
Näiden painamisesta luovuttiin jo vuonna 1970, mutta muita sarjaan kuuluvia seteleitä jatkettiin aina vuoteen 1986 saakka.
Erikoisuus kaiken keskellä
Kaikista jännittävin löytö kassakaapin uumenista oli pakattu muoviin. Siitä löytyi nimittäin Suomen Pankista suoraan peräisin oleva sadan kymmenen setelin nippu. Merkintöjen mukaan niputus on tehty tammikuussa 1986.
Koska nippu on varustettu aidolla sinetillä, ei löytäjä ole avannut pakettia kunnolla. Jos oletukset osuvat oikeaan, on nipussa täysin aikaisemmin käyttämättömiä kymmenen markan seteleitä. Tämä tekee löydöstä avaamattomana huomattavasti arvokkaamman, kuin jos kyseessä olisi pelkkää irtorahaa. Kaikesta päätellen setelit ovat edelleen todella hyvässä kunnossa.
Paasikivi ja Nurmi
Kymmenen markan seteli, joka uudistettiin vuonna 1980, on värikkäämpi kuin aikaisempi versio. Suurmies molemmissa setelimalleissa on silti tismalleen sama, eli Paasikivi. Monelle huomattavasti tutumpi on kuitenkin marraskuussa 1987 liikkeelle laskettu versio, jossa komeilee Paavo Nurmi.
Tänä päivänä yksittäisten Paasikivi-kymppien arvo on muutaman kymmentä euroa. Seteleillä on kuitenkin merkitystä, sillä osa Paasikiven kuvan sisältävistä seteleistä voivat olla arvoltaan jopa 150 euroa.
Mitä löytyneille rahoille sitten tapahtui? Ne on nyt pistetty hyvään talteen. Tarkoituksena on myydä ne tulevassa nettihuutokaupassa, joka on täysin kansainvälinen. Nipun löytäjä uskoo, että kokonaisuudessaan löydön arvo nousee huutokaupassa jopa 10 00 euron tietämille. Lue lisää etusivulta: Suomen markat
