1879 variantti

9 stanssattu ylösalaisin olleen 9:n päälle.

10 markkaa 1879 variantti

1952 variantit

I: 3 pistettä M kirjaimen alapuolella!
II: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste ei A:n yläpuolella.
III: 2 pistettä M kirjaimen alapuolella, reunapiste A:n yläpuolella

10 markkaa 1952 variantit

1953 variantit

I: Numeroiden 5 ja 3 viirit samassa tasossa.
II: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa.
III: 5:n yläreuna tasainen ja lyhyt viiri!
IV: Numeroiden 5 ja 3 viirit eri tasossa, kaksoispuristus vuosiluvussa!

10 markkaa 1953 variantit

1955 kaksoispuristus

10 markkaa 1955 kaksoispuristus

1958 ja 1961 variantit

Huomio puun runko

10 markkaa 1958 ja 1961 variantit lyhyt ja pitkä oksa

 

1929 arvopuoli mallia 1930

I: Arvopuoli mallia 1928
II: Arvopuoli mallia 1930

5 markkaa 1929 variantti

1948 kaksoispuristus

Tämä virhe näkyy kaikissa tällä leimalla lyödyissä rahoissa!

5 markkaa 1948 variantti

1949 variantit

I: Neulaset saman pituiset, leveä H.
II: 9 Kaksoiskaiverrettu!
III: Kapea H! (Neulaset eri pituiset)
IV: Neulaset eri pituiset, leveä H.

5 markkaa 1949 variantit

1950 variantit

I: Neulaset saman pituiset, H ylhäällä.
II: Neulaset eri pituiset, H ylhäällä.
III: Neulaset eri pituiset, H alhaalla vasemmalla.
IV: Neulaset eri pituiset, H alhaalla oikealla.

5 markkaa 1950 variantit

I: H ylhäällä, normaali vuosiluku.
II: H alhaalla, 5 kaksoiskaiverrettu! HARVINAINEN VARIANTTI!

1951 5 markkaa harvinainen variantti

1953 variantti

I:  mallia 1952-53, vitosen alakärki lähellä kuviota ja yläkärki pyöreä.
II:  mallia 1953-62, vitosen alakärki kaukana kuviosta ja yläkärki terävä.

5 markkaa 1953 variantti

1958 kaksoispuristus

5 markkaa 1958 kaksoispuristus

5 markkaa 1983 K kaksoispuristus

5 markkaa 1983 K kaksoispuristus

1915

Rahamestarin kirjain eri kohdissa.

1929 ja 1930 lyöty 1922-24 aihiolle

Tyypillisesti tälläisen tunnistaa vanhan ykkösen aiheuttamista viivoista rahan keskellä. Tunnetaan myös 1928 vuodelta muutamia yksilöitä.

1 markka päällelyönti variantti

1946 tasainen ja pyöreä havulatva

1949 rauta

Tasainen havulatva
(1949 I ja III)

1949 1 markka tasainen havulatva

Pyöreä havulatva
(1949 II, IV, V, VI, VII, VIII, IX)

1949 1 markka pyöreälatva

1949 I

1949 1 markka variantti

1949 II

1949 1 markka variantti

1949 III

1949 1 markka variantti

1949 IV

1949 1 markka variantti

1949 V

1949 1 markka variantti

1949 VI

1949 1 markka variantti

1949 VII

1949 1 markka variantti

1949 VIII

1949 1 markka variantti

1949 IX

1949 1 markka variantti

1950 tasainen ja pyöreä havulatva

1951 variantit

Tasainen havulatva (1951fe/cu I,III)

1951 1 markka tasainen havulatva

Pyöreä havultatva (1951fe/cu II,IV)

1951 1 markka pyöreälatva

1951fe I

1 markka 1951 variantti

1951fe II

1 markka 1951 variantti

1951fe III

1 markka 1951 variantti

1951fe IV

1 markka 1951 variantti

1951cu I

1 markka 1951 variantti

1951cu II

1 markka 1951 variantti

1951cu III

1 markka 1951 variantti

1951cu IV

Kuvaa ei saatavilla, harvinainen variantti

1952 variantit

I:ssä 1 alhaalla, pitkä vuosiluku, erittäin harvinainen!
II: Vuosiluku lähellä reunaa.
III: Vuosiluku kaukana reunasta.
IV: lyhyt vuosiluku, S:n ja kuvion väli pieni.

1 markka 1952 variantti

1953 variantti

Niklattu 1mk 1953 on mallia I

1953 1 markka variantti

1954 pitkä ja lyhyt 9

1 markka 1954 variantti

1956 9 ja 6 lyhyillä ja pitkillä kärjillä

1956 1 markka variantti

1959 A:n viiva ylhäällä ja alhaalla

1959 1 markka variantti

1978 reunateksti FINIAD

1978 1 markka variantti

1864 uusi ja vanha syrjärihlaus (keskellä vanha)

Uusi ja vanha syrjärihlaus

1864 6 ja 4 väli pieni ja suuri

1 markka 1864 variantti

1865 tiheä ja harva pistereuna

I Tiheä pistereuna molemmin puolin (99 pistettä). Rusetti mallia 1864.
II Tiheä pistereuna vaakunapuolella. Arvopuolella normaali (88 pistettä). Kahdella erilaisella rusetilla, IIa samanlaisella rusetilla kuin alla.
III Harva pistereuna molemmilla puolilla. Erilaisia löytyy, alempana esitelty niitä.

1865 1 markka variantti

1865 lisää variantteja

Tavallinen rusetti, tammenterhoja 2kpl (kuvassa oikealla.) Tämä on se kaikkein yleisin.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1865 1 markka variantti

Tavallinen rusetti kuten edellä, mutta tammenterhoja vain 1kpl.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1865 1 markka variantti

Muuten samanlainen kuin edellä, mutta rusetin oikea nauha on poikki! Tammenterhoja vain 1kpl.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1865 1 markka variantti

Näyttäisi olevan muuten samanlainen kuin IIIa, lukuunottamatta ympyröityä kohtaa.
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset.

1865 1 markka variantti

Hyvin erilainen rusetti kuin edellisissä. Rusetin yläosan ja tammenlehvien väli pienempi ja nauhojen väli erilainen. Tammenterhoja 3 kpl, yläpuolella 1.Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1865 1 markka variantti

Rusetti on melkein samanlainen kuin ylläolevassa kuvassa. Mutta vertaa tammenterhoja! Yläpuolella oleva ”pieni” tammenterho on aivan eri paikassa..
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1865 1 markka variantti

Samanlainen kuin yllä, paitsi rusetin nauhat pitkät ja tulevat reunapisteisiin lähes kiinni.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1865 1 markka variantti

Oikealla olevat tammenterhot. Katso missä kohtaa ovat kiinni verrattuna muihin.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti

Oikealla olevat tammenterhot. Ovat kiinni samassa kohtaa.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti

Nauhojen väli rusetin keskustan oikealla puolella.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti

Hieman kuten edellä, mutta ylempi nauha vasemmalla lyhyempi ja jää kauaksi reunasta. Myös ympyröity kohta erilainen, vertaa ylempänä olevaan kuvaan. Tälläinen arvopuoli on Borgin luetttelon mukaan 1865 IIb rahassa (SNY 398.1.2)
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät.

1 markka 1865 variantti

1mk 1865, numero 4 kaksoispuristettu!

1 markka 1865 kaksoispuristus

1mk 1865, Ä oikea piste reunapisteessä kiinni.

1 markka 1865 variantti

1mk 1865, Ä oikea piste reunapisteessä kiinni.

1 markka 1865 variantti

1866 variantit

I: Vaakunapuolella tiheä pistereuna (99 pistettä).
II: Normaali pistereuna (88 pistettä)

1 markka 1866 variantti

Vasemman kotkan kieli erilainen. Kuvassa on kaksi 1866 vuoden markkaa. Nähtävästikin kaikissa(?) 1865 rahoissa kotkan kieli on oikeanpuolimmaisen kuvan mukainen, kun taas 1867 rahoissa kotkan kieli on samanlainen ”vajaa” kuin vasemmanpuoleisessa kuvassa.

1866 1 markka kotkan kieli variantti

Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevassa linkissä kuva molemmilta puolilta. Rusetin nauhojen päissä ei palloja. Täysin samanlainen arvopuoli kuin rahassa IIc, vertaa kuvia!
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 variantti

Tiheä pistereuna (99) vaakunapuolella. Allaolevasta linkistä löytyy kuva molemmilta puolilta.
Tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 variantti

Tavallinen”… IIa, leijonan kieli ongenkoukun muotoinen, IIb kieli ”vajaa”. (Katso yläpuolella oleva kuva)
Tammenlehväryhmien reunat rosoiset!

1 markka 1866 variantti

Rusetin nauhojen päissä ei palloja ja paljon ylimääräisiä tammenterhoja. Vasemmalla oleva ylempi rusetin nauha on lyhyt ja jää kauaksi reunasta.  Mielenkiintoisinta on, että tässä on täysin sama arvopuoli kuin 1866Ia:ssä.
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 variantti

Useita ylimääräisiä tammenterhoja verrattuna tavalliseen.
Vaakunaa löytyy vajaalla ja ongenkoukku kiellä. Kuvia alla. Pieniä eroja näissä on, tutkikaa kuvista jos kiinnostaa.
Huom. tammenlehväryhmien reunat pyöreät!

1 markka 1866 variantti

6 stanssattu 5 päälle! Vastaavathan tunnetaan 1866 pennissä, 10pennisessä ja 2markkasessa.

1 markka 1866, kutonen stanssattu vitosen päälle

Viimeinen 6 kaksoispuristettu(?)

1 markka 1866 kaksoispuristettu

1mk 1866, jossa U:n kaiverrus jäänyt vajaaksi(?)

1 markka 1866 U poikki

1mk 1866, jossa SELWÄÄ-sanassa tupla W

1866 W kaksoispuristettu

1mk 1866, numero 4 kaksoispuristettu!

1 markka 1866 kaksoispuristus

1867 variantit

1867 Ia, Ib. b:ssä numero 7 kallellaan taaksepäin!

1 markka 1867 variantti

1867 II, erottaa helposti rusetissa olevasta ylimääräisestä tammenterhosta. Reunapisteitä on poikkeuksellisesti 90 normaalin 88 sijaan

1 markka 1867 variantti

1mk 1867 III, Tupla W-kirjain. Samanlainen kuin 1866

1867 W kaksoispuritus

1872 variantit

1872 I, II. I:ssä reunapiste ä:n pisteiden välissä, II:ssa reunapisteet ä:n pisteiden kohdalla. II harvinaisempi!

1 markka 1872 variantti

200 markan kolikot tasavalta 1926-1959

200 markan kolikoita lyötiin suomessa 1926-1959 välisenä aikana. Jos etsit tietoja tasavallan varianteista katso täältä.

Kultaa

Paino: 8,42g
Halkaisija: 22,5mm

  • 1926 Lyöntimäärä: 50 500

200 markkaa 1926

Hopeaa

Paino: 8,3g
Halkaisija: 27,5mm

  • 1956 Lyöntimäärä: 1 552 000
  • 1957 Lyöntimäärä: 2 157 000
  • 1958 H Lyöntimäärä: 1 477 000
  • 1958 S Lyöntimäärä: 34 000
  • 1959 Lyöntimäärä: 70 500

100 markkaa tasavalta 1926-1960

Suomessa lyötiin 100 markan kolikoita vuosina 1926-1960. 100 markan kolikoista ei ole tunnettuja variantteja.

Kultaa

Paino: 4,21g
Halkaisija: 18,5mm

  • 1926 Lyöntimäärä: 50 000

100 markkaa 1926

Hopeaa

Paino: 5,2g
Halkaisija: 24mm

  • 1956 Lyöntimäärä: 3 012 000
  • 1957 Lyöntimäärä: 2 228 000
  • 1958 Lyöntimäärä: 1 704 000
  • 1959 Lyöntimäärä: 1 266 000
  • 1960 Lyöntimäärä: 290 000

100 markkaa 1959

50 markkaa tasavalta 1952-1962

50 markkaa kolikoita lyötiin vuosina 1952 aina 1962 asti. Jos etsit tietoja suuriruhtinaskunnan varianteista katso täältä.

Alumiinipronssia

Paino: 5,5g
Halkaisija: 25mm

  • 1952 Lyöntimäärä: 991 000
  • 1953 Lyöntimäärä: 10 298 000
  • 1954 Lyöntimäärä: 1 167 000
  • 1955 Lyöntimäärä: 583 000
  • 1956 Lyöntimäärä: 792 000
  • 1958 Lyöntimäärä: 242 000
  • 1960 Lyöntimäärä: 106 000
  • 1961 Lyöntimäärä: 1 811 000
  • 1962 Lyöntimäärä: 405 000

20 markkaa 1958

20 markkaa tasavalta 1931-1962

20 markan kolikot tasavallan ajalta, kolikoita lyötiin 1931-1962 vuosina. Jos etsit tietoja suuriruhtinaskunnan varianteista katso täältä.

Alumiinipronssia

Paino: 13g
Halkaisija: 31mm

  • 1931 Lyöntimäärä: 16 000
  • 1932 Lyöntimäärä: 14 500
  • 1934 Lyöntimäärä: 389 000
  • 1935 Lyöntimäärä: 249 000
  • 1936 Lyöntimäärä: 114 000
  • 1937 Lyöntimäärä: 509 500
  • 1938 Lyöntimäärä: 364 000
  • 1939 Lyöntimäärä: 955 000

20 markkaa 1939

Alumiinipronssia:

Paino: 4,5g
Halkaisija: 22,5mm

  • 1952 Lyöntimäärä: 83 000
  • 1953 Lyöntimäärä: 2 873 000
  • 1954 Lyöntimäärä: 17 034 000
  • 1955 Lyöntimäärä: 2 796 000
  • 1956 Lyöntimäärä: 2 536 000
  • 1957 Lyöntimäärä: 1 052 000
  • 1958 Lyöntimäärä: 515 000
  • 1959 Lyöntimäärä: 1 582 000
  • 1960 Lyöntimäärä: 3 849 000
  • 1961 Lyöntimäärä: 4 432 000
  • 1962 Lyöntimäärä: 2 276 000

20 markkaa 1954

20 markkaa suuriruhtinaskunta 1878-1913

20 markan kolikot suuriruhtinaskunnan ajalta olivat kultaa, painoivat 6,45 grammaa ja halkaisija oli 21,3mm. Jos etsit tietoja suuriruhtinaskunnan varianteista katso täältä.

Aleksanteri II

  • 1878 Lyöntimäärä: 235 000
  • 1879 Lyöntimäärä: 300 000
  • 1880 Lyöntimäärä: 90 020

Aleksanteri III

  • 1891 Lyöntimäärä: 90 541

Nikolai II

  • 1903 Lyöntimäärä: 112 012
  • 1904 Lyöntimäärä: 188 253
  • 1910 Lyöntimäärä: 201 000
  • 1911 Lyöntimäärä: 161 000
  • 1912 L * Lyöntimäärä: 881 000
  • 1912 S Lyöntimäärä: sis edelliseen
  • 1913 Lyöntimäärä: 214 000

* 1912 vuoden 20 markan kolikko rahamestarin kirjaimella L on erittäin harvinainen kolikko.

20 markkaa 1910