I: Piste suoraan M:n oikean jalan alapuolella, teksti kaukana sisärenkaasta.
II: Piste suoraan M:n vasemman jalan alapuolella, teksti kaukana sisärenkaasta.
III: Piste suoraan M:n vasemman jalan alapuolella, teksti lähellä sisärengasta.
I: Arvopuoli mallia 1952-54, lyhyet oksat ja teksti lähellä reunaa.
II: Arvopuoli mallia 1954-62, pitkät oksat ja teksti kaukana reunasta.
9 stanssattu ylösalaisin olleen 9:n päälle.
I: 3 pistettä M kirjaimen alapuolella!
II: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste ei A:n yläpuolella.
III: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste A:n yläpuolella
I: Numeroiden 5 ja 3 viirit samassa tasossa.
II: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa.
III: 5:n yläreuna tasainen ja lyhyt viiri!
IV: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa, kaksoispuristus vuosiluvussa!
Huomio puun runko
I: Arvopuoli mallia 1928
II: Arvopuoli mallia 1930
Tämä virhe näkyy kaikissa tällä leimalla lyödyissä rahoissa!
I: Neulaset saman pituiset, leveä H.
II: 9 Kaksoiskaiverrettu!
III: Kapea H! (Neulaset eri pituiset)
IV: Neulaset eri pituiset, leveä H.
I: Neulaset saman pituiset, H ylhäällä.
II: Neulaset eri pituiset, H ylhäällä.
III: Neulaset eri pituiset, H alhaalla vasemmalla.
IV: Neulaset eri pituiset, H alhaalla oikealla.
I: H ylhäällä, normaali vuosiluku.
II: H alhaalla, 5 kaksoiskaiverrettu! HARVINAINEN VARIANTTI!
I: mallia 1952-53, vitosen alakärki lähellä kuviota ja yläkärki pyöreä.
II: mallia 1953-62, vitosen alakärki kaukana kuviosta ja yläkärki terävä.
isot pallot nauhojen päissä(I), pienet pallot nauhojen päissä(II)
pienet pallot ja 1866/5. Rajamestarin merkki vajaa!
I:ssä 6 kaiverrettu 5:n päälle. II:ssa normaali 6.
pitkä (I) ja lyhyt (II) kauttaviiva reunateksissä ”12 2/3”
Rahamestarin kirjain eri kohdissa.
Tyypillisesti tälläisen tunnistaa vanhan ykkösen aiheuttamista viivoista rahan keskellä. Tunnetaan myös 1928 vuodelta muutamia yksilöitä.
Tasainen havulatva
(1949 I ja III)
Pyöreä havulatva
(1949 II, IV, V, VI, VII, VIII, IX)
1949 I
1949 II
1949 III
1949 IV
1949 V
1949 VI
1949 VII
1949 VIII
1949 IX
Tasainen havulatva (1951fe/cu I,III)
Pyöreä havultatva (1951fe/cu II,IV)
1951fe I
1951fe II
1951fe III
1951fe IV
1951cu I
1951cu II
1951cu III
1951cu IV
Kuvaa ei saatavilla, harvinainen variantti
I:ssä 1 alhaalla, pitkä vuosiluku, erittäin harvinainen!
II: Vuosiluku lähellä reunaa.
III: Vuosiluku kaukana reunasta.
IV: lyhyt vuosiluku, S:n ja kuvion väli pieni.
Niklattu 1mk 1953 on mallia I
I Tiheä pistereuna molemmin puolin (99 pistettä). Rusetti mallia 1864.
II Tiheä pistereuna vaakunapuolella. Arvopuolella normaali (88 pistettä). Kahdella erilaisella rusetilla, IIa samanlaisella rusetilla kuin alla.
III Harva pistereuna molemmilla puolilla. Erilaisia löytyy, alempana esitelty niitä.
Tavallinen rusetti, tammenterhoja 2kpl (kuvassa oikealla.) Tämä on se kaikkein yleisin.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
Tavallinen rusetti kuten edellä, mutta tammenterhoja vain 1kpl.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
Muuten samanlainen kuin edellä, mutta rusetin oikea nauha on poikki! Tammenterhoja vain 1kpl.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
Näyttäisi olevan muuten samanlainen kuin IIIa, lukuunottamatta ympyröityä kohtaa.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.
Hyvin erilainen rusetti kuin edellisissä. Rusetin yläosan ja tammenlehvien väli pienempi ja nauhojen väli erilainen. Tammenterhoja 3 kpl, yläpuolella 1.Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Rusetti on melkein samanlainen kuin ylläolevassa kuvassa. Mutta vertaa tammenterhoja! Yläpuolella oleva ”pieni” tammenterho on aivan eri paikassa..
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Samanlainen kuin yllä, paitsi rusetin nauhat pitkät ja tulevat reunapisteisiin lähes kiinni.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Oikealla olevat tammenterhot. Katso missä kohtaa ovat kiinni verrattuna muihin.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Oikealla olevat tammenterhot. Ovat kiinni samassa kohtaa.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Nauhojen väli rusetin keskustan oikealla puolella.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
Hieman kuten edellä, mutta ylempi nauha vasemmalla lyhyempi ja jää kauaksi reunasta. Myös ympyröity kohta erilainen, vertaa ylempänä olevaan kuvaan. Tälläinen arvopuoli on Borgin luetttelon mukaan 1865 IIb rahassa (SNY 398.1.2)
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.
1mk 1865, numero 4 kaksoispuristettu!
1mk 1865, Ä oikea piste reunapisteessä kiinni.
1mk 1865, Ä oikea piste reunapisteessä kiinni.
I: Vaakunapuolella tiheä pistereuna (99 pistettä).
II: Normaali pistereuna (88 pistettä)
Vasemman kotkan kieli erilainen. Kuvassa on kaksi 1866 vuoden markkaa. Nähtävästikin kaikissa(?) 1865 rahoissa kotkan kieli on oikeanpuolimmaisen kuvan mukainen, kun taas 1867 rahoissa kotkan kieli on samanlainen ”vajaa” kuin vasemmanpuoleisessa kuvassa.
Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevassa linkissä kuva molemmilta puolilta. Rusetin nauhojen päissä ei palloja. Täysin samanlainen arvopuoli kuin rahassa IIc, vertaa kuvia!
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevasta linkistä löytyy kuva molemmilta puolilta.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
”Tavallinen”… IIa, leijonan kieli ongenkoukun muotoinen, IIb kieli ”vajaa”. (Katso yläpuolella oleva kuva)
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset!
Rusetin nauhojen päissä ei palloja ja paljon ylimääräisiä tammenterhoja. Vasemmalla oleva ylempi rusetin nauha on lyhyt ja jää kauaksi reunasta. Mielenkiintoisinta on, että tässä on täysin sama arvopuoli kuin 1866Ia:ssä.
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
Useita ylimääräisiä tammenterhoja verrattuna tavalliseen.
Vaakunaa löytyy vajaalla ja ongenkoukku kiellä. Kuvia alla. Pieniä eroja näissä on, tutkikaa kuvista jos kiinnostaa.
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!
6 stanssattu 5 päälle! Vastaavathan tunnetaan 1866 pennissä, 10pennisessä ja 2markkasessa.
Viimeinen 6 kaksoispuristettu(?)
1mk 1866, jossa U:n kaiverrus jäänyt vajaaksi(?)
1mk 1866, jossa SELWÄÄ-sanassa tupla W
1mk 1866, numero 4 kaksoispuristettu!
1867 Ia, Ib. b:ssä numero 7 kallellaan taaksepäin!
1867 II, erottaa helposti rusetissa olevasta ylimääräisestä tammenterhosta. Reunapisteitä on poikkeuksellisesti 90 normaalin 88 sijaan
1mk 1867 III, Tupla W-kirjain. Samanlainen kuin 1866
1872 I, II. I:ssä reunapiste ä:n pisteiden välissä, II:ssa reunapisteet ä:n pisteiden kohdalla. II harvinaisempi!
200 markan kolikoita lyötiin suomessa 1926-1959 välisenä aikana. Jos etsit tietoja tasavallan varianteista katso täältä.
Paino: 8,42g
Halkaisija: 22,5mm
Paino: 8,3g
Halkaisija: 27,5mm
Suomessa lyötiin 100 markan kolikoita vuosina 1926-1960. 100 markan kolikoista ei ole tunnettuja variantteja.
Paino: 4,21g
Halkaisija: 18,5mm
Paino: 5,2g
Halkaisija: 24mm
50 markkaa kolikoita lyötiin vuosina 1952 aina 1962 asti. Jos etsit tietoja suuriruhtinaskunnan varianteista katso täältä.
Paino: 5,5g
Halkaisija: 25mm
20 markan kolikot tasavallan ajalta, kolikoita lyötiin 1931-1962 vuosina. Jos etsit tietoja suuriruhtinaskunnan varianteista katso täältä.
Paino: 13g
Halkaisija: 31mm
Paino: 4,5g
Halkaisija: 22,5mm
